- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioliitto ja avoliitto ovat molemmat yhteiselämän muotoja, mutta juridisesti niiden asema poikkeaa toisistaan. Avioliitto on kahden ihmisen välinen liitto, joka vahvistetaan aina määrämuotoisella toimituksella, jota kutsutaan vihkimiseksi. Avioliiton voi solmia kirkollisena vihkimisenä, jolloin toimituksen suorittaa tyypillisesti pappi. Toinen vaihtoehto on siviilivihkiminen, jonka toimittaa siviiliviranomainen Digi- ja väestötietovirastossa. Avoliiton solmiminen ei vaadi määrämuotoisia toimenpiteitä, vaan samassa taloudessa asuvan pariskunnan katsotaan elävän avoliitossa keskenään.
Avioliitossa puolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan, jolloin molemmat ovat velvollisia antamaan oman kykynsä mukaisen panoksen yhteiseen talouteen ja toistensa elatukseen. Avioliitossa elatusvelvollisuus voi jatkua myös avioliiton purkautumisen jälkeen. Aviopuolisot vastaavat avioliiton aikana kuitenkin itse omista veloistaan, ellei kyseessä ole perheen yhteisen elatusta varten otettu velka. Myöskään avioliiton purkautumisen myötä puolisot eivät ole vastuussa sellaisesta velasta, jonka toinen puoliso on ottanut omiin nimiinsä ja muuhun tarkoitukseen kuin perheen yhteiseen elatukseen. Avoliitossa sen sijaan puolisoilla ei ole elatusvelvollisuutta toisiaan kohtaan, vaan molempien oletetaan huolehtivan itse omasta hyvinvoinnistaan ja toimeentulostaan. Luonnollisesti myös avoliitossa puolisot vastaavat itse omista veloistaan.
Aviopuolisoilla säilyy avioliiton solmimisen myötä omistusoikeus itse aiemmin hankkimaansa omaisuuteen. Sama pätee avioliiton aikana hankittuun omaisuuteen. Aviopuolisot voivat kuitenkin hankkia omaisuutta yhteiseen omistukseen. Nämä periaatteet koskevat myös avoliittoa. Erot tulevat kuitenkin esille liiton päättyessä eroon tai toisen kuolemaan. Avoliitossa molemmat pitävät oman omaisuutensa ja yhteiseksi luokiteltava omaisuus jaetaan puoliksi. Avioliitossa puolisoilla on sen sijaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen, jolloin koko omaisuus kartoitetaan ja jaetaan tasan puolisoiden kesken. Enemmän varallisuutta omaava joutuu maksamaan tasinkoa vähempivaraiselle osapuolelle. Avio-oikeus voidaan kuitenkin sulkea pois avioehdolla.
Avioliiton solmimisen myötä puolisoilla on oikeus ottaa yhteinen sukunimi. Yhteinen sukunimi voi olla joko toisen puolison sukunimi tai kokonaan uusi sukunimeksi soveltuva nimi. Molemmat saavat myös pitää omat sukunimensä. Avoliitossa puolisoilla ei ole oikeutta toistensa sukunimeen, paitsi tiettyjen edellytysten täyttyessä, jolloin avopuoliso voi ottaa käytössä olevan sukunimen omaksi sukunimekseen.
Avioliitossa molemmat puolisot ovat automaattisesti avioliittoon syntyvän lapsen huoltajia. Avoliittoon syntyvän lapsen kohdalla tilanne on kuitenkin toinen, sillä isyys on erikseen tunnustettava. Ilman isyyden tunnustamista lapsen lailliseksi huoltajaksi merkitään ainostaan äiti. Lapsen hankkiminen adoptoimalla on mahdollista ainoastaan avioliitossa olevalle pariskunnalle. Avopuolisoilla ei ole edes perheen sisäistä adoptio-oikeutta.
Jos avoliittoa on kestänyt vähintään viisi vuotta tai avopuolisoilla on yhteinen lapsi, avoliitto muistuttaa avioliittoa liiton purkautuessa. Tällöin avopuolisoilla on avioliiton tavoin oikeus saada hyvitystä perheen hyväksi tehdystä työstä ja vaatia pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelun toimittamiseen. Lakimehestä on apua niin avioliiton kuin avoliitonkin päättyessä. Lakimies auttaa erottelusopimuksen laatimisessa ja hyvityksen määrittämisessä sekä tarvittaessa vaatimusten esittämisessä tuomioistuimessa, mikäli ero osoittautuu riitaiseksi.
Yhteiselämää viettävän tai sitä suunnittelevan pariskunnan on järkevää harkita, onko avioliitto vai avoliitto itselle sopivampi vaihtoehto. Avoliitto on kasvattanut suosiotaan viime vuosikymmeninä, mutta elinikäisen yhteiselon ja erityisesti yhteisten lasten kannalta avioliittoa on usein perusteltua pitää oikeudellisesti parempana vaihtoehtona.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa