Minilex - Lakipuhelin

Avioliitto vai avoliitto?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avioliitto ja avoliitto ovat kummatkin parisuhteen muotoja. Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Avioliittoon voi mennä jokainen, joka on täyttänyt 18 vuotta ja joka ei ole jo avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Avoliitto syntyy, kun puolisot muuttavat asumaan yhteiseen osoitteeseen. Avoliitto on siis suhde, jossa puolisot asuvat yhdessä, mutta eivät ole naimisissa keskenään. Avoliitto on vähiten säännelty yhteistalouden muoto. Avoliitto voi olla joko laissa säännelty avoliitto tai sääntelemätön avoliitto. Avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai yhteisessä huollossa oleva lapsi, sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta, jolloin kyseessä on laissa säännelty avoliitto. Laissa säännelty avoliitto muistuttaa hieman enemmän avioliittoa.

Avioliitolla on tiettyjä etuja avoliittoon verrattuna. Ensinnäkin avioliitossa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että eron tullessa parin omaisuus jaetaan puolisoiden kesken tasan, jos parilla ei ole avio-oikeuden poissulkevaa avioehtosopimusta. Avioehtosopimuksella voidaan rajata koko omaisuus tai tietty omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle.

Avioliitossa on myös keskinäinen elatusvelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että kummankin puolison on osallistuttava kykynsä mukaan perheen talouden ylläpitämiseen. Avopuolisoilla puolestaan ei ole minkäänlaista oikeutta toistensa omaisuuteen, eikä heillä myöskään ole elatusvelvollisuutta toisiaan kohtaan. Avoliitossa voi kuitenkin parantaa puolisoiden asemaa erilaisin sopimuksin, kuten keskinäisellä testamentilla ja sopimuksella omaisuuden jakamisesta mahdollisen eron tullen.

Avoliitossa kumpikin saa pitää oman omaisuutensa eron tullen. Jos ei muuta ole sovittu, omaisuus kuuluu sille puolisolle, jonka nimiin se on hankittu. Eli hankittaessa arvokasta omaisuutta, kuten auto tai asunto, on hyvä sopia, hankitaanko omaisuus yhteiseksi vai vain toisen avopuolison nimiin. Kuitenkin, jos avoliitto on kestänyt yli viisi vuotta tai avoparilla on yhteinen lapsi, muistuttaa avoliitto enemmän avioliittoa, eli parilla on esimerkiksi oikeus erotessa hakea pesänjakajaa omaisuuden jakamiseen sekä oikeus vaatia hyvitystä yhteistalouden hyväksi antamastaan panoksesta.

Avioliitossa puolisoilla on myös oikeus yhteiseen sukunimeen. Puolisot voivat solmiessaan avioliiton valita, ottavatko he käyttöönsä yhteisen sukunimen. Avioliitossa on myös mahdollista, että toinen puolisoista ottaa käyttöönsä niin sanotun kaksoisnimen, joka muodostuu molempien puolisoiden sukunimistä. Avoliitossa puolisoilla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta yhteiseen sukunimeen. Avopuoliso voi kuitenkin hakea itselleen käytössä olevan sukunimen ottamista tietyin edellytyksin. Myöskään kaksoisnimi ei ole mahdollinen avoliitossa.

Avioliiton ja avoliiton päättyminen eroaa toisistaan. Avoliiton päättäminen on huomattavasti helpompaa kuin avioliiton päättäminen. Avoliitto päättyy, kun avopuolisot muuttavat erilleen. Avioliiton purkaminen puolestaan edellyttää avioeron hakemista käräjäoikeudelta. Hakemuksen saapumisesta käräjäoikeuteen alkaa kuuden kuukauden pituinen harkinta-aika, jonka jälkeen avioeroa on haettava uudelleen, jotta avioero tulee voimaan. Avoliiton voi lopettaa siis huomattavasti nopeammin kuin avioliiton.

Toisen puolison kuollessa aviopuoliso voi periä puolisonsa, mutta avopuolisot eivät peri toisiaan. Jos avopuoliso ei ole tehnyt testamenttia, perintö menee hänen kuollessaan hänen vanhemmilleen tai sisaruksilleen, jollei rintaperillisiä ole. Jos kuitenkin avoliitto on kestänyt yli viisi vuotta tai avopuolisoilla on yhteinen lapsi, voi eloon jäänyt avopuoliso tai kuolleen avopuolison perilliset vaatia omaisuuden erottelua tai hyvitystä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta. On myös huomattava, että aviopuolisolla on oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin, mutta avopuolisolla ei ole tätä oikeutta.

Avioliitossa ei myöskään tarvitse tunnustaa lapsen isyyttä, vaan isyys todetaan suoraan avioliiton perusteella. Jos taas lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on isyys vahvistettava, vaikka avoliitto olisi kestänyt pitkään ja parilla olisi jo ennestään yhteisiä lapsia. Kun isyys on vahvistettu, voi avopari tehdä myös sopimuksen lapsen yhteisestä huollosta, kun taas aviopari jakaa automaattisesti lapsen huoltajuuden.

Vinkit

-Avioliitossa on tiettyjä etuja avoliittoon verrattuna. Näitä etuja ovat muun muassa avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen, oikeus yhteiseen sukunimeen ja isyysolettama.

-Avoliitto on vähemmän säännelty parisuhteen muoto kuin avioliitto.

-Avoliitto voi olla laissa säännelty tai sääntelemätön.

-Yli viisi vuotta avoliitossa eläneisiin puolisoihin sekä avopuolisoihin, joilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai yhteisessä huollossa oleva lapsi, sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.

Varoitukset

-Avoliitossa puolisoilla ei ole samoja oikeuksia kuin avioliitossa. Puolisoilla ei ole muun muassa oikeutta periä toisiaan.

-Avoliitossa isän asema on heikompi kuin avioliitossa, sillä isyys on erikseen tunnustettava ja isä voi saada huoltajuuden sopimuksen perusteella, kun taas avioliitossa oletetaan, että aviomies on lapsen isä ja aviomiehestä tulee automaattisesti lapsen huoltaja.

-Avioliiton päättäminen edellyttää avioeron hakemista, kun taas avoliiton voi päättää muuttamalla eri osoitteisiin.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa