Minilex - Lakipuhelin

Isyys avoliitossa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Jos lapsi syntyy avoliitossa, lapsi syntyy juridisesti isättömänä, sillä avoliittoon ei sisälly vastaavaa isyysolettamaa kuin avioliitossa on. Avomiehen isyys on siis erikseen tunnustettava ja vahvistettava. Jos isyyttä ei tunnusteta, lapsi on virallisesti isätön ja äiti vastaa yksin lapsen elatuksesta ja hoidosta, vaikka pari asuisi yhdessä. Isyyden voi tunnustaa jo raskauden aikana äitiysneuvolassa tai lapsen synnyttyä oman kunnan lastenvalvojan luona. Isyyden tunnustamisen vahvistaa vielä Digi- ja väestötietovirasto. Samat säännökset koskevat myös niitä tilanteita, joissa lapsi syntyy avoliiton ulkopuolella.

Isyyden vahvistaminen kannattaa, sillä isyyden vahvistamisen jälkeen lapselle voidaan antaa isän sukunimi ja isä voi toimia lapsen huoltajana joko yhdessä äidin kanssa tai yksin. Huoltaja tarkoittaa henkilöä, joka vastaa lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta. Isyyden vahvistamisen jälkeen isä on myös velvollinen osallistumaan lapsen elatukseen. Lapsi saa myös perintöoikeuden isäänsä ja isänpuoleiseen sukuun ja myös isä voi periä lapsen. Lisäksi lapsella on isyyden vahvistamisen jälkeen oikeus perhe-eläkkeeseen, jos isä kuolee. Jos isyyttä ei vahvisteta, lapsi on virallisesti isätön ja äiti vastaa yksin lapsen elatuksesta ja huollosta.

Jos lapsen isyys on vahvistettu toisessa Pohjoismaassa (Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa tai Islannissa), on isyyden vahvistaminen voimassa myös Suomessa. Muuallakin kuin Pohjoismaissa tapahtunut isyyden vahvistaminen on lähtökohtaisesti voimassa Suomessa ilman eri vahvistusta. Päätöksenä pidetään muun muassa tuomioistuimen ja muun viranomaisen päätöstä, jos lapsen ja miehen välistä suhdetta pidetään tällaisen toimenpiteen seurauksena isyyssuhteena siinä valtiossa, jossa toimenpide suoritettiin. Tarvittaessa Helsingin käräjäoikeus voi hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko vieraassa valtiossa isyydestä annettu päätös Suomessa. Kuitenkin on syytä huomata, että avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen asema voi olla erilainen eri maissa ja esimerkiksi Suomessa tunnustettu isyys ei välttämättä ole pätevä lapsen tai isän alkuperämaassa.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa