Minilex - Lakipuhelin

Avioliitto ja hyvitys

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avioliiton purkautuessa puolisot voivat vaatia toisiltaan rahasuorituksia useilla eri perusteilla. Termillä ”hyvitys” tarkoitetaan yleensä avoliiton purkautuessa maksettavaa korvausta. Sen sijaan avioliiton purkautuessa osituksen jälkeen mahdollisesti maksettavaa rahasummaa kutsutaan tasingoksi. Lisäksi ositusta toimitettaessa toinen puoliso voidaan tietyissä tapauksissa määrätä antamaan toiselle vastiketta. Yhteisestä asunnosta pois muuttavalla puolisolla voi myös olla oikeus saada asumiskorvausta puolisolta, joka jää yhteiseen asuntoon. Puoliso voi vaatia joissain tapauksissa myös elatusapua toiselta puolisolta. Tässä artikkelissa käsitellään näitä neljää tärkeintä ”hyvityksen” muotoa, joita puolisot voivat toisiltaan avioliiton purkauduttua vaatia: tasinkoa, vastikkeita, asumiskorvausta ja elatusapua.  

Omaisuuden osituksessa kumpikin puoliso saa lähtökohtaisesti puolet avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Tämä tarkoittaa, että osituksessa tulee ensin määritellä, mikä osuus on avio-oikeuden alaista: on mahdollista, että puolisot ovat esimerkiksi avioehdolla sulkeneet avio-oikeuden pois osittain tai kokonaan. Sen jälkeen avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta vähennetään puolisoiden velat. Jäljelle jäävä summa tasataan puolisoiden kesken, jolloin toinen saattaa olla velvollinen suorittamaan toiselle tasinkoa.

Osituksessa toinen puoliso voi olla velvollinen suorittamaan toiselle vastiketta avioliittolaissa erikseen luetelluissa tilanteissa. Vastiketta joutuu suorittamaan esimerkiksi silloin, jos puoliso on hoitanut huolimattomasti taloudellisia asioitaan ja tämän vuoksi aiheuttanut avio-oikeuden alaisen omaisuuden olennaisen vähentymisen. Toinen esimerkki tilanteesta, jossa vastiketta tulee suorittaa, on se, että puoliso on käyttänyt avio-oikeudesta vapaata omaisuuttaan sellaisen omaisuuden parantamiseen, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.

Jos puolisot eivät avioeroprosessin aikana pääse sovintoon siitä, miten asuminen järjestetään, tuomioistuin voi hakemuksesta antaa päätöksen yhteiselämän lopettamisesta. Tässä päätöksessä tuomioistuin voi määrätä, että puoliso, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin, ja samalla velvoittaa toisen puolison muuttamaan pois yhteisestä kodista. Tällöin asunnosta pois muuttanut puoliso voi osituksessa vaatia kohtuullista korvausta asunnon käyttämisestä.

Avioliittolain mukaan kummankin puolison tulee avioliiton aikana kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää lain mukaan puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen. Puoliso voi vaatia toiselta puolisolta elatusapua avioliiton aikana sekä avioliiton purkautuessa. Avioliiton aikana elatusapua voidaan velvoittaa maksamaan, jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai jos puolisot asuvat erillään. Sen sijaan avioliiton päätyttyä elatusavun määräämisen edellytykset ovat ankarammat: tällöin elatusapua tulee maksaa vain, jos toinen puoliso on sen tarpeessa, ja tällöinkin elatusapua tulee suorittaa vain kohtuullinen määrä.

Jos olet epävarma siitä, oletko oikeutettu saamaan jonkinlaista hyvitystä puolisoltasi tai voidaanko sinut velvoittaa maksamaan sellaista, lakimiehemme voivat kertoa aiheesta lisää.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa