- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Aivan kuten avioerossa, myös avoliiton päättyessä on ratkaistava yhteisten lasten tapaamista ja elatusta koskevat asiat. Molemmilla avopuolisoilla on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet koskien lapsen tapaamista ja elatusta. Avoliittojen huoltajuuskiistat ratkaistaan pitkälti samoin kuin purkautuvien avioliittojenkin.
Avoliitto on juridisesti eri asia kuin avioliitto
Vaikka avoliitto onkin usein tosiasiallisesti ja käytännössä avioliiton kaltainen, on se juridisesti eri asia. Avioliitossa puolisoilla on oikeus yhteiseen sukunimeen, avio-oikeus toistensa omaisuuteen sekä keskinäinen elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan. Avoliitossa näitä oikeuksia ja velvollisuuksia ei lähtökohtaisesti ole. Avoliitolle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää, mutta yleensä sillä katsotaan tarkoitettavan samassa taloudessa elävää pariskuntaa. Viime kädessä jokainen voi kuitenkin itse määritellä, asuuko hän seurustelukumppaninsa kanssa vai kokeeko hän olevansa avoliitossa.
Koska avoliitto on hyvin väljä määritelmä, täytyy isän erikseen tunnustaa avoliittoon syntyvät lapset. Vain isyyden tunnustamalla hän voi saada yhteisen lapsen huoltajuuden. Tämä on merkittävä ero avioliittoon, jossa syntyvät lapset ovat isyysolettaman alaisia. Se tarkoittaa sitä, että äidin aviomies oletetaan automaattisesti lapsen isäksi, ellei isyyttä erikseen kumota. Isyys on mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä ennen lapsen syntymää, ja samalla voidaan tehdä sopimus lapsen yhteishuollosta. Jos tällaista sopimusta lapsen yhteishuollosta ei ole tehty, on äiti yksin lapsen huoltaja. Avoliiton päättyessä eroon isyyden tunnustamisella ja lapsen yhteishuollon sopimuksella on ratkaiseva rooli huoltajuuskiistoja ratkottaessa. Ilman näiden olemassaoloa avoliiton päättyessä eroon ovat isän oikeudet lapsen huoltajuuteen liittyvissä asioissa vaarassa jäädä toteutumatta.
Äidistä tulee automaattisesti lapsen syntyessä lapsen huoltaja. Myös äidin aviomiehestä tulee lapsen huoltaja automaattisesti isyysolettaman nojalla. Avoliitossa syntyneen lapsen molemmat vanhemmat ovat hänen huoltajiaan vain, jos isyys on tunnustettu ja sopimus lasten yhteishuollosta on tehty. Ainoastaan lapsen huoltajalla on oikeus päättää lapsen henkilöön liittyvistä asioista, kuten lapsen nimestä, asuinpaikasta, koulutuksesta, uskonnosta ja terveydenhuollosta. Koska isyysolettama ei suojaa avoliittoon syntyviä lapsia, on yhteishuoltajuudesta tehtävä sopimus olennainen suoja lapsen isän oikeuksien toteutumiseksi.
Huoltajuudesta sopiminen sekä sopimuksen vahvistaminen lastenvalvojalla
Lapsen etu tulisi asettaa etusijalle myös avoliiton päättymiseen liittyvissä kiistoissa. Avoliiton päättyessä on järjestettävä ja sovittava useita käytännön asioita, kuten lasten yhteis- tai yksinhuoltajuudesta, lasten asumisesta, vanhempien tapaamisesta sekä elatusvastuusta. Vanhemmat voivat sopia näistä asioista keskenään, mutta sopimus on syytä vahvistaa lastenvalvojan luona. Vaikkei eroon liittyisi riitoja, on sopimus lasten asioiden järjestämisestä syytä tehdä kirjallisesti ja vahvistaa se viranomaisella. Tämä johtuu siitä, ettei vanhempien keskinäistä sopimusta voida panna täytäntöön, eikä toista vanhempaa voida pakottaa vahvistamattoman sopimuksen noudattamiseen.
Lastenvalvojan luona vanhemmat sopivat lapsen asioiden järjestämisestä. Lastenvalvojan tehtävänä on avustaa vanhempia pääsemään asioista sopimukseen sekä laatia näistä sovituista asioista asiakirja, joka on täytäntöönpanokelpoinen. Lapset ovat yhdenvertaisessa asemassa riippumatta siitä, ovatko heidän vanhempansa olleet avio- vai avoliitossa. Sopimusneuvottelujen lähtökohtana tulee olla lapsen etu, ja vanhempien tulee tehdä päätökset tämän pohjalta. Käytännön järjestelyt, kuten lasten asuminen, koulu tai päiväkoti, harrastukset sekä kuljetukset vanhemman luota toiselle ovat keskeisiä neuvotteluissa ratkaistavia asioita. Lastenvalvojan luona tehty sopimus toimitetaan kunnan sosiaalilautakunnalle vahvistettavaksi. Tämän jälkeen sopimus on täytäntöön pantavissa. Vaihtoehtoisesti vanhemmat voivat sopia asiat keskenään, ja tuoda valmiin, kirjallisen sopimuksensa lastenvalvojalle vahvistettavaksi. Tällainen sopimus on rinnastettavissa lastenvalvojan luona tehtyyn sopimukseen ja siten myös täytäntöönpanokelpoinen.
Lastenvalvojat ovat kunnallisia, ja ajan lastenvalvojan luo voi useimmissa kunnissa varata joko puhelimitse tai sähköisesti. Oman kuntasi lastenvalvojan yhteystiedot löydät helposti internetistä hakemalla lastenvalvoja + kotikuntasi nimi.
Huoltajuuskiistan tuomioistuinsovittelu
Lasten huoltajuuskiistaa voidaan ratkoa myös tuomioistuinsovittelussa. Mikäli huoltajuudesta sopiminen lastenvalvojan luona ei ole onnistunut eikä myöskään muu vanhemmille tarjottu apu eropalveluissa ole riittävää, voidaan asiasta sopia tuomioistuinsovittelussa. Usein syy tuomioistuinsovitteluun päätymiseen onkin riitaisaksi äitynyt huoltajuuskiista. Sovittelun tarkoituksena on saada aikaan kestävä sopimus vanhempien välille, joka on myös lapsen edun mukainen. Sovittelumenettelyn aloittaminen edellyttää molempien vanhempien suostumusta.
Tuomioistuinsovittelussa voidaan käsitellä samoja asioita kuin lastenvalvojankin luona, kuten lapsen huoltoa, asumista, elatusta ja tapaamisoikeutta koskevia asioita. Tuomioistuinsovittelun etuna on se, että siellä voidaan sopia myös asioita, joita ei ole mahdollista sopia oikeudenkäynnissä. Tällaisia asioita ovat monet lapsen arkeen liittyvät käytännön asiat. Sovittelu tapahtuu vapaamuotoisesti ja keskustelevasti. Tarvittaessa sovittelija voi keskustella vanhempien kanssa erikseen sekä sovittaessa myös lapsen kanssa.
Sovittelussa ovat läsnä lapsen vanhemmat sekä sovittelija, joka on perheasioihin perehtynyt tuomari. Tuomaria avustaa vanhemmuuden ja lapsen kehityksen asiantuntija, joka on yleensä sosiaalityöntekijä tai psykologi. Vanhemmilla on oikeus käyttää lakimiestä avustajanaan sovittelussa. Asiantuntijalla sekä asiaan perehtyneellä tuomarilla pyritään varmistamaan lapsen etujen toteutuminen.
Koska sovittelulla pyritään lapsen edun toteutumiseen, pääsee sovittelumenettelyyn nopeasti. Sovittelun etu verrattuna oikeudenkäyntiin onkin juuri sen nopeus sekä edullisuus verrattuna pitkään oikeudenkäyntiprosessiin. Kun päätös sovittelumenettelyn aloittamisesta on tehty, järjestetään ensimmäinen sovitteluistunto kuuden viikon kuluessa tästä päätöksestä. Sovittelija vahvistaa sen, mitä sovittelussa on sovittu. Tämä vahvistettu asiakirja vastaa oikeudellisesti käräjäoikeuden päätöstä ja on siten täytäntöön pantavissa.
Huoltajuuskiistan ratkaisu käräjäoikeudessa
Mikäli lapsen huoltajuutta koskeva riita ei ratkea tuomioistuinsovittelussakaan, käräjäoikeus ratkaisee asian. Asian voi viedä käräjäoikeuteen myös ilman, että sovittelua on yritetty. Ennen asian viemistä käräjäoikeuteen on kuitenkin syytä ottaa huomioon tuomioistuinmenettelyjen pitkät käsittelyajat sekä kalliit kustannukset. Myös tuomioistuinsovittelussa tehdyn päätöksen tai sosiaalitoimen vahvistaman päätöksen muuttamista voi hakea käräjäoikeudesta.
Jos vanhemmat haluavat ratkaista asiat lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisesta sekä elatusavusta käräjäoikeudessa, tulee joko toisen tai molempien vanhempien tehdä hakemus tästä lapsen asuinpaikan käräjäoikeudelle. Hakemus on vapaamuotoinen.
Jos toinen vanhempi on tehnyt hakemuksen yksin, varaa käräjäoikeus toiselle vanhemmalle tilaisuuden ilmoittaa kirjallisesti näkemyksensä asiasta. Jos vanhemmat ovat yksimielisiä, käräjäoikeus ratkaisee asian kirjallisesti. Mikäli vanhemmilla on erimielisyyksiä asiassa, käräjäoikeus kutsuu vanhemmat valmisteluistuntoon selvittääkseen, mitä kumpikin vanhempi vaatii ja mistä seikoista riitaisuudet johtuvat. Asiaan voidaan vielä tässä vaiheessa saada sovinto. Mikäli näin ei tapahdu, sosiaaliviranomaiset tekevät selvityksen perheen tilanteesta ja kuulevat lapsia. Tämän jälkeen asiasta järjestetään pääkäsittely. Pääkäsittelyssä käräjäoikeus joko ratkaisee asian heti tai ilmoittaa käräjäoikeuden päätöksenantopäivän. Myös käräjäoikeuden on tehtävä päätös lapsen edun mukaisesti.
Käräjäoikeuden päätökseen tyytymätön voi valittaa asiasta hovioikeuteen.
Yhteenveto
- Avoliitto on jurdisesti eri asia kuin avoliitto, mutta lapset ovat yhdenvertaisessa asemassa liiton tyypistä riippumatta.
- Kaikki päätökset tulee aina tehfdäö lasten edun mukaan.
- Lastenvalvojan tehtävänä on avustaa vanhempia pääsemään asioista sopimukseen sekä laatia näistä sovituista asioista asiakirja, joka on täytäntöönpanokelpoinen.
- Lasten huoltajuuskiistaa voidaan ratkoa myös tuomioistuinsovittelussa.
- Mikäli lapsen huoltajuutta koskeva riita ei ratkea tuomioistuinsovittelussakaan, käräjäoikeus ratkaisee asian.
Summary in English
- Cohabitation is legally different from marriage, but children are in an equal position regardless of the type of union.
- All decisions must always be made in the best interest of the children.
- The task of the child welfare officer is to assist parents in reaching an agreement and to prepare a document based on the agreed-upon matters that is enforceable
- Child custody disputes can also be resolved through court mediation.
- If the dispute regarding child custody is not resolved through court mediation either, the district court will decide the matter.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Avopuolisoni haluaa erota. Mitkä ovat oikeuteni lastemme isänä?
Jos isyytesi on asianmukaisesti tunnustettu ja virallistettu Digi- ja väestötietovirastolle, koskee sinua lain mukaan samat oikeudet kuin lasten äitiä. Sinulla on lähtökohtaisesti sama oikeus tavata lapsia sekä toimia heidän vanhempanaan kuin heidän äidilläänkin. Laki ei erottele avioliitossa syntyneitä lapsia muista lapsista. Kun isyys on vahvistettu, on asemasi tasa-arvoinen aviomiehiin nähden. Näin ollen kunnalliset eropalvelut ovat sinun ja entisen avopuolisosi käytettävissä. Teidän kannattaa hakeutua kunnallisen lastenvalvojan luo sopimaan lasten asioiden järjestelystä.
2. Miten tunnustan isyyteni?
Voit tunnustaa isyytesi jo raskausaikana äitiysneuvolassa tai lastenvalvojan luona. Molempien vanhempien tulee olla yhtä aikaa paikalla, ja teillä on oltava henkilöllisyystodistukset mukananne. 30 päivää lapsen syntymän jälkeen lastenvalvoja toimittaa tunnustamisasiakirjan ja selvittämispöytäkirjan Digi- ja väestötietovirastolle. 30 päivän määräaika johtuu isyyden lakisääteisestä peruuttamis- ja kiistämisajasta.
3. Voiko lastenvalvojan luo päästä myös avoliitossa eläneet?
Lastenvalvojan luo pääsevät kaikki kyseisessä kunnassa asuvien lasten vanhemmat, huolimatta vanhempien keskinäisestä suhteesta.
4. Mitkä ovat mahdollisuuteni jakaa lapsemme huoltajuus entisen avopuolisoni kanssa erottuamme?
Laki takaa molemmille vanhemmille yhtäläiset oikeudet lasten elämässä pysymiseen. Lapsen etuna pidetään yleensä sitä, että molemmat vanhemmat säilyvät läsnä lapsen elämässä. Näin ollen yleensä pyrkimyksenä on yhteishuoltajuus.
Aiheesta muualla
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
-Huoltajuuskiistoja voi syntyä niin avoliiton kuin avioliitonkin päättyessä.
-Huoltajuuskiistojen ratkaisemiseksi on tarjolla useita eri keinoja, kuten lastenvalvojan tapaaminen sekä tuomioistuin sovittelu.
- Vanhemmat voivat sopia lasten asioista keskenään, mutta sopimus on syytä vahvistaa lastenvalvojan luona.
Varoitukset
-Jos huoltajuuskiista ei ratkea sovittelemalla, tuomioistuin ratkaisee asian.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa