Minilex - Lakipuhelin

Uusi avoliittolaki vaikuttaa omaisuuden jakoon erotessa ja kuolemantapauksissa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Vuonna 2011 tuli voimaan laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta eli niin sanottu avoliittolaki. Tämä uusi laki oli tarpeen säätää siksi, että yhä useampi pariskunta elää avoliitossa. Avoliiton purkautuessa (eli erotessa tai toisen osapuolen kuollessa) kumpikin osapuoli sai ennen avoliittolain voimaantuloa poikkeuksetta pitää oman omaisuutensa. Lain silmissä avopuolisoita siis kohdeltiin kuin toisilleen vieraita ihmisiä. Tämä saattoi johtaa hyvinkin epäreiluihin tilanteisiin, esimerkiksi jos toinen puoliso oli hoitanut lapsia kotona ja toinen käynyt töissä.

Avoliittolakia sovelletaan vain, jos parisuhteen osapuolet ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta, tai vaihtoehtoisesti heillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoksi ei kuitenkaan katsota sellaista henkilöä, joka on avioliitossa. Avoliittolakia sovelletaan vain pariskuntiin, eli se ei sovellu esimerkiksi kämppiksiin tai sukulaisiin. Laki soveltuu kuitenkin kaikkiin parisuhteisiin osapuolten sukupuolesta riippumatta.

Lain ydin muodostuu kahdesta asiasta: mahdollisuudesta omaisuuden erotteluun sekä mahdollisuus hyvitykseen yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta. Omaisuuden erottelu voidaan toimittaa avoliiton päättyessä (eli erossa tai toisen kuollessa), jos avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen sitä vaatii. Erottelua ei siis tehdä automaattisesti, vaan sitä täytyy erikseen vaatia. Erottelussa kumpikin osapuoli pitää oman omaisuutensa. Etenkin pitkissä parisuhteissa on kuitenkin tyypillistä, että kaikkien esineiden kohdalla ei voida olla varmoja, kummalle se kuuluu. Tällöin omaisuuden katsotaan olevan yhteistä.

Lisäksi avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta. Hyvityksen saaminen edellyttää, että yhteistalouden purkaminen niin, että molemmat pitävät oman omaisuutensa, johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. ”Yhteistalouden hyväksi annettu panos” tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toinen puoliso on hoitanut lapsia kotona tai remontoinut toisen omistaman asunnon. Oikeutta hyvitykseen ei kuitenkaan ole, jos puoliso on saanut vain vähäistä perusteetonta etua toisen panoksesta.

On kuitenkin huomattava, että suurimmasta osasta avoliittolain säännöksiä voidaan poiketa sopimuksella. Kuten avioliitossakin, puolisot voivat siis hyvin pitkälti järjestää raha-asiansa eron tai kuoleman varalta haluamallaan tavalla tekemällä siitä erillisen sopimuksen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa