Minilex - Lakipuhelin

Avoliitto ja huoltajuus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Lapsen huoltajat

Lapsen huoltajat määräytyvät lapsen syntymän perusteella. Sellaiset vanhemmat, jotka ovat lapsen syntyessä avioliitossa keskenään ovat kumpikin lapsensa huoltajia automaattisesti. Jos taas vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, on huoltaja tällöin lapsen äiti yksin. Kuitenkin, jos vain toinen vanhemmista on yksin lapsen huoltaja ja lapsen vanhemmat menevät keskenään avioliittoon, tulee toisestakin vanhemmasta lapsensa huoltaja lain nojalla.  

Tilanteessa, jossa vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään, eli ovat esimerkiksi avoliitossa, lapsen huoltajuus siis määräytyy hieman eri tavoin. Kun avoliitossa oleva vanhempi tunnustaa vanhemmuutensa ennen lapsen syntymää, niin myös tunnustajasta tulee lapsen huoltaja, kun hänen vanhemmuutensa on vahvistettu lapsen syntymän jälkeen.

Yhteishuoltajuus ja yksinhuoltajuus

Yhteishuoltajuudella tarkoitetaan sitä, että vanhemmat tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset ja vastaavat yhdessä huoltajien tehtävistä. Yksinhuoltaja puolestaan tekee lasta koskevat päätökset yksin, eikä tarvitse niihin toisen vanhemman lupaa. Huoltaja päättää muun muassa lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta, terveydenhuollosta, päivähoidosta ja muista lapsen henkilökohtaisista asioista. Lasta koskevat tiedot annetaan viranomaisilta vain huoltajille. Jos toinen vanhemmista on yksinhuoltaja, ei toinen saa lasta koskevia tietoja ilman huoltajan antamaa suostumusta. Lapsen vanhemmuus on siis eri asia kuin lapsen huoltajuus.

Jos lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa, äiti on siis yksin lapsen huoltaja ja avomiehen isyys tulee erikseen tunnustaa. Isyyden tunnustus voidaan tehdä ennen lapsen syntymää tai sen jälkeen. Jos isyys on tunnustettu ennen lapsen syntymää, Digi- ja väestötietovirasto voi vahvistaa isyyden, jos lapsi on syntynyt elävänä eikä muita esteitä isyyden vahvistamiselle ole. Isyys voidaan vahvistaa siis vasta lapsen syntymän jälkeen.

Sopimus lapsen huollosta

Vanhemmat voivat myös keskenään sopia siitä, uskotaanko lapsen huolto yksin toiselle vanhemmalle vai molemmille yhteisesti (yhteishuoltajuus). Sopimus lapsen huollosta on tehtävä kirjallisesti ja se on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, jossa lapsella on asuinpaikka. Sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus on voimassa ja täytäntöönpanokelpoinen kuten tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös. Sosiaalilautakunta voi vahvistaa yhteishuoltosopimuksen vasta sen jälkeen, kun isyys on vahvistettu. Tarvittaessa lapsen huoltoa koskeva asia voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi.

 

Avoliitossa syntyneen lapsen huoltaja on siis lain mukaan lähtökohtaisesti lapsen äiti yksin. Jotta vanhemmat saisivat yhteishuoltajuuden, isän tulee tunnustaa isyys joko ennen tai jälkeen lapsen syntymän. Tunnustuksen ja lapsen syntymän jälkeen Digi- ja väestötietovirasto voi vahvistaa isyyden, jonka jälkeen sosiaalilautakunta voi vahvistaa lapsen huoltoa koskevan sopimuksen.

                                                                                                                               

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

- Avoliitossa syntyneen lapsen isyys on erikseen tunnustettava ja vahvistettava. 

- Lapsen vanhemmat voivat tehdä keskenään sopimuksen lapsen huollosta.  

Varoitukset

- Avoliitossa lapsen isästä ei tule automaattisesti lapsen huoltaja lapsen syntyessä. 

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]