- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Vaikka arkielämässä avioliitto ja avoliitto voivat muistuttaa toisiaan hyvinkin paljon, suhteet eroavat oikeudellisesta näkökulmasta. Avoliitossa avopuolisot elävät yhdessä, mutta heidän suhdettaan ei ole juridisesti vahvistettu, eikä heillä siten ole toisiinsa nähden avioliittoon kuuluvia oikeuksia tai velvollisuuksia. Avioliitto vahvistetaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Avioliiton solmimisen myötä puolisoille syntyy muun muassa avio-oikeus toistensa omaisuuteen ja oikeus yhteiseen sukunimeen. Avopuolisoilla ei ole lähtökohtaisesti mahdollisuutta ottaa yhteistä sukunimeä. Mahdollisuus yhteiseen sukunimeen avopuolisoiden kohdalla voi tulla kuitenkin kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa heillä on yhteinen lapsi.
Avioliitto ei vaikuta puolisoiden omistussuhteisiin, mutta avio-oikeuden kautta puolisoilla on oikeus omaisuuden ositukseen ositusperusteen syntyessä eli avioliiton päättyessä joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Omaisuus jaetaan tasan puolisoiden kesken avio-oikeuden mukaisesti, elleivät puolisot ole sopineet avioehtosopimuksessa toisin. Sekä avopuolisoilla että aviopuolisoilla on oikeus omaan omaisuuteen, ja he voivat lisäksi hankkia yhteistä omaisuutta. Jos avoliitto purkautuu, puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Poikkeuksellisesti toinen puoliso voi saada hyvitystä omaisuuden erottelussa, jos toinen puoliso saisi muuten perusteetonta etua.
Avopuolisoilla ei ole elatusvelvollisuutta, kun taas aviopuolisot ovat velvollisia elättämään toisiaan. Aviopuolisot eivät voi sopia, etteivät he täytä velvollisuuttaan. Avopuolisoiden yhteisellä kodilla ei ole erityistä suojaa. Mikäli vain toinen avopuoli omistaa kodin, hän voi myydä tai vuokrata kodin ilman toisen avopuolison suostumusta. Jos aviopuolisoista vain toinen omistaa kodin, tulee hänen pyytää puolisonsa suostumus kodin myymiseen tai lahjoittamiseen.
Avioliitolla on vaikutuksia myös perintöoikeuteen. Mikäli ensin kuolleella on rintaperillisiä, elossa olevalla puolisolla on oikeus hallita puolisoiden yhteistä kotia sekä tavanmukaista asuntoirtaimistoa jakamattomana. Mikäli rintaperillisiä ei ole, leski perii kuolleen puolison ensin. Avopuolisolla ei ole automaattista perintöoikeutta. Poikkeuksellisesti avopuolisolle voidaan antaa määräaikainen käyttöoikeus kuolleen puolison omistamaan asuntoon.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.