» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tavara kuuluu sille, joka sen omistaa, ei sille, jonka hallussa se sattuu olemaan. Jos entinen avopuolisosi kiistää omistuksesi, sinun on näytettävä se esimerkiksi kuitilla, tiliotteella tai muulla selvityksellä siitä, kuka tavaran hankki ja maksoi. Jos kumpikaan ei pysty näyttämään omistustaan ja avoliittolaki soveltuu, irtain esine katsotaan yhteiseksi puoliksi. Tavaroita ei saa hakea väkisin, vaan riita ratkaistaan sopimalla, pesänjakajan avulla tai tuomioistuimessa.
Kumpikin pitää omansa
Avoliitossa ei ole avio-oikeutta. Kun avoliitto päättyy, kumpikin pitää oman omaisuutensa, ja yhteinen omaisuus jaetaan, jos jompikumpi sitä vaatii (laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta, jäljempänä avoliittolaki, 5 §). Laki koskee avopuolisoita, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi (avoliittolain 3 §).
Omistusta ei ratkaise se, kumpi tavaraa käytti tai kumman asunnossa se on. Ratkaisevaa on yleensä, kenen nimiin ja kenen varoilla tavara hankittiin ja mitä hankinnasta sovittiin. Jos tavara ostettiin toisen nimiin mutta yhteisillä rahoilla ja yhteiseksi, se voi olla yhteinen.
Kenen on näytettävä
Riita-asiassa jokaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa perustuu (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §). Jos vaadit tavaraa itsellesi, sinun on näytettävä omistuksesi. Jos taas entinen avopuolisosi väittää tavaraa omakseen, hänen on näytettävä oma väitteensä. Tuomioistuin arvioi kaikki todisteet vapaasti ja kokonaisuutena (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §). Yksikin vahva asiakirja voi ratkaista asian, mutta myös useiden pienempien todisteiden yhdistelmä voi riittää. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, riittävätkö todisteesi omistuksen osoittamiseen.
Kun omistusta ei saada selville
Jos avopuolisoiden sopimuksesta tai olosuhteista ei käy ilmi eikä voida näyttää, kumman omaisuuteen irtain esine kuuluu tai että se on yhteinen, avopuolisoiden katsotaan saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin (avoliittolain 6 §). Olettama koskee vain irtainta omaisuutta, kuten huonekaluja, kodinkoneita ja elektroniikkaa, ja vain avoliittolain piiriin kuuluvia avopuolisoita. Se ei tee kaikesta yhteistä. Jos toinen näyttää esineen omakseen, olettamaa ei käytetä.
Jos avoliittolaki ei sovellu, olettamaa ei ole. Silloin se, joka ei pysty näyttämään omistustaan, voi jäädä ilman esinettä.
Esimerkki: Ostit television ja pelikoneen omalla kortillasi ennen yhteenmuuttoa, ja ostot näkyvät verkkopankissa. Ne ovat sinun. Ruokapöydästä ei ole kuittia, eikä kumpikaan muista, kuka sen maksoi, joten se katsotaan yhteiseksi puoliksi, jos avoliittolaki soveltuu teihin.
Todisteet, joilla omistuksen voi osoittaa
- kuitti, lasku tai verkkokaupan tilausvahvistus
- tiliote tai korttitapahtuma, josta maksu näkyy
- osamaksu-, laina- tai rahoitussopimus
- lahjakirja, viesti tai todistaja lahjasta
- perukirja tai perinnönjakokirja perintönä saaduista esineistä
- takuutodistus tai huoltokirja omissa nimissä
- valokuvat ja viestit ajalta ennen yhteenmuuttoa
- todistajat, jotka tietävät, kuka tavaran hankki tai toi kotiin.
Jos kuitti on kadonnut, hae verkkopankista vanhat korttitapahtumat ja verkkokaupan tililtä tilaushistoria. Tallenna viestit ja kuvat ennen kuin ne katoavat.
Lahjat, perinnöt ja auto
Lahja kuuluu saajalle, kun lahjoitus on täytetty eli lahjansaaja on saanut lahjaesineen haltuunsa (lahjanlupauslain 2 §). Pelkkä lupaus antaa irtain esine myöhemmin lahjaksi ei yleensä sido, ellei lupaus täytä lahjanlupauslain 1 §:ssä säädettyjä edellytyksiä. Jos avopuolisosi esimerkiksi antoi sinulle korut syntymäpäivälahjaksi ja luovutti ne haltuusi, ne ovat sinun omaisuuttasi, vaikka ero tuli myöhemmin. Lahjan olemassaolon ja lahjoitustarkoituksen näyttämisessä auttavat esimerkiksi viestit, kortit ja todistajat.
Perintönä saatu esine kuuluu perilliselle. Näyttönä toimivat perukirja, perinnönjakokirja ja sukulaisten kertomus.
Auton omistuksen näyttämisessä käytetään kauppakirjaa, maksutositteita ja mahdollista rahoitussopimusta. Ajoneuvorekisteriin merkitty omistaja on tärkeä näyttöseikka, mutta rekisterimerkintä ei yksin ratkaise siviilioikeudellista omistusoikeutta, jos esimerkiksi kauppakirja ja muu selvitys osoittavat muuta. Myös auton hankinnan rahoittaminen ja osapuolten välinen sopimus on otettava huomioon. Asunto-osakkeen omistusta osoittavat esimerkiksi kauppakirja ja huoneistotietojärjestelmän omistajamerkintä. Kiinteistön omistus puolestaan perustuu saantokirjaan, ja sitä koskeva lainhuuto merkitään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.
Esimerkki: Auto on rekisterissä entisen avopuolisosi nimissä, mutta kauppakirjassa ostajana olet sinä ja kauppahinta on maksettu sinun tililtäsi. Rekisterimerkintä ei silloin yksin ratkaise, vaan kauppakirja ja maksu puhuvat sinun omistuksesi puolesta. Lopputulos riippuu kuitenkin myös siitä, mitä auton hankinnasta sovittiin.
Mitä vastapuoli usein väittää
- "Maksoin siitä puolet." Silloin tavara voi olla yhteinen, mutta väitteen esittäjän on näytettävä maksunsa.
- "Sain sen sinulta lahjaksi." Lahja on näytettävä, ja lahjaksi annettu esine kuuluu saajalle.
- "Olen käyttänyt sitä vuosia." Käyttö ei siirrä omistusta.
- "Se oli yhteisellä tilillä." Yhteiseltä tililtä maksettu viittaa yhteiseen hankintaan, mutta myös siitä, mitä hankinnasta sovittiin, on merkitystä.
Miten edetä
- Tee luettelo tavaroista, jotka katsot omiksesi, ja merkitse jokaisen kohdalle peruste ja todisteet. Jaa tavarat kolmeen ryhmään: selvästi omat, selvästi yhteiset ja epäselvät.
- Esitä vaatimus kirjallisesti ja ehdota noutoaikaa. Ota noudolle mukaan ulkopuolinen henkilö, jos tilanne on tulehtunut.
- Jos pääsette sopuun, kirjatkaa se omaisuuden erottelukirjaan. Osapuolet allekirjoittavat sen, ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi (avoliittolain 7 §, perintökaaren 23 luvun 9 §).
- Jos sopua ei synny ja avoliittolaki soveltuu, voit hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa toimittamaan erottelun. Muuten omistusriita ratkaistaan kanteella käräjäoikeudessa.
- Jos vaarana on, että toinen myy, piilottaa tai hävittää kiistellyn esineen, käräjäoikeus voi määrätä sen takavarikkoon. Sinun on silloin saatettava todennäköiseksi, että sinulla on esineeseen parempi oikeus (oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 2 §).
Älä hae tavaroita toisen asunnosta väkisin tai vastoin hänen tahtoaan, vaikka olisit varma omistuksestasi. Jos toinen ei luovuta omaisuutta vapaaehtoisesti, se saadaan tarvittaessa ulosoton kautta tuomion tai muun ulosottoperusteen nojalla. Jos haluat juristin laativan vaatimuskirjeen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Jos entinen avopuolisosi on jättänyt tavaransa sinun luoksesi, säilyttäminen ei tee niistä sinun omaisuuttasi.
Omistus ja hyvitys ovat eri asioita
Jos et omista esinettä mutta olet maksanut tai tehnyt paljon toisen omaisuuden hyväksi, kyse voi olla hyvityksestä (avoliittolain 8 §). Hyvityksellä on omat edellytyksensä ja tiukat määräaikansa, ja se maksetaan yleensä rahana. Se ei korvaa omistuksen näyttämistä.
Milloin juristista on hyötyä
Juristista on hyötyä, kun kiistelty omaisuus on arvokasta, kuten auto, kalliit kodinkoneet tai taide, tai kun vastapuolella on jo juristi. Juristi käy läpi todisteesi ja arvioi, mitkä esineet kannattaa vaatia ja mistä kannattaa sopia. Hän laatii vaatimuskirjeen ja erottelukirjan sekä hakee tarvittaessa pesänjakajaa tai takavarikkoa. Hän arvioi myös, kattaako oikeusturvavakuutus asian.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kannattaako pienestä tavarasta riidellä oikeudessa?
Harvoin. Käräjäoikeuden oikeudenkäyntimaksu 1.9.2026 tai myöhemmin vireille tulleessa tavallisessa riita-asiassa on 610 euroa, ja hävinnyt osapuoli joutuu yleensä korvaamaan myös vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Arvokkaimmat esineet kannattaa ratkaista ensin ja sopia lopuista, esimerkiksi jakamalla epäselvät tavarat vuorotellen valiten tai tasaamalla niiden arvoa rahalla.
Entä jos avopuolisoni on kuollut ja perilliset kiistävät tavaroideni omistuksen?
Samat säännöt pätevät. Erottelu tehdään silloin sinun ja kuolinpesän välillä, ja sinun on näytettävä omistuksesi samoin kuin erossa. Irtaimen yhteisomistusolettama koskee myös tätä tilannetta, jos avoliittolaki soveltuu.
Voiko avopuolisoni myydä tavaran, jonka omistuksesta riitelemme?
Myyntiä ei voi estää omin toimin, ja eteenpäin myydyn tavaran saaminen takaisin voi olla vaikeaa. Jos myynnin vaara on todellinen, takavarikkoa kannattaa hakea nopeasti. Takavarikko on väliaikainen turvaamistoimi, ja omistus ratkaistaan sen jälkeen sopimalla tai oikeudenkäynnissä. Jos et ole varma, kannattaako takavarikkoa hakea, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
