- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Juridisessa merkityksessä avoliitto on avoin liitto ilman keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Avoliitto eroaa siis merkittävästi avioliitosta, jonka solmimisesta seuraa tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia puolisoille. Vaikka avoliitto on tosiasiallisesti usein pitkälti avioliiton kaltainen, eivät aviopuolisoita koskevat oikeudet ja velvollisuudet pääsääntöisesti ulotu avoliittoihin. Tämä johtuu siitä, että avoliitto on varsin vapaamuotoinen ja pitkälti juridisesti sääntelemätön yhteiselon muoto.
Avoliitto ei lähtökohtaisesti vaikuta puolisoiden oikeuksiin eikä velvollisuuksiin.
Avoliitto ei lähtökohtaisesti vaikuta puolisoiden oikeusasemiin, koska juridisesta näkökulmasta avoliitto on kahden ihmisen välinen, vapaa ja avoin liitto. Avoliittoja koskeva sääntely on niukkaa, ja esimerkiksi niin kutsuttu avoliittolaki (laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta) koskee vain avoliittoja, joissa avopuolisoilla on yhteisiä lapsia tai jotka ovat kestäneet yli viisi vuotta. On kuitenkin tarpeen selvittää oma juridinen asema avoliiton osalta, koska avoliitolla on merkittävä vaikutus käytännön elämässä. Esimerkiksi varallisuuden kehitys, tulot sekä sosiaalietuudet ovat usein sidonnaisia avoliittoon. Esimerkiksi yleistä asumistukea haettaessa on Kelalle annettava selvitys siitä, ovatko asumistuen hakijat avopuolisoita vai kämppiksiä.
Avoliittoa ei siis juridisesti voida rinnastaa avioliittoon, vaikka tosiasiallisesti avoliitto onkin usein avioliiton kaltainen. Avoliittoihin liittyvissä kiistoissa sovelletaan siksi yleisiä siviili- sekä varallisuusoikeudellisia säännöksiä. Tällainen periaate on esimerkiksi nimiperiaate. Nimiperiaatteen mukaisesti omaisuus kuuluu sille, jonka nimiin se on hankittu. Näin ollen avopuolisoiden yhteisenä kotinakin käytetyn asunnon omistaa se, jonka nimiin se on hankittu. Yhteinen asunto voi toki olla myös puolisoiden yhteisesti hankkima, jolloin asunnon omistussuhteet puolisoiden kesken jakautuvat tasan. Asunto voi kuitenkin olla myös toisen puolison yksinään omistama.
Avoliitto ei vaikuta muihinkaan puolisoiden omistussuhteisiin. Avoliitto perustuu ajatukselle avopuolisoiden omista ja itsenäisistä omaisuuksista ja velvoitteista, jotka ovat riippumattomia puolisoiden keskinäisestä avoliitosta. Laki itseasiassa soveltaa avopuolisoiden keskinäiseen suhteeseen samoja periaatteita, mitä se soveltaa toisilleen täysin vieraisiin henkilöihinkin. Se, minkä puolisot ovat omistaneet ennen avoliittoa, omistavat he myös avioliiton aikana ja sen päätyttyä. Tämä on huomattava ero avioliittoon, jossa liiton päätyttyä omistettu omaisuus jaetaan tasan aviopuolisoiden kesken. Toisin kuin avioliitossa, avopuolisoilla ei ole tällaista oikeutta toistensa omaisuuteen. Avoliitossa ei ole myöskään puolisoiden keskinäistä elatusvelvollisuutta. Myös puolisoiden velat ovat avoliitossa erillisiä. Kun avoliitto päättyy joko eroon tai toisen puolison kuolemaan, suoritetaan omaisuuden erottelu. Tässä erottelussa molemmille puolisoille jaetaan heille kuuluva omaisuus, ja mahdollinen yhteisesti omistettu omaisuus jaetaan tasan. Toisin kuin avioliitossa, avopuolisot eivät peri toisiaan, vaan mahdollinen perintö on testamentattava avopuolisolle.
Poikkeuksen omistuksen ja velkojen erillisyyden sääntöön muodostaa kuitenkin tilanne, jossa avopuolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto on vuokra-asunto. Avopuolisot vastaavat aina yhdessä yhteisen kotinsa vuokrasopimuksesta. Tämä pätee myös silloin, kun vuokrasopimus on tehty molempien nimiin. Vuokra voidaan näin ollen periä kummalta tahansa puolisolta.
Yhteisen asunnon omistaa se, kenen nimiin se on hankittu
Yleinen siviilioikeudellinen lähtökohta omistusoikeuden selvityksissä on nimiperiaate, jonka mukaan omaisuus kuuluu sille, kenen nimiin se on hankittu. Tätä noudatetaan myös avoliitossa. Mikäli toinen puoliso omistaa puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon yksin, ei hän juridisesti tarvitse toisen puolison suostumusta asunnon myyntiin tai muuhun luovutukseen. Avoliitossa yhteisen kodin suoja on näin ollen huomattavasti heikompi kuin avioliitossa, jossa yhteisenä kotina käytetyn asunnon edelleen luovutukseen tarvitaan molempien puolisoiden suostumus.
Laura on tavannut Lassin, ja pari haluaa muuttaa avoliittoon. Sanotaan Lauran olevan puolisoista varakkaampi, jolloin Laura ostaa asunnon puolisoiden yhteiseksi kodiksi. Se, että asunto on puolisoiden yhteinen koti, ei vaikuta Lauran omistusoikeuteen. Avoliiton päättyessä se, joka omistaa asunnon, saa pitää sen kokonaan itsellään. Tässä tapauksessa avoliiton päättyessä Laura saa näin pitää asunnon. Asiassa on merkittävä ero avioliittoon verrattuna: avioliiton päättyessä puolisoiden yhteenlasketut, erilliset omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Mikäli Laura ja Lassi olisivat avioliitossa, asunto myytäisiin tai toinen joutuisi ostamaan toisen ulos asunnosta.
Koska avoliitosta ei pääsääntöisesti seuraa puolisoille oikeuksia tai velvollisuuksia, myöskään lesken asumissuoja ei tule avoliiton päättyessä jäljelle jääneen puolison suojaksi.
Avopuolisoiden kannattaisikin jo ennen avoliittoon muuttamista varautua avoliiton päättymiseen tai muihin riitatilanteisiin sopimuksilla. Tällaisilla ennakollisilla sopimuksilla voidaan sopia esimerkiksi omaisuuden omistussuhteista, eli siitä, kenen nimiin varallisuus merkitään. Koska avoliitossa noudatetaan lähtökohtaisesti nimiperiaatetta, on tällä valtava merkitys. Myös omaisuuden erottelusta avoeron tapahtuessa on syytä sopia. Mikäli puolisot haluavat turvata toisen puolison aseman kuolemantapauksen sattuessa, voivat puolisot testamentata leskelle omaisuutensa taikka vaihtoehtoisesti taata testamentilla asumisoikeuden puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Mikäli avoliitto on kestänyt yli viisi vuotta tai puolisoilla on yhteisiä lapsia, voidaan avoerossa soveltaa lakia puolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Tämä laki on kuitenkin pitkälti tahdonvaltainen, joten useimmista sen säännöksistä voidaan poiketa sopimalla toisin.
Lesken asumissuoja ei koske avopuolisoita
Kun avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, suojataan leskeä asumissuojalla. Se tarkoittaa sitä, että leskellä on oikeus jatkaa asumistaan puolisoiden yhteisessä kodissa, vaikka asunnon omistus siirtyisikin kuoleman myötä esimerkiksi parin lapsille. Avoliitossa leski ei saa asumissuojaa. Mikäli avoliitto päättyy kuolemaan, ja kuollut puoliso on omistanut parin yhteisen asunnon, on lesken pääsääntöisesti muutettava asunnosta pois. Tämä johtuu siitä, että avopuolisot eivät peri toisiaan, ja kuolleen puolison omaisuus kuuluu tällöin hänen perillisilleen.
Jos avoliitto on kestänyt yli viisi vuotta tai puolisoilla on ollut yhteisessä huollossa lapsi tai lapsia, voidaan avopuolisolle perintökaaren mukaan antaa kuolleen puolison jäämistöstä avustusta leskelle. Tällainen avustus voi olla esimerkiksi rahaa tai käyttöoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, vaikkei leski asuntoa omistaisi. Tämä ei kuitenkaan ole automaattinen, lailla taattu oikeus, vaan harkinnanvarainen ja tilannekohtaisesti arvioitavaksi tuleva avustus. Avopuolisot eivät myöskään edellä todetusti peri toisiaan, vaan tämä voi tapahtua ainoastaan testamentin nojalla. Muutoin kuolleen avopuolison omaisuus menee tämän perillisille.
Yhteenveto
- Avoliitto ei lähtökohtaisesti vaikuta puolisoiden oikeusasemiin, koska juridisesta näkökulmasta avoliitto on kahden ihmisen välinen, vapaa ja avoin liitto.
- Avoliittoa ei juridisesti voida rinnastaa avioliittoon, vaikka tosiasiallisesti avoliitto onkin usein avioliiton kaltainen.
- Avoliitto ei vaikuta puolisoiden omistussuhteisiin. Avoliitto perustuu ajatukselle avopuolisoiden omista ja itsenäisistä omaisuuksista ja velvoitteista, jotka ovat riippumattomia puolisoiden keskinäisestä avoliitosta.
Summary in English
- Cohabitation does not, by default, affect the legal position of partners, as from a legal perspective, cohabitation is a voluntary and open union between two individuals.
- Cohabitation cannot be equated to marriage from a legal standpoint, although in reality, cohabitation often resembles marriage.Cohabitation does not impact the ownership relationships between partners.
- Cohabitation is based on the idea of the partners' separate and independent property and obligations, which are independent of their mutual cohabitation.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Miten avoliitto juridisesti solmitaan?
Avoliitto on juridisesti pitkälti sääntelemätön yhteiselon muoto, joka kuitenkin tosiasiallisesti rinnastuu usein käytännön elämässä avioliittoon. Avoliitolla tarkoitetaan sitä, että pariskunta asuu yhdessä. Avoliiton voi solmia hyvin vapaamuotoisesti, ja koska kyse ei ole tarkoin määritellystä instituutiosta, voi kukin pariskunta pitkälti itse päättää sen, kutsuvatko he toisiaan avopuolisoiksi vai esimerkiksi mies- tai naisystäviksi.
2. Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaan yhteisomistussuhteet on purettava avoliiton päättyessä. Minä ja puolisoni tahtoisimme kuitenkin pitää kesämökkimme yhteisomistussuhteen voimassa. Onko tämä mahdollista?
Voitte pitää kesämökkinne yhteisomistussuhteen voimassa myös avoliittonne päätyttyä. Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta perustuu tahdonvaltaisuuteen, joten sen säännöksistä voidaan poiketa puolisoiden niin tahtoessa.
3. Miten omaisuuden erottelu (avoliiton purkautuessa) eroaa omaisuuden osituksesta (avioliiton päättyessä)?
Mikäli avioparilla ei ole avioehtoa, suoritetaan avioliiton päättyessä omaisuuden ositus. Se tarkoittaa sitä, että parin omaisuuden arvo lasketaan yhteen. Tässä laskelmassa otetaan huomioon sekä kummankin puolison itse omistama kuin myös puolisoiden yhteisesti omistama omaisuus. Yhteenlaskun jälkeen tämä omaisuus jaetaan tasan pariskunnan kesken. Omaisuuden ositus on se, mitä tarkoitetaan avio-oikeudella toisen puolison omaisuuteen. Omaisuuden erottelussa sen sijaan vain erotellaan puolisoiden omaisuus. Kumpikin puoliso saa pitää sen, mitä ennen avoliittoa sekä avoliiton aikana on omistanut. Erottelussa siis omaisuus kirjaimellisesti erotellaan puolison omaisuudesta, osituksessa puolestaan omaisuus jaetaan tasan.
4. Voinko testamentata koko omaisuuteni avopuolisolleni ja ohittaa näin lapsiltani perinnön?
Voit testamentata omaisuutesi avopuolisollesi, muttet voi ohittaa lapsiltasi heidän lakiosaansa perinnöstä. Jos kuolleella henkilöllä on lapsia, menee perintö yleensä näiden lasten kesken tasan. Rintaperillisen lakiosa on puolet siitä osasta, joka hänelle ilman testamenttia kuuluisi.
Aiheesta muualla
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Avopuolisoiden kannattaia jo ennen avoliittoon muuttamista varautua avoliiton päättymiseen tai muihin riitatilanteisiin sopimuksilla.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa