- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Vallintarajoitus perustuu suoraan avioliittolakiin, jonka mukaan puoliso ei saa ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa kiinteää omaisuutta, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina. Sama pätee osakeyhtiön osakkeisiin, vuokraoikeuksiin ja muihin oikeuksiin, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina. Vallintarajoituksen tarkoituksena on suojata puolisoiden yhteistä kotia. Se kattaa paitsi puolisoiden yhteisen kodin ja asuinirtaimiston kuin myös puolisoiden työvälineet ja henkilökohtaiset esineet. Vallintarajoitus merkitsee näin ollen poikkeusta avioliittolain pääperiaatteeseen omaisuuden erillisyyksistä.
Mitä tarkoittaa vallintarajoitus?
Aviovarallisuusjärjestelmämme perustuu keskeisesti omaisuuksien erillisyyteen. Se tarkoittaa sitä, että puolisoiden omistussuhteet eivät muutu avioliiton solmimisen seurauksena. Sen, mitä kukin puoliso on omistanut naimisiin mennessään, omistaa hän myös avioliiton solmimisen jälkeen. Mikäli puolisoiden välillä on epäselvyyttä omistussuhteista, noudatetaan yleensä yleisiä siviilioikeudellisia periaatteita asian ratkaisussa. Useimmiten tämä tarkoittaa nimiperiaatteen noudattamista, jonka mukaan esineen omistaa se, kenen nimiin se on hankittu. Puolisoiden välinen avio-oikeus on eräänlainen odotusoikeus, joka realisoituu vasta avioliiton päättyessä. Voisi siis ikään kuin ajatella puolisoiden omaisuuden olevan erillistä avioliiton aikana, ja yhteistä vasta, kun avioliiton päättyessä suoritetaan ositus. Omaisuuden erillisyyksistä seuraa loogisesti myös velkojen erillisyys. Lisäksi puolisoilla on laaja, itsenäinen sopimusvapaus.
Vallintarajoitus on otettu lainsäädäntöömme puolisoiden yhteisen elämän ja kodin jatkuvuuden turvaamiseksi. Vallintarajoitus merkitään myös lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Vallintarajoituksia voi olla esimerkiksi erilaiset kiinteistöön liittyvät erityiset oikeudet tai panttioikeudet, mutta myös avioliitosta seuraavat lesken asumissuoja tai puolisoiden yhteisen kodin suoja. Vallintarajoitus on merkittävin puolisoiden sopimusvapautta suhteessa kolmanteen rajoittava tekijä.
Vallintarajoituksen merkittävyyttä kuvastaa hyvin se, että se on merkittävä rasitustodistukseen, joka lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin toimitettava asiakirja. Vallintarajoitusten kesto on pääsääntöisesti rajattu yhtä pitkiksi kuin itse avioliittokin.
Vallintarajoituksella turvataan puolisoiden yhteinen koti
Vallintarajoitusten ensisijainen tarkoitus on turvata perheen yhteinen omaisuus, joista tärkeimpänä voitaneen pitää perheen yhteistä kotia. Laissa eritellään vallintarajoitusten piiriin kuuluvan niin kiinteä omaisuus kuin osakeyhtiön osakkeet, vuokraoikeudet sekä muut oikeudet, jotka oikeuttavat hallitsemaan sellaista huoneistoa, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina. Näin ollen puolisoiden kodin juridinen muoto (kiinteistö, asunto-osakeyhtiön osakkeet) on vallintarajoitusten kannalta yhdentekevää – puolisoiden yhteiselle kodille annetaan suojaa asumisjärjestelyn juridisesta muodosta riippumatta. Vallintarajoitukset koskevat ensisijaisesti tilanteita, joissa toinen puoliso omistaa yhteisenä kotina käytetyn asunnon yksin. Mikäli puolisot omistavat kotinsa yhteisesti, seuraa heille oikeuksia ja velvollisuuksia ensi tilassa tästä yhteisestä omistuksesta – ei niinkään vallintarajoituksista.
Keskeinen ero kiinteän omaisuuden sekä osakeyhtiön osakkeiden, vuokraoikeuksien ja muiden oikeuksien välillä on kuitenkin se, että kiinteän omaisuuden luovutukselle on asetettu muotovaatimus: toisen puolison on annettava kirjallinen suostumuksensa kiinteistön luovutukselle. Muiden oikeuksien sekä osakeyhtiön osakkeiden luovuttamiseksi vaaditaan ainoastaan puolison suostumus.
Avio- ja avoliitosta on yleisesti katsottu seuraavan myös se, että puolisoilla on lähtökohtaisesti oikeus edustaa toista osakkeenomistajaa yhtiökokouksessa myös ilman valtakirjaa, niin kutsutulla asemavaltuutuksella. Tämä on merkittävänä pidettävä oikeus, joka seuraa nimenomaan siitä, että puolisot jakavat kotinsa. Vastaavaa oikeutta ei ole automaattisesti esimerkiksi leskellä, jolla on oikeus hallita asuntoa. Mikäli leski haluaa edustaa kuolinpesää yhtiökokouksessa, on tämä oikeus erikseen testamentattava hänelle. Myös kuolinpesän osakkaat voivat halutessaan valtuuttaa lesken edustamaan heitä yhtiökokouksessa, mikäli osakkaat itse eivät halua osallistua kokoukseen.
Kiinteistön kauppa, joka on tehty ilman toisen puolison lupaa, voidaan julistaa pätemättömäksi. Toisen puolison tulee nostaa asiasta kanne kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon oikeustoimesta. Luovutuksen saajan vilpitöntä mieltä kuitenkin suojataan tällaisessa tilanteessa. Jos luovutuksensaaja ei tiennyt eikä hänen olisi pitänyt tietää, ettei puolisolla ollut oikeutta luovuttaa tätä omaisuutta ja saannolle on myönnetty lainhuuto, on luovutus pätevä.
Sama koskee soveltuvin osin myös vuokraoikeutta sekä asunto-osakkeiden kauppaa, jos puolisot ovat pitäneet sitä yhteisenä kotinaan. Kanne on nostettava käräjäoikeudelle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun puoliso on saanut tiedon oikeustoimesta. Oikeustoimi on kuitenkin pätevä, jos luovutuksensaaja oli vilpittömässä mielessä sekä on jo saanut asunnon hallintaansa.
Vallintarajoitus irtaimeen omaisuuteen
Vallintarajoitus ulottuu myös tiettyihin irtaimiin esineisiin ja omaisuuteen. Puoliso ei saa ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa tiettyjä esineitä eteenpäin, vaikka ensiksi mainittu omistaisikin sanotun esineen. Tämä on looginen jatkumo yhteisen kodin suojaksi. Vallintarajoitus koskee irtaimiston osalta seuraavia esineitä ja asioita:
- Sellaista irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettävään asuntoirtaimistoon,
- Toisen puolison käytettävinä olevia tarpeellisia työvälineitä sekä
- Sellaista irtainta omaisuutta, joka on tarkoitettu toisen puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten.
Suostumusta ei kuitenkaan vaadita, jos suostumuksen hankinta aiheuttaisi kohtuutonta haittaa ja viivytystä. Tällaisena syynä voidaan lain mukaan pitää poissaoloa sekä muuta poissaoloon verrattavaa estettä.
Mikäli puoliso luovuttaa tällaista irtaimistoa eteenpäin ilman toisen puolison suostumusta, voidaan oikeustoimi julistaa pätemättömäksi. Vastoin toisen puolison tahtoa luovutetusta esineestä on nostettava kanne kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun toinen puoliso sai tiedon tästä luvattomasta luovutuksesta. Keskeisenä ajatuksena on täten myös irtaimen omaisuuden kohdalla puolisoiden yhteisen kodin suoja. Tämä suoja on laissa katettu sekä yhteisenä kotina käytetyn asunnon että asuinirtaimiston ja henkilökohtaisten esineiden osalta. Työvälineiden kuuluminen vallintarajoituksen piiriin on looginen seuraus siitä, että laki takaa puolisoille oikeuden vapaasti ja itsenäisesti päättää osallistumisestaan perheen ulkopuoliseen toimintaan. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta laissa mainitaan juuri osallistuminen ansiotyöhön.
Yhteenveto
- Vallintarajoitus perustuu suoraan avioliittolakiin, jonka mukaan puoliso ei saa ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa kiinteää omaisuutta, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina.
- Vallintarajoituksen tarkoituksena on suojata puolisoiden yhteistä kotia. Se kattaa paitsi puolisoiden yhteisen kodin ja asuinirtaimiston kuin myös puolisoiden työvälineet ja henkilökohtaiset esineet.
- Vallintarajoitus on merkittävin puolisoiden sopimusvapautta suhteessa kolmanteen rajoittava tekijä.
Summary in English
- Limitation on disposal, is directly based on the Marriage Act, which states that a spouse cannot, without the consent of the other spouse, dispose of immovable property intended for use as the common marital home.
- The purpose of the limitation on disposal is to protect the spouses' shared home. It covers not only the spouses' common home and household goods but also their work tools and personal belongings.
- The limitation on disposal is the most significant factor that restricts the spouses' freedom of contract concerning third parties.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Vaikuttaako tehty avioehto jotenkin vallintarajoitukseen tai lesken asumissuojaan?
Ei vaikuta. Vallintarajoitus on tarkoitettu avioliiton aikaiseksi suojaksi yhteiselle kodille, asuinirtaimistolle, työvälineille sekä puolisoiden henkilökohtaisille esineille. Avioehto puolestaan realisoituu vasta avioliiton päättyessä. Vaikka puolisoilla olisi ollut avioehto, suojataan leskeä asumissuojalla toisen puolison kuollessa.
2. Puolisoni on sanonut, että aikoo myydä yhteisen kotimme. Minä en kuitenkaan rakkaasta kodistamme halua luopua. Voiko mieheni myydä asuntomme?
Vallintarajoitus on nimenomaan puolisoiden yhteisen kodin suojana. Vaikka puolisosi omistaisi yhteisenä kotina käytetyn asuntonne kokonaan yksin, ei hän sitä voi ilman suostumustasi myydä. Jos et halua luopua kodistanne, ei puolisosi sitä voi ilman suostumustasi myydä.
3. Olin matkoilla, ja puolisoni oli sillä välin myynyt hänen omistamansa, mutta meidän yhteisesti käyttämämme kesämökin. Olen eri mieltä kaupoista, mökistä olisi voinut saada paljon paremmankin hinnan! Oliko puolisollani oikeus myydä mökkimme?
Vallintarajoitus kattaa puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon, asuinirtaimiston, puolisoiden sekä lasten henkilökohtaiset esineet ja työvälineet. Mökkinne todennäköisesti ei ole se asunto, jota pääasiallisesti käytätte yhteisenä kotinanne. Näin ollen kesämökki ei kuulu vallintarajoitusten piiriin. Puolisoilla on avioliitosta huolimatta laaja sopimusvapaus, ja puolisollasi on juridinen oikeus luopua omistamistaan esineistä ilman suostumustasi, ellei niitä ole erikseen suojattu vallintarajoituksilla.'
Aiheesta muualla
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa