Minilex - Lakipuhelin

Avopuolisoiden ero ja hyvitys

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avoliittoon ei liity samanlaista aviovarallisuusjärjestelmää kuin avioliittoon. Avoliitossa noudatetaan omaisuuden erillisyyden periaatetta, joten kumpikin puoliso omistaa sen omaisuuden, joka hänellä oli ennen avoliittoa sekä sen omaisuuden, jonka hän on saanut tai hankkinut avoliiton aikana. Avopuolisoiden erotessa he eivät voi toimittaa ositusta, eikä varakkaampi puoliso ole velvollinen maksamaan tasinkoa vähävaraisemmalle kumppanille. Erityislailla säännellyn avoliiton päättyessä toinen puoliso voi kuitenkin olla oikeutettu saamaan hyvitystä toiselta puolisolta. Erityislaki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta koskee ensinnäkin avopuolisoita jotka ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta. Toiseksi lain säännökset soveltuvat lyhyemmänkin aikaa yhdessä asuneeseen pariin, jolla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Tällaisen avoliiton päättyessä eroon puoliso voi eräissä tilanteissa vaatia hyvitystä toiselta. Avoliittolakia ei sovelleta alle viisi vuotta kestäneisiin avoliittoihin, joissa puolisoilla ei ole eikä ole ollut yhteistä lasta tai yhteisessä huollossa olevaa lasta. Tässä artikkelissa käsitellään avopuolisoiden erotessa mahdollisesti maksettavaa hyvitystä.

Avoliiton päättyessä kumpikin puolisoista saa sen omaisuuden, joka hänelle omistajana kuuluu. Tosinaan omaisuuden erottelu yksin nimellisten omistussuhteiden perusteella johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Lähes kaikki yhteiseen kotiin hankittu arvokaskin tarpeisto voi olla esimerkiksi vain toisen puolison nimissä, mikä johtaisi siihen, että tämä puoliso myös saa kyseisen omaisuuden itselleen eron jälkeen. Huonompaan asemaan jäävällä puolisolla voi olla oikeus hyvitykseen omaisuuden erottelun yhteydessä.

Hyvitys on korvauserä, jota toinen puoliso voi vaatia sillä perusteella, että toinen puoliso saisi omaisuuden erottelussa perusteetonta etua hänen kustannuksellaan. Oikeus hyvitykseen syntyy, jos vaatijapuoliso on panostanut yhteiseen talouteen siten, että toinen puoliso on pystynyt tästä johtuen kasvattamaan tai säilyttämään omaisuuttaan, eli hän on hyötynyt puolisonsa antamasta panoksesta. Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan puolison työskentely talouden tai toisen puolison omaisuuden eteen, rahan käyttö yhteiseen talouteen tai toisen puolison omaisuuteen taikka muu näihin verrattava toiminta.

Oikeus hyvitykseen voi syntyä vain, kun toisen avopuolison saama etu on vähäistä suurempi. Hyvitystä ei siis makseta, jos avopuolison saama perusteeton etu on vähäinen. Huomionarvoista on, että oikeus hyvitykseen ei voi syntyä pelkästään sillä perusteella, että toinen puoliso saa omaisuuden erottelussa enemmän omaisuutta kuin toinen. Olennainen edellytys hyvityksen saamisen kannalta on myös se, että puolisoiden panos yhteistalouden hyväksi on avoliiton aikana ollut epätasapainossa. Hyvitystä ei voi vaatia sellaisen avoliiton, johon ei sovelleta avoliittolakia, päättyessä. Tällaisessa avoliitossa puolisot voivat kuitenkin sopia keskenään hyvityksen maksamisesta.

Avopuolisot voivat sopia siis hyvityksen maksamisesta aina keskenään. Mikäli tuomioistuin on määrännyt pesänjakajan omaisuuden erottelua varten, voi hyvitystä vaatia pesänjakajan kautta. Huonompaan asemaan jäänyt puoliso voi myös nostaa asiasta kanteen käräjäoikeudessa, jos pariskunta ei ole hakenut pesänjakajan määräämistä. Varsinainen hyvitys on lähtökohtaisesti suoritettava rahallisesti. Hyvitykseen oikeutetun suostumuksella puoliso voi maksaa kyseisen korvauksen myös omaisuuden erottelun piiriin kuuluvalla omaisuudella.   

Henkilö voi menettää oikeuden hyvitykseen, jos hän ei vaadi sitä ajoissa. Myös pesänjakajan omaisuuden erottelua ja mahdollista hyvitystä koskevasta ratkaisusta on valitettava määräajassa, jos esimerkiksi hyvityspäätös ei tyydytä asian osapuolta. Lakimies osaa auttaa määräaikojen laskemisessa ja hyvitysvaatimuksen asianmukaisessa esittämisessä. Lakimiehemme tavoitat lakipuhelimestamme.

Vinkit

-Avoliiton päättyessä eroon avopuolisolla voi olla oikeus saada hyvitystä puolisoltaan, jos toinen puolisoista on saanut perusteetonta etua puolisonsa kustannuksella.

-Avopuolisot voivat sopia hyvityksen maksamisesta taikka pesänjakaja tai tuomioistuin voi määrätä hyvityksen maksettavaksi.

Varoitukset

-Hyvitystä ei voi vaatia, jos avoliittoon ei sovelleta avoliittolakia.

-Hyvitystä on vaadittava määräajassa tai oikeus hyvityksen vaatimiseen vanhenee.

-Hyvitystä ei voi saada, jos puolison saama perusteeton etu on vähäinen.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa