» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avopuolisot voivat sopia hyvityksestä keskenään ilman pesänjakajaa ja oikeudenkäyntiä. Sopimukseen kannattaa kirjata ainakin hyvityksen peruste, määrä, eräpäivä ja se, mitä tapahtuu, jos maksu viivästyy. Allekirjoitettu sopimus ei kuitenkaan yksin ole ulosottoperuste, joten maksu kannattaa turvata etukäteen: sitomalla se omaisuuden luovutukseen, ottamalla vakuus tai vahvistuttamalla sovinto tuomioistuimessa. Rekisteröinti Digi- ja väestötietovirastoon suojaa saajaa toisen avopuolison velkojilta, mutta se ei pakota maksamaan.
Hyvityksestä saa sopia
Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (avoliittolaki) sallii hyvityksestä sopimisen (avoliittolain 9 §:n 1 momentti). Hyvitystä voi saada avopuoliso, joka on panoksellaan auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta niin, että omistussuhteiden mukainen jako johtaisi perusteettomaan etuun, eikä etu ole vähäinen (avoliittolain 8 §). Laki koskee avopuolisoita, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi (3 §), ja avoliittoja, jotka ovat päättyneet 1.4.2011 tai myöhemmin (avoliittolain 12 §).
Avoliittolaista voi poiketa sopimalla. Avopuoliso ei kuitenkaan voi pätevästi luopua oikeudestaan vaatia omaisuuden erottelua tai hakea pesänjakajaa (avoliittolain 2 §). Siksi pelkkä hyvityssopimus ei lopeta kaikkia mahdollisia vaatimuksia. Jos tavoitteena on ratkaista koko ero kerralla, tehkää erottelu ja hyvitys samassa asiakirjassa.
Mitä sopimukseen kirjataan
- osapuolet henkilötietoineen
- hyvityksen peruste: mikä panos ja mihin omaisuuteen (avoliittolain 8 §)
- hyvityksen määrä euroina tai omaisuus, joka annetaan hyvityksenä
- maksutapa, tilinumero ja eräpäivä tai maksuerät
- viivästyskorko
- vakuus, jos sellainen annetaan
- kytkentä omaisuuden erotteluun, esimerkiksi että osuus asunnosta tai auto siirtyy vasta, kun hyvitys on maksettu
- maininta siitä, että sopimus on osapuolten lopullinen selvitys hyvityksestä, jos niin on tarkoitus
- päiväys ja allekirjoitukset.
Hyvityssopimukselle ei ole säädetty muotoa, mutta kirjallinen sopimus on helppo näyttää toteen. Jos hyvitys kirjataan samaan asiakirjaan kuin omaisuuden erottelu, asiakirja tehdään erottelukirjan muodossa: osapuolet allekirjoittavat sen ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi (avoliittolain 7 §, perintökaaren 23 luvun 9 §). Jos haluat juristin laativan hyvityssopimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Jos viivästyskorosta ei sovita, maksaja on viivästyessään velvollinen maksamaan korkolain mukaista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä viitekorkoa korkeampi. Kun eräpäivä on sovittu, korkoa kertyy eräpäivästä alkaen (korkolain 4 ja 5 §). Ilman sovittua eräpäivää korkoa voi vaatia vasta, kun 30 päivää on kulunut maksuvaatimuksen lähettämisestä (korkolain 6 §). Eräpäivä kannattaa siksi kirjata aina.
Miten maksu turvataan
Jos toinen ei maksa, pelkän allekirjoitetun sopimuksen perusteella ei voi kääntyä suoraan ulosoton puoleen. Saajan on yleensä ensin nostettava kanne ja saatava tuomio (ulosottokaaren 2 luvun 1 ja 2 §). Siksi maksun turvaaminen kannattaa ratkaista jo sopimusta tehtäessä.
Samanaikaisuus. Varmin keino on sitoa maksu omaisuuden luovutukseen. Osuus asunnosta, auto tai muu omaisuus siirtyy maksajalle vasta, kun hyvitys on tilillä. Jos luovutat omaisuuden ensin ja maksu jää myöhemmäksi, asemasi heikkenee heti.
Vakuus. Jos maksu siirtyy myöhemmäksi, maksaja voi antaa pantin tai järjestää takaajan. Kirjatkaa sopimukseen, mikä vakuus on, kenen hallussa se on ja milloin sen saa realisoida.
Vahvistettu sovinto. Sovinnon voi vahvistaa niin, että se pannaan täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio (ulosottokaaren 2 luvun 12 §). Siihen on kaksi tietä. Käräjäoikeudelta voi hakea tuomioistuinsovittelua, vaikka asia ei olisi siellä vireillä. Sovittelu edellyttää molempien suostumusta, ja tuomioistuin päättää sen aloittamisesta. Sovittelussa syntynyt sovinto vahvistetaan (riita-asioiden sovittelusta annetun lain 3, 4 ja 8 §). Toinen tie on tuomioistuimen ulkopuolinen sovittelu, jossa ulkopuolinen sovittelija auttaa osapuolia. Siinä tehty kirjallinen sovinto voidaan hakemuksesta vahvistaa käräjäoikeudessa täytäntöönpanokelpoiseksi (riita-asioiden sovittelusta annetun lain 18–20 §). Hakemuksen tekevät osapuolet yhdessä, tai toinen toisen nimenomaisella suostumuksella. Pelkkä kahdenkeskinen sopimus ilman sovittelijaa ei kelpaa vahvistettavaksi tällä tavalla.
Esimerkki: Sovitte, että hyvitys on 25 000 euroa ja se maksetaan, kun yhteinen asunto myydään. Kirjatkaa sopimukseen, että summa maksetaan kauppahinnasta suoraan saajan tilille kaupantekotilaisuudessa ennen kuin loppuosa jaetaan. Silloin maksu ei jää toisen avopuolison hyvän tahdon varaan.
Jos maksaja ei maksa
Jos sopimusta ei ole vahvistettu ja maksu jää suorittamatta, lähetä ensin kirjallinen maksumuistutus eräpäivineen. Jos se ei auta, saatavan voi viedä käräjäoikeuteen kanteella. Jos maksaja ei kiistä velkaa, asia ratkeaa usein yksipuolisella tuomiolla, jonka jälkeen se voidaan panna täytäntöön ulosotossa. Oikeudenkäyntimaksu on 1.9.2026 tai myöhemmin vireille tulleessa riita-asiassa 610 euroa (tuomioistuinmaksulain 2 §), ja hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti korvaamaan vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, miten saatavasi kannattaa periä.
Jos on vaara, että maksaja kätkee, hävittää tai luovuttaa omaisuuttaan, käräjäoikeus voi saajan hakemuksesta määrätä hänen omaisuuttaan takavarikkoon (oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §). Takavarikko edellyttää, että saatava on todennäköinen, ja yleensä hakijan on asetettava vakuus.
Rekisteröinti Digi- ja väestötietovirastoon
Erottelukirja tai hyvitystä koskeva sopimus voidaan jättää rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastolle, Ahvenanmaalla Ahvenanmaan valtionvirastolle. Ilmoituksen tekee avopuoliso tai hänen perillisensä kirjallisesti, ja liitteeksi tarvitaan alkuperäinen asiakirja (avoliittolain 11 §:n 2 momentti).
Rekisteröinti suojaa saajaa tilanteessa, jossa maksajalla on velkoja. Jos maksaja on antanut erottelussa tai hyvityksenä huomattavasti enemmän kuin hänen olisi ollut pakko, erottelu tai hyvitys voidaan peräyttää hänen konkurssissaan (avoliittolain 11 §:n 1 momentti). Rekisteröinti antaa suojaa velkojien takaisinsaantivaatimuksia vastaan konkurssissa ja ulosotossa, mutta suoja kasvaa ajan myötä. Jos asiakirjaa ei ole rekisteröity ennen konkurssihakemusta tai se on rekisteröity alle vuosi ennen sitä, erottelu tai hyvitys peräytyy. Jos rekisteröinnistä on kulunut yhdestä kolmeen vuotta, peräytyminen estyy, kun näytetään, ettei maksaja ollut ylivelkainen eikä tullut ylivelkaiseksi luovutuksen vuoksi. Yli kolme vuotta aiemmin rekisteröity asiakirja ei peräydy tämän säännöksen perusteella (takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 9 a §). Siksi rekisteröinti kannattaa tehdä heti allekirjoituksen jälkeen.
Rekisteröinti ei luo hyvitysoikeutta, ei ole sopimuksen pätevyyden edellytys eikä tee sopimuksesta ulosottoperustetta.
Määräaika kulkee neuvottelujen aikana
Jos erottelua ei ole tehty, hyvitysoikeus raukeaa, jollei kannetta ole nostettu tai pesänjakajan määräämistä haettu kolmen vuoden kuluessa pysyvästä erilleen muutosta tai avopuolison kuolemasta (avoliittolain 9 §:n 3 momentti). Neuvottelut eivät pysäytä tätä aikaa. Varminta on kirjata hyvitys erottelukirjaan tai huolehtia siitä, että hyvitys on maksettu tai asia vireillä ennen määräajan loppua. Jos et ole varma, onko hyvitysoikeutesi vielä voimassa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Näin etenet
- Varmistakaa, että avoliittolaki soveltuu ja että hyvitykselle on peruste.
- Sopikaa määrä, maksutapa, eräpäivä ja viivästyskorko.
- Sitokaa maksu omaisuuden luovutukseen tai sopikaa vakuudesta.
- Kirjatkaa hyvitys mieluiten samaan erottelukirjaan kuin omaisuuden jako, ja hankkikaa kaksi esteetöntä todistajaa.
- Jos maksu jää myöhemmäksi ja summa on suuri, harkitkaa sovinnon vahvistamista käräjäoikeudessa.
- Jättäkää alkuperäinen asiakirja rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastoon heti allekirjoituksen jälkeen.
Milloin juristista on hyötyä
Juristista on eniten hyötyä silloin, kun sopimusta vasta laaditaan. Juristi tarkistaa, että hyvitykselle on peruste ja että summa on perusteltu, jotta sopimus ei myöhemmin näytä lahjalta tai huomattavalta yliluovutukselta velkojien silmissä. Hän kirjoittaa erottelun ja hyvityksen samaan asiakirjaan oikeassa muodossa, muotoilee maksu- ja vakuusehdot sekä samanaikaisuuden niin, ettei omaisuus siirry ennen maksua, ja huolehtii rekisteröinnistä. Jos maksu jää myöhemmäksi, juristi järjestää sovittelun ja sovinnon vahvistamisen tai tarvittaessa perii saatavan kanteella.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voiko hyvityksen maksaa muuna kuin rahana?
Voi. Hyvityksenä voidaan antaa esimerkiksi auto, osuus asunnosta tai muuta omaisuutta. Kirjatkaa silloin, mikä omaisuus siirtyy, millä arvolla ja milloin. Jos hyvityksenä siirtyy kiinteistö tai asunto-osake, selvittäkää myös siirron muotovaatimukset ja verokysymykset ennen allekirjoitusta.
Voimmeko sopia hyvityksestä, vaikka avoliittomme kesti alle viisi vuotta eikä meillä ole lasta?
Voitte sopia rahasta, mutta avoliittolain hyvityssäännökset eivät silloin sovellu. Sopimus on silloin tavallinen sovinto esimerkiksi perusteettoman edun palautuksesta. Myös avoliittolain mukainen rekisteröinti Digi- ja väestötietovirastoon on tarkoitettu avoliittolain tarkoittamille erottelukirjoille ja hyvityssopimuksille.
Onko rekisteröinti pakollinen?
Ei ole. Sopimus on pätevä ilman rekisteröintiä. Rekisteröinti kannattaa silti tehdä, jos maksajalla on velkoja tai hänen taloudellinen tilanteensa voi heiketä, koska vasta rekisteröinti suojaa saajaa takaisinsaannilta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
