Minilex - Lakipuhelin

Avioliitto ja eroaminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avioliitto päättyy viimeistään toisen puolison kuollessa tai, kun toinen puolisoista julistetaan kuolleeksi. Toinen avioliiton päättymistapa on avioero, josta käytetään myös nimitystä eroaminen. Avioero on kyseessä kun avioliitto päättyy molempien puolisoiden ollessa elossa. Tuomioistuin astuu kuvaan, sillä se voi myöntää avioeron joko molempien tai vain toisen puolison hakemuksesta. Avioerohakemus tulee jättää toisen puolison kotipaikkakunnan käräjäoikeuden kansliaan. Avioerolle ei tarvitse olla mitään perustetta.

Kun puolisoiden yhteinen avioero hakemus on jätetty tuomioistuimeen, alkaa kuusi kuukautta kestävä harkinta-aika. Jos vain toinen puolisoista on hakenut avioeroa, harkinta-aika alkaa siitä hetkestä, kun avioerohakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Jos puolisot tai toinen heistä tämän ajan kuluttua hakee lopullista eroa uudella hakemuksella, tuomioistuin voi tuomita aviopuolisot eroon. Jos lopullista eroa ei haeta ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta, avioero raukeaa. Avioeron raukeamisen jälkeen avioliitto jatkuu normaalista ja, jos puolisot tämän jälkeen haluavat avioeron, tulee avioeroprosessi aloittaa alusta. Harkinta-aika ei kuitenkaan aseta mitään vaatimuksia esimerkiksi erilleen muuttamisen tai perheasioiden sovittelun suhteen.

Avioero voidaan kuitenkin myöntää ilman harkinta-aikaa, jos aviopari on todistetusti ollut asumuserossa keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta. Lisäksi ero voidaan tuomita ilman harkinta-aikaa, jos ilmenee, että puolisot ovat lähisukulaisia tai, jos toisella on ennestään voimassa oleva avioliitto. Jos toisella puolisoista on ennestään voimassa oleva avioliitto, kumpi tahansa uuden avioliiton puolisoista voi hakea avioeroa ilman harkinta-aikaa.

Harkinta-ajan alkaminen on annettava tiedoksi toiselle puolisolle, jos avioerohakemus on tehty vain toisen puolison toimesta. Lisäksi asian käsittelyn yhteydessä toista puolisoa on kuultava asian tiimoilta. Kuitenkaan toisen puolison vastustus ei vaikuta siihen myönnetäänkö lopullista eroa vai ei.

Avioeron yhteydessä voidaan sovitella asiat, jotka koskevat esimerkiksi elatusapua, lasten huoltoa tai tapaamisoikeutta. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta käsiteltäessä on otettava huomioon lapsen etu ja mahdollisuudet säilyttää läheiset suhteet kumpaankin vanhempaan.

Avioeron yhteydessä on suoritettava lisäksi omaisuuden jakaminen eli ositus. Tähän liittyy usein kysymys yhteisestä kodista. Tuomioistuin voikin joko toisen puolison tai puolisoiden yhteisestä hakemuksesta päättää, kumpi on enemmän asunnon tarpeessa ja saa täten jäädä yhteiseen asuntoon. Tuomioistuin voi myös velvoittaa toisen muuttamaan pois yhteisestä kodista ja määrätä irtaimesta omaisuudesta.

Vinkit

-Avioeroa voi hakea joko yhdessä tai vain toinen puolisoista.

-Avioerolle ei tarvitse olla mitään erityisiä perusteita.

Varoitukset

-Avioeroa ei voi saada ilman harkinta-aikaa muutoin kuin laissa säädetyissä erityistilanteissa.

-Avioeroa tulee vielä harkinta-ajan päättymisen jälkeen erikseen vaatia vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta. Muutoin avioero raukeaa ja avioliitto jatkuu normaalisti.

-Avioeroon liittyy usein riitaisia omaisuudenjakokysymyksiä, joiden osalta voi olla hyvä kääntyä lakimiehen puoleen.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa