- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Puolison kuollessa on selvitettävä, miten omaisuus jaetaan lesken ja kuolleen puolison perillisten kesken. Avioliitto vaikuttaa siihen, miten omaisuus jaetaan puolison kuollessa. Kun avioliitto purkautuu toisen puolison kuoleman vuoksi, toimitetaan ensin ositus, jos leski tai kuolleen puolison perilliset sitä vaativat, ja sen jälkeen perinnönjako. Jos puolisot ovat sulkeneet avio-oikeuden pois avioehdolla, tehdään osituksen sijaan omaisuuden erottelu. Ositusta ja perinnönjakoa sääntelevät avioliittolaki sekä perintökaari.
Osituksessa määritellään ensin, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista. Sen jälkeen selvitetään, onko puolisoilla oikeutta saada toiselta vastiketta. Vastiketta tulee suorittaa esimerkiksi silloin, jos puoliso on hoitanut huolimattomasti taloudellisia asioitaan, ja avio-oikeuden alainen omaisuus on tämän takia olennaisesti vähentynyt. Tämän jälkeen omaisuuden arvosta vähennetään puolisoiden velat. Lopputuloksena saatu summa jaetaan lähtökohtaisesti tasan puolisoiden kesken, eli jos puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt ovat erisuuruiset, toisen tulee pääsääntöisesti suorittaa toiselle tasinkoa. Siitä pääsäännöstä, että omaisuus jaetaan puoliksi, voidaan kuitenkin poiketa, jos esimerkiksi ositusta sovitellaan. Pääsäännöstä poiketen lesken ei kuitenkaan tarvitse suorittaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille, jos lesken omaisuus on suurempi kuin kuolleen puolison omaisuus. Jos avioliitto siis päättyy kuolemaan, vain kuolleen puolison perilliset ovat tarvittaessa velvollisia suorittamaan leskelle tasinkoa, mutta ei toisin päin.
Osituksen jälkeen toimitetaan perinnönjako. Jos perittävällä on lapsia, perintö menee ensisijaisesti heille, ja jokainen lapsi saa perinnöstä yhtä suuren osan. Leskellä on kuitenkin oikeus pitää kuolleen puolison koko jäämistö jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Vaikka rintaperilliset vaatisivat jakoa tai omaisuus olisi testamentattu toiselle, eloonjäänyt puoliso saa kuitenkin aina pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan kodiksi sopivan asunnon sekä siihen kuuluvan tavanomaisen asuntoirtaimiston. Tämä oikeus leskellä on kuitenkin vain, jos hän ei itse omista kodiksi sopivaa asuntoa.
Jos taas perittävällä ei ole lapsia ja hän oli naimisissa, leski perii kuolleen puolison omaisuuden. Leski perii kuolleen puolison omaisuuden vain, jos perinnönjättäjä ei ole eläessään testamenttannut perintöään jollekkin muulle. Omaisuudelle ei tällöin vielä suoriteta ositusta puolison kuollessa. Ensin kuolleen puolison ns. toissijaisilla perillisillä on kuitenkin oikeus perintöön lesken kuollessa. Toissijaisia perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, sisarukset ja sisarusten jälkeläiset. Leskellä ei ole oikeutta testamentilla määrätä ensin kuolleen puolison omaisuudesta.
Jos sinulla on lisäkysymyksiä liittyen perinnönjakoon avioliitossa, lakimiehemme vastaavat mielellään.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
-Leskellä on pääsääntöisesti oikeus pitää kuolleen puolison jäämistö hallinnassaan.
-Leskellä on myös oikeus hallita puolisoiden yhteisenä kotina käyttämää asuntoa tai muuta kodiksi sopivaa asuntoa.
-Leski tai kuolleen puolison perilliset voivat vaatia omaisuuden ositusta puolison kuoleman jälkeen, jolloin lesken ja kuolleen puolison avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan lesken ja perillisten kesken.
Varoitukset
-Jos kuollut puoliso oli varakkaampi kuin leski, joutuvat perilliset maksamaan tasinkoa leskelle, kun taas lesken ollessa varakkaampi, hänellä on oikeus olla maksamatta tasinkoa kuolleen puolison perillisille.
-Jos kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä, leski perii kuolleen puolison omaisuuden ellei puoliso ole eläessään testamentilla toisin määrännyt.
-Leskellä ei ole oikeutta määrätä kuolleen puolison jäämistöön kuuluvasta omaisuudesta testamentilla.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa