- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Avoliitossa syntyneen lapsen isyys on erikseen tunnustettava ja vahvistettava. Avopuolisoiden yhteinen lapsi ei näin ollen ole virallisesti myös isän lapsi, jos tämän isyyttä ei ole tunnustettu ja vahvistettu.
Avopuolisot voivat itse päättää, kumman sukunimen heidän yhteinen lapsensa saa. Kuitenkin, jos heillä on ennestään jo lapsi, saa lapsi automaattisesti saman sukunimen kuin sisaruksellaan.
Jos avoliitto päättyy, on laissa joitain säännöksiä yhteistalouden purkamisesta tilanteissa, joissa avopuolisoilla on yhteinen lapsi. Tällöin voidaan vaatia omaisuuden erottelua, jota varten voidaan myös hakea pesänjakajan määräämistä. Jos lapsia ei ole, eikä avoliitto ole kestänyt vähintään viittä vuotta, ei lain säännöksiä sovelleta.
Jos avoliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, on avolesken oikeudellinen tilanne melko heikko, jos kuollut avopuoliso ei ole tehnyt testamenttia hänen hyväkseen. Avoleskellä ei pääsäännön mukaan ole oikeutta jäädä asumaan heidän yhteiseen kotiinsa. Kuitenkin, jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, on avolesken mahdollista saada harkinnanvaraista avustusta. Se edellyttää, että hänen toimeentulonsa on heikentynyt avopuolison kuoleman vuoksi ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi. Avustus voi olla esimerkiksi määräaikainen käyttöoikeus asuntoon.
Avoliiton päättyessä eroon, on avopuolisoiden päätettävä, samalla tavoin kuin avioerotilanteessakin, lapsen huollosta.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.