Minilex - Lakipuhelin

Avioliitto ja lapset

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avioliiton tarkoituksena on perinteisesti pidetty perheen perustamista. Avioliitossa olevilla henkilöillä onkin usein lapsia. Vanhempien avioliitolla on tiettyjä lapsiin liittyviä oikeusvaikutuksia. Hyvin samankaltaiset oikeusvaikutukset on mahdollista saada aikaan myös avoliitossa tai muussa parisuhteessa erilaisten sopimusten avulla, mutta avioliitossa monet lapsiin kohdistuvat oikeusvaikutukset syntyvät automaattisesti.

Isyys

Jos vanhemmat ovat avioliitossa lapsen syntyessä, aviomies on automaattisesti lapsen isä. Aviomies on lapsen isä myös siinä tapauksessa, että avioliitto on aviomiehen kuoleman vuoksi purkautunut ennen lapsen syntymää, jos lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan, että lapsi on voinut tulla siitetyksi ennen aviomiehen kuolemaa. Jos äiti on ennen lapsen syntymää solminut uuden avioliiton, uusi aviomies on kuitenkin lapsen isä. Näin on riippumatta siitä, onko uusi avioliitto solmittu ennen kuin äiti on tullut raskaaksi.

Tämä isyyslain ns. isyysolettama on erittäin vahva, ja avioliiton perusteella todettu isyys on mahdollista kumota vain laissa erikseen säädetyillä perusteilla. Jos muu kuin aviomies haluaa tunnustaa lapsen omakseen, tunnustaminen voidaan hyväksyä vain, jos äiti ja aviomies hyväksyvät sen. Lisäksi Digi- ja väestötietovirasto voi äidin ja aviomiehen yhteisestä hakemuksesta vahvistaa, että mies ei ole lapsen isä. Isyyden kumoaminen edellyttää siis pääsääntöisesti äidin ja aviomiehen suostumusta.

Jos muu kuin aviomies haluaa tunnustaa omakseen avioliitossa syntyneen lapsen ja äiti ja aviomies eivät hyväksy tunnustamista, miehen ainoaksi vaihtoehdoksi jää isyyden kumoamiskanteen nostaminen. Kanne on mahdollista nostaa vain, jos seuraavat kolme ehtoa täyttyvät: 1) äiti ja aviomies ovat asuneet erillään lapsen syntymän aikaan ja 2) kannetta ajava mies on asunut yhdessä lapsen äidin kanssa lapsen syntymän aikaan ja osallistunut lapsen hoitoon tai hänen ja lapsen välille on muutoin muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde ja 3) tuomioistuin arvioi kanteen nostamisen olevan lapsen edun mukainen.

Huoltajuus

Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään, ovat kumpikin lapsensa huoltajia. Tällöin kyse on yhteishuollosta, jolloin molemmat vanhemmista ovat vastuussa lapsen huollosta. Jos vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa keskenään, vain äiti on lapsen huoltaja. Jos toinen vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja vanhemmat menevät keskenään avioliittoon, heistä molemmista tulee lapsen huoltajia.

Elatus

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Lain mukaan lapsen elatuksesta vastaavat lain mukaan lapsen vanhemmat, joten vanhempien avioliitto ei lähtökohtaisesti vaikuta lapsen elatukseen. Lapsen elatus ei ole myöskään sidottu huoltajuuteen eli vanhemmat ovat velvollisia elättämään lapsensa riippumatta siitä ovatko he lapsen huoltajia tai onko heillä esimerkiksi oikeutta tavata lastaan. Jos lapsen vanhemmat ovat esimerkiksi eronneet ja toinen vanhemmista on solminut uuden avioliiton, vanhemman uudella puolisolla ei avioliitosta huolimatta ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. Laissa elatusvelvollisuus on siis asetettu yksiselitteisesti vanhemmille.

Perintö

Lapset perivät vanhempansa huolimatta siitä, ovatko vanhemmat avioliitossa vai eivät. Kuitenkin siinä tapauksessa, että vanhemmat ovat avioliitossa, ennen perinnönjakoa tehdään omaisuuden ositus.  

Vinkit

-Avioliitossa monet lapsiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet syntyvät automaattisesti, kun taas avoliitossa oikeuksien ja velvollisuuksien syntyminen edellyttää erillisiä sopimuksia.

Varoitukset

-Avioliitto ei vaikuta vanhempien elatusvelvollisuuteen.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa