- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Jos lapsi syntyy avoliitossa, lapsi syntyy juridisesti isättömänä, sillä avoliitossa ei ole isyysolettamaa. Avomiehen on siis erikseen tunnustettava isyytensä lapsen syntymän jälkeen. Isyyden voi myös tunnustaa jo raskauden aikana äitiysneuvolassa tai sitten lapsen syntymän jälkeen oman kunnan lastenvalvojan luona. Isyyden tunnustamisen vahvistaa Digi- ja väestötietovirasto. Lisäksi, jos mies ei vapaaehtoisesti tunnusta isyyttään, voidaan isyys vahvistaa oikeudenkäynnissä. Valtaosa kaikista isyyksistä tunnustetaan kuitenkin vapaaehtoisesti. Isyyden tunnustamisen jälkeen lapselle voidaan antaa isän sukunimi ja lapsella on oikeus periä isänsä.
Vaikka avomies olisikin tunnustanut isyyden, tämä ei vielä tarkoita sitä, että isä olisi myös lapsen huoltaja. Jotta avomies katsotaan lapsen huoltajaksi, tulee isyys myös vahvistaa. Avoliitossa syntyneen lapsen huoltajaksi tulee nimittäin yksin lapsen äiti, jos isyyttä ei ole vahvistettu. Vanhemmat voivat myös tehdä sopimuksen lapsen huollosta. Kunnan sosiaaliviranomainen vahvistaa sen tällaisen sopimuksen. Jos vanhemmat ovat erimielisiä lapsen huollosta, ratkaisee asian tuomioistuin.
On syytä huomata, että vanhemmat ovat vastuussa lapsensa elatuksesta, eikä elatukseen vaikuta se, elävätkö lapsen vanhemmat avioliitossa, avoliitossa vaiko erillään. Toisaalta, kenelläkään muulla kuin vanhemmilla ei ole velvollisuutta elättää lasta.
Jos avoliitossa syntyneen lapsen vanhemmat eroavat, on lapsen asema samanlainen kuin avioliitossa syntyneen lapsen asema on avioeron jälkeen. Jos avoparilla on ollut yhteishuoltajuus, on lapsi avoeron jälkeenkin yhteishuollossa samalla tavalla kuin avioliitossa syntynyt lapsikin. Jos tätä ratkaisua halutaan muuttaa, vanhemmat voivat tehdä siitä sopimuksen. Vanhemmat voivat sopia keskenään myös lähivanhemmuudesta ja lapsen elatuksesta. Jos vanhemmat eivät pääse näistä sopuun, ratkaistaan asia tuomioistuimessa.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.