- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lähtökohtaisesti jokaisella on velvollisuus saapua tuomioistuimeen kuultavaksi todistelutarkoituksessa, ja todistamisesta saa kieltäytyä vain laissa erikseen säädetyillä perusteilla. Vuoden 2016 alusta tuli voimaan oikeudenkäymiskaaren muutos, jonka mukaan avopuolisoa vastaan ei tarvitse todistaa oikeudessa. Lain mukaan todistamasta saavat kieltäytyä seuraavat henkilöt:
- asianosaisen nykyinen tai entinen aviopuoliso
- nykyinen avopuoliso
- sisarus
- sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa
- se, jolla on vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde asianosaiseen.
Jos kuitenkin joku edellä mainituista henkilöistä suostuu todistamaan, suostumusta ei lähtökohtaisesti voi peruuttaa. Kun suostumus on kerran annettu, asianosaisen läheinen on tämän jälkeen kuin kuka tahansa todistaja, eli hänen on kertomusta antaessaan pysyttävä totuudessa. Toisaalta kuitenkin silloin, kun todistajana on läheinen, sovellettavaksi tulee usein myös itsekriminointisuoja: jokaisella on oikeus kieltäytyä todistamasta siltä osin kuin todistaminen saattaisi hänet tai hänen edellä mainitun läheisensä syytteen vaaraan tai myötävaikuttaisi hänen tai hänen läheisensä syyllisyyden selvittämiseen.
Lisäksi tuomioistuin voi rikosasiassa päättää, että todistajana kuultavalla asianomistajalla, jolla ei ole vaatimuksia, ei ole vaitiolo-oikeutta, jos on syytä epäillä, ettei hän ole itse päättänyt vaitiolo-oikeuden käyttämisestä. Asianomistajalla tarkoitetaan henkilöä, johon rikos on kohdistunut, ja jos hänellä ei ole rikosasiassa vaatimuksia, häntä kuullaan todistajana. Tämän vaitiolo-oikeuteen säädetyn poikkeuksen tarkoituksena on varmistaa, ettei perheväkivaltatilanteissa rikoksesta epäilty pystyisi painostamaan rikoksen uhria olemaan todistamatta. Jos tuomioistuin poistaa vaitiolo-oikeuden, asianomistajalta ei kuitenkaan oteta todistajan vakuutusta eikä häntä vastaan voida käyttää pakkokeinoja.
Edellä mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta avopuolisoiden ei siis tarvitse todistaa toisiaan vastaan. Lakiuudistuksen esitöissä (HE 46/2014 vp) on tarkennettu, mitä laissa ajatellaan tarkoitettavan avopuolisoilla. Avoliiton piirteitä ovat ensinnäkin parisuhde, osapuolten yhteistalous sekä yhdessä asuminen. Avoliitolle ei kuitenkaan aseteta yhtä ankaraa määritelmää kuin vuonna 2011 voimaan tulleessa avoliittolaissa eli laissa avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Vaitiolo-oikeuden syntyminen ei siis edellyttäisi, että puolisot olisivat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai että heillä olisi yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Vaitiolo-oikeutta koskevissa asioissa tulisi aina arvioida tapauskohtaisesti, ovatko osapuolet avoliitossa lain tarkoittamassa mielessä.
Yllä olevassa oikeudenkäymiskaaren luettelossa mainitaan erikseen vain nykyinen avopuoliso. Lain esitöiden mukaan myös entisellä avopuolisolla saattaa kuitenkin olla oikeus kieltäytyä todistamasta, sillä häneen voidaan soveltaa luettelon viimeistä kohtaa. Avopuolisolla voidaan siis katsoa olevan parisuhteeseen rinnastuva läheinen suhde asianosaiseen. Kuitenkin jos avoliiton päättymisestä on kulunut kauan, vaitiolo-oikeuden myöntäminen ei liene perusteltua.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa