Minilex - Lakipuhelin

Puolison velat avioliitossa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avioliitossa vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä ennen avioliittoa että sen aikana hankittu omaisuus kuuluu varat hankkineelle puolisolle itselleen. Toisen puolison velat eivät myöskään koidu toisen rasitteeksi avioliiton myötä. Avioliitossa vallitsee näin ollen myös velkojen erillisyyden periaate.

Velkojen erillisyyden periaatteesta seuraa ensinnäkin se, että kumpikin aviopuoliso saa itsenäisesti ottaa lainaa tai muuten sitoutua velkaan. Toisen puolison suostumusta ei siten asiassa tarvita. Toiseksi kumpikin puolisoista vastaa itse ennen avioliittoa tai sen aikana ottamastaan lainasta tai muusta velasta. Näin ollen velkoja ei yleensä voi vaatia suoritusta saatavalleen velkaantuneen henkilön aviopuolisolta, eikä sitä voida esimerkiksi ulosmitata toisen omaisuudesta.

Velkojen erillisyyteen liittyy kaksi poikkeusta, joiden kohdalla puolisot ovat yhteisvastuussa velasta. Yhteisvastuu eli solidaarinen vastuu tarkoittaa sitä, että velkoja voi vaatia suoritusta koko velalle kummalta tahansa puolisolta. Puolisot ovat yhteisvastuussa ensinnäkin velasta, jonka he ovat yhdessä tehneet. He voivat sitoutua yhdessä merkittävän lainan ottamiseen, joka liittyy esimerkiksi asunnon tai kesämökin ostamiseen. Yhdessä sitoutuminen voi tapahtua kirjallisesti tai suullisesti. Yhteisvastuun syntyminen edellyttää, että velkojalle syntyy käsitys siitä, että puolisot toimivat yhteisymmärryksessä keskenään velan syntyhetkellä.

Toinen poikkeus velkojen erillisyyden periaatteesta koskee elatusvelkoja. Elatusvelkoja ovat sellaiset laskut, jotka ovat syntyneet pääasiassa perheen yhteisten tarpeiden täyttämisestä. Ruoan, vaatteiden, sisustuksen ja lämmityksen hankkimisesta syntyy usein kustannuksia, jotka katsotaan elatusveloiksi. Myös lastenhoidosta syntyvät menot kuuluvat puolisoiden yhteisvastuuseen. Toisen puolison ottama rahamääräinen laina ei kuitenkaan voi olla elatusvelkaa, josta toinen puoliso voisi joutua vastuuseen. Edes rahojen tosiasiallisella käyttämisellä perheen elatukseen ei ole vaikutusta asiaan.

Elatusvelkaa voi syntyä myös toisen puolison henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisestä. Yhteisvastuu koskee esimerkiksi sellaista terveydenhoidosta tai opiskelusta syntynyttä kustannusta, jonka toinen puoliso on jäänyt velkaa palveluntarjoajalle. Henkilökohtaista tarvetta varten otettu rahalaina tai kohtuuton menoerä ei kuitenkaan voi koitua toisen puolison maksettavaksi.

Yhteisvastuu velasta ei tarkoita sitä, että koko velan hoitaminen jäisi lopullisesti velan maksaneen puolison rasitukseksi. Takautumisoikeus varmistaa sen, että liikaa maksanut puoliso voi myöhemmin vaatia toiselta osuutta suorittamastaan velasta. Puolisolta edellytetään toimenpiteitä myös silloin, kun hän ei halua tulla sidotuksi yhteiseen velkaan passiivisuuden perusteella. Lakimieheltä kannattaa tiedustella, kuinka tällainen reklamaatio tehdään ja kuinka takautumisoikeutta käytetään silloin, kun velkoja on jo ehtinyt periä koko saatavansa yksin toiselta puolisolta.  

 

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]