- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Omaisuuden erottelu
Avoliiton päättyessä toisen avopuolison kuolemaan suoritetaan omaisuuden erottelu ja yhteisen omaisuuden yhteisomistussuhde puretaan. Avoliiton päättyessä toisen avopuolison kuolemaan suoritetaan siis omaisuuden erottelu eikä ositusta, niin kuin avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan.
Kuitenkin, jos avoliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta tai avopuolisoilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi, sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Jos kyseinen laki soveltuu avoliittoon ja toinen puoliso menehtyy, niin toimitetaan silloinkin omaisuuden erottelu. Erona lailla sääntelemättömään avoliittoon on kuitenkin se, että elossa oleva avopuoliso voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä, jonka tehtävänä on suorittaa omaisuuden erottelu. Tällöin omaisuuden erottelusta tehdään myös erottelukirja.
Avoliiton päättyessä kumpikin avopuolisoista pitää siis oman omaisuutensa itsellään ja yhteisesti omistetun esineen osalta yhteisomistussuhde puretaan.
Testamentti
Kuolleen avopuolison omaisuus kuuluu hänen perillisilleen eikä avopuoliso peri menehtynyttä avopuolisoa. Avopuoliso voi kuitenkin tehdä testamentin, jonka nojalla toinen avopuoliso voi periä. Huomioitavaa on se, että vaikka avopuolisolla ei olisi perillisiä, niin perintö menee viime kädessä valtiolle eikä elossa olevalle avopuolisolle, jos testamenttia ei ole. Testamentti on siis hyvä keino vaikuttaa omaisuuden jakautumiseen kuoleman jälkeen ja sillä voidaan turvata eloon jäävän avopuolison asemaa. Testamentti ei kuitenkaan saa loukata rintaperillisten oikeutta lakiosaan.
Avoleskellä ei myöskään ole samanlaista oikeutta käyttää avoparin yhteisenä kotina käyttämää asuntoa toisen kuoleman jälkeen, mitä leskellä on. Testamentilla voidaan kuitenkin tällainen oikeus avopuolisolle Perustaa.
Perintövero
Avopuoliso joutuu lisäksi maksamaan lähtökohtaisesti enemmän perintöveroa, kuin mitä esimerkiksi aviopuoliso joutuisi samanlaisessa tilanteessa. Avopuoliso saattaa kuitenkin kuulua ensimmäiseen veroluokkaan, sillä perusteella, että avopuolisoilla on esimerkiksi yhteinen lapsi tai he ovat aikaisemmin olleet avioliitossa keskenään. Yleensä avopuolisoa kuitenkin verotetaan toisen veroluokan mukaan eli verot ovat korkeammat.
Hyvitys
Tilanteissa, joissa laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta soveltuu avoliittoon, voi tulla kyseeseen myös hyvityksen suorittaminen toiselle avopuolisolle. Jos esimerkiksi eloon jäänyt avopuoliso on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut menehtynyttä avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että omaisuuden erottelu pelkästään omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen avolesken kustannuksella, voi hänellä olla oikeus hyvitykseen antamastaan panoksesta. Kuitenkin, jos perusteeton etu on olosuhteet huomioiden vähäinen, ei oikeutta hyvitykseen ole. Kuolleen avopuolison perilliset siis saattavat joutua joissain tilanteissa suorittamaan hyvitystä elossa olevalle avopuolisolle.
- Avopuolisot voivat testamentilla määrätä perinnöstään haluamallaan tavalla, kunhan se ei loukkaa rintaperillisten oikeutta lakiosaan.
- Avopuolisolla voi joissain tilanteissa olla oikeus hyvitykseen avoliiton päättyessä.
- Avopuolisot eivät peri toisiaan eli avopuoliso ei ole lain mukaan perillisen asemassa.
- Jos avopuoliso perii puolisonsa testamentin nojalla, tulee hänen maksaa perintöveroa korkeamman veroluokan mukaan, ellei puolisoilla ole yhteistä lasta tai elleivät he ole olleet aikaisemmin avioliitossa keskenään.
- Avopuolison asema puolison kuollessa on aviopuolison asemaa heikompi, sillä avopuolisolla ei esimerkiksi ole lakisääteistä oikeutta jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.