- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Avioliitossa noudatetaan velkojen erillisyyden periaatetta. Kumpikin puoliso voi siis itsenäisesti antaa velkasitoumuksen ja kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliiton solmimista tai sen aikana. Avioliitto ei siis vaikuta puolison kelpoisuuteen tehdä velkasitoumuksia. Puolison oikeus päättää itse velan ottamisesta suojaa myös velkojaa. Tällöin velkojan ei tarvitse selvittää sitä, missä laajuudessa puoliso voi ottaa velkaa siinäkään tapauksessa, että puolisoiden aviovarallisuussuhteisiin sovelletaan vieraan valtion lakia, sillä tällaiseen vieraan valtion lainsäädäntöön ei lähtökohtaisesti voi vedota velkojaa vastaan, jos oikeustoimi tehtiin Suomessa. Puoliso ei voi myöskään avioliiton päättyessä joutua vastuuseen toisen puolison yksin ottamasta velasta.
Avioliittoon kuuluu velkojen erillisyyden lisäksi myös omaisuuden erillisyys. Kumpikin puoliso omistaa siis itse oman omaisuutensa, eikä toisen puolison omaisuutta voida ulosmitata toisen puolison veloista eikä toisen puolison omaisuus myöskään kuulu toisen konkurssipesään. Poikkeuksena ovat keinotekoiset omaisuusjärjestelyt, jotka voidaan oikaista.
Velkojen erillisyys on vahva pääsääntö, mutta siitä on kaksi poikkeusta. Puolisot ovat solidaarisesti vastuussa sellaisesta velasta, jonka he ovat yhdessä tehneet taikka sellaisesta velasta, joka katsotaan niin sanotuksi elatusvelaksi. Solidaarinen vastuu eli yhteisvastuu tarkoittaa sitä, että velalliset vastaavat velasta omasta ja toistensa puolesta. Lisäksi velkoja voi kääntyä kumman tahansa velallisen puoleen ja vaatia häneltä koko suoritusta. Jos puoliso käyttää väärin oikeuttaan tehdä yhteistä velkaa, voi tuomioistuin poistaa tämän oikeuden häneltä. Tuomioistuin voi myös milloin tahansa peruuttaa tällaisen päätöksen, jos puolisot ovat siitä sopineet tai muuttuneet olosuhteet antavat siihen aihetta.
Velkojen erillisyydestä huolimatta puolisot voivat siis sitoutua yhteiseen vastuuseen velasta. Sitoutuminen voi tapahtua suullisesti tai kirjallisesti. Onkin hyvin tavallista, että puolisot ottavat velkaa yhdessä. Esimerkkinä puolisoiden yhteisestä velasta voisi olla asuntolaina. Lisäksi, jos puoliso on valtuuttanut toisen puolison toimimaan yhteiseen lukuun, sitoo tehty oikeustoimi molempia. Eräissä tapauksissa puoliso voi joutua vastuuseen myös passiivisuutensa perusteella. Nimittäin, jos puolison katsotaan hyväksyneen toisen puolison yksin ottama, mutta yhteiseksi tarkoittama velka, vastaavat puolisot yhdessä tästä velasta.
Toinen poikkeus velkojen erillisyydestä on niin sanottu elatusvelka. Elatukseen luetaan kaikki se, mitä tarvitaan perheen yhteisiä ja kummankin puolison henkilökohtaisia tarpeita varten. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi asunnon vuokra sekä ruuan ja vaatteiden hankkimisesta aiheutuneet kulut. Elatusmenoiksi luetaan myös lasten kasvatusmenot, kuten lasten hoidosta, koulutuksesta ja harrastuksista aiheutuneet menot. Jos kuitenkin menot ovat perheen käytettävissä oleviin tuloihin nähden ylimitoitetut, ei yhteisvastuuta synny. On kuitenkin huomattava, että elatusvelalla ei tarkoiteta rahavelkaa. Jos siis kyse on puolison ottamasta rahavelasta elatusta varten, puolisot eivät ole siitä yhteisvastuussa. Myös siinä tapauksessa, että velkoja on tiennyt puolisoiden asuvan erillään välien rikkoutumisen vuoksi, puoliso ei joudu vastuuseen puolisonsa ottamasta elatusvelasta.
Sen lisäksi, että puolisot voivat solmia velkasuhteita kolmansien henkilöiden kanssa, he voivat myös ottaa velkaa toisiltaan. Näitä puolisoiden keskinäisiä velkasuhteita koskevat samat säännökset kuin muitakin velkasuhteita.
Avioliittoon ja velkasuhteisiin liittyvissä kysymyksissä saat lisätietoa lakimiehiltämme.
-Lähtökohtaisesti avioliitossa kumpikin puoliso vastaa yksin omista veloistaan, ja kummatkin puolisot ovat kelpoisia solmimaan velkasuhteita.
-Puolisot voivat kuitenkin solmia velkasuhteita myös yhdessä.
-Puolisot kuitenkin vastaavat yhdessä niin sanotusta elatusvelasta sekä yhteisestä velasta.
-Puolison passiivisuus voi johtaa siihen, että hän joutuu vastuuseen toisen puolison yksin ottamasta velasta, jos hänen katsotaan hyväksyneen puolisonsa yhteiseksi tarkoittama velka.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.