Minilex - Lakipuhelin

Avoliiton päättyminen ja avoliittolaki

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta sovelletaan sellaisiin yhteistaloudessa asuviin (avoliiton) osapuoliin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Lain säännöksistä voidaan kuitenkin avopuolisoiden välisellä sopimuksella poiketa. Sopimuksella ei kuitenkaan voi pätevästi luopua oikeudesta vaatia omaisuuden erottelua eikä oikeudesta hakea pesänjakajan määräämistä. Lakia sovelletaan siis silloin, kun avopuolisoiden yhteistalous purkautuu avoliiton päättyessä.

Jos avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen vaatii, on avoliiton päättyessä toimitettava avopuolisoiden omaisuuden erottelu. Kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Nimiperiaatteen mukaisesti se kenen nimissä omaisuus on, omistaa sen. Kiinteän omaisuuden osalta omistus on helppo selvittää. Irtaimen omaisuuden osalta oletuksena taas on, että omaisuus on hankittu yhdessä, ellei sopimuksesta, olosuhteista tai muutoin käy selville eikä voida näyttää, että omaisuus kuuluu vain toiselle avopuolisolle. Omaisuuden erottelusta voidaan sopia osapuolten kesken laatimalla erottelukirjalla. Laki turvaa myös avopuolisoille oikeuden hakea pesänjakajan määräämistä.

Avoeron jälkeen avopuolisoiden tekemä erottelusopimus on tehtävä kirjallisesti ja osapuolten on allekirjoitettava se ja lisäksi kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi. Puolisoiden yhdessä tekemää erottelusopimusta voi jälkikäteen moittia käräjäoikeudessa lähinnä vain muotovirheen perusteella. Toimituserottelusta taas on kyse silloin, kun pesänjakaja suorittaa omaisuuden erottelun. Pesänjakajan on allekirjoitettava erottelusopimus. Erottelusopimusta voi moittia sekä muoto- että sisältövirheen perusteella.

Avoeron yhteydessä on huomatta vielä mahdollinen hyvitys. Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Yhteistalouden hyväksi tehdyksi työksi katsotaan työ yhteisen talouden ja toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttö yhteiseen talouteen, varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen tai muu näihin verrattava toiminta. Jos perusteeton etu on olosuhteisiin katsottuna vähäinen, oikeutta hyvitykseen ei ole.

Myös hyvityksestä voidaan sopia osapuolten kesken tai hyvitysvaatimus voidaan tehdä omaisuuden erottelun hoitaneelle pesänjakajalle. Jos pesänjakajaa ei ole haettu, mutta hyvityksestä ei päästä sopimukseen, hyvitysvaatimus voidaan saattaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Oikeus hyvitykseen raukeaa silloin, jos hyvitystä ei ole vaadittu omaisuuden erottelussa eikä sitä ole saatettu käräjäoikeuden ratkaistavaksi kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta.

Avoliittolakia sovelletaan siis sellaisiin avoliiton osapuoliin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Laki turvaa avopuolisoille oikeuden vaatia omaisuuden erottelua sekä pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelun toimittamiseksi. Muulta osin lain säännöksistä voidaan poiketa osapuolten välisellä sopimuksella.

Lisätietoa avopuolisoiden oikeuksista avoeron yhteydessä voit kysellä Minilexin lakimiehiltä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa