Olin töissä ravintolassa esimiehenä kuukausipalkalla. En tiennyt, että minun olisi kuulunut saada lomarahoja kun vasta jälkeenpäin minulle kerrottiin että olisi pitänyt. Tein siis töitä samalla kuukausipalkalla kesät ja talvet, kunnes iski korona ja yrittäjä määräsi palkkani puolitettavan. En siis ole koskaan saanut minkäänlaisia lomarahoja tai saanut pitää lomaa kuin korkeintaan 1vklp puolessa vuodessa (N 37,5h/vko). Irtisanoutumisestani on noin kolme vuotta. Olisiko minulla mahdollisuus/kannattavaa hakea korvauksia oikeusteitse? Minulla on työsopimus edelleen tallessa.
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
64 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Lomanansaintavuosi ei ole kalenterivuosi, vaan lomia ansaitaan vuosittain ajalla 1.4. – 31.3.
1. Työntekijälle kertyy lomapäiviä sellaiselta kuukaudelta, jona:
- työntekijä tekee työtä vähintään 14 päivää kuukauden aikana
- tai työntekijä tekee työtä vähintään 35 tuntia kuukauden aikana
2. Kustakin tällaisesta kuukaudesta kertyy lomaa seuraavasti:
- 2 lomapäivää, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden
- 2,5 lomapäivää, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden
Kertyneet lomapäivät pidetään lomana pääsääntöisesti lomakaudella, joka on vuosittain 2.5.- 30.9. Lomapäiviä käytetään myös yleensä niin, että yksi vuosilomaviikko on 6 päivää, joten myös lauantait kuluttavat lomapäiviä. Tästä pääsäännöstä poikkeuksia ja tarkka alakohtainen tapa löytyy työehtosopimuksista. Kuukausipalkkaisella, joka tekee ns. normaalia työaikaaa, loma-ajan palkka on samansuuruinen, kuin palkka työpäiviltäkin olisi. Jos työntekijä tekee jatkuvasti töitä, mutta niin vähän, että lomapäiviä ei kerry, hänellä on kuitenkin oikeus vapaaseen. Tällöin vapaata kertyy 2 päivää kuukaudessa työsuhteen aikana.
Lomaraha sekoitetaan joskus myös lomakorvaukseen, joka taas tarkoittaa korvausta pitämättä jääneestä lomasta. Kun työsuhde päättyy, pitämättä jääneet lomat korvataan lomakorvauksella. Lomakorvaus vastaa sitä vuosilomapalkkaa, jonka henkilö olisi saanut, jos olisi pitänyt lomaa.
Työsopimuslain 13 luvun 9 §:n mukaan työntekijän palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Työsuhteen päätyttyä palkkasaatavan kanneaika raukeaa kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. Jotta kanne voidaan hyväksyä, ei kanneaika ole saanut mennä umpeen. Tämä ei sinänsä tarkoita, sitä, etteikö väitettä tulisi tutkia, sillä kyseessä ei ole oikeudenkäynnin edellytys. Kannetta ei kuitenkaan usein hyväksytä, jos kanneaika on kulunut umpeen, kuten tapauksessa KKO 2016:19.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.