» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Sopimussakko on ennalta sovittu rahamäärä, jonka sopimusta rikkova osapuoli maksaa toiselle ilman, että aiheutuneen vahingon määrää tarvitsee näyttää. Asunto-osakkeen kaupassa sopimussakko voidaan sopia esimerkiksi kauppakirjassa hallinnan luovutuksen tai kauppahinnan maksun viivästymisen varalle. Ostotarjousvaiheessa voidaan käyttää käsirahaa tai vakiokorvausta, joihin sovelletaan asuntokauppalain 3 luvun erityissäännöksiä. Näiden perusteella maksettavan korvauksen enimmäismäärä on neljä prosenttia tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta (asuntokauppalain 3 luvun 3 §:n 2 momentti ja 6 §:n 1 momentti).
Missä tilanteissa sopimussakkoa käytetään
- Ostotarjousvaihe: Ostaja voi sitoutua maksamaan vakiokorvauksen, jos kauppa jää syntymättä ostajan puolella olevasta syystä. Asuntokauppalain 3 luvun mukainen vakiokorvaus voi olla enintään neljä prosenttia tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta.
- Kauppakirja: Osapuolet voivat sopia esimerkiksi, että myyjä maksaa tietyn summan jokaiselta päivältä, jonka hallinnan luovutus viivästyy.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Sopimussakon kohtuullisuus
Kohtuutonta sopimussakkoa voidaan sovitella oikeustoimilain 36 §:n perusteella. Uuden asunnon kaupassa asuntokauppalain 4 luvun 35 §:ssä säädetään myyjän oikeudesta vahingonkorvaukseen ostajan sopimusrikkomuksen perusteella. Ostajan maksettavaksi sovittu kaavamainen korvaus kaupan purkamisen tai peruuttamisen perusteella on pätevä vain, jos se on kohtuullinen ottaen huomioon purkamisesta tai peruuttamisesta yleensä aiheutuva vahinko (asuntokauppalain 4 luvun 35 §). Asuntokauppalain 3 luvun säännöksistä ei voida sopimuksin poiketa tarjouksen tai varauksen tehneen kuluttajan vahingoksi, ellei laissa toisin säädetä. Sama koskee myyjää, jos myytävä asunto ei kuulu hänen elinkeinotoimintaansa (asuntokauppalain 3 luvun 2 §).
Sopimussakko ja vahingonkorvaus
Sopimussakon tarkoituksena on määrätä sopimusrikkomuksesta maksettava korvaus etukäteen. Se, voidaanko sopimussakon lisäksi vaatia vahingonkorvausta, riippuu sopimuksen ehdoista ja sovellettavasta lainsäädännöstä. Sopimussakko ei automaattisesti oikeuta saamaan myös erillistä vahingonkorvausta samasta sopimusrikkomuksesta.
Ostotarjousvaiheen käsirahaan ja vakiokorvaukseen sovelletaan asuntokauppalain 3 luvun erityissäännöksiä. Jos myyjä on yksityishenkilö ja tarjouksen tekijä kuluttaja, he voivat erikseen sopia siitä, että kaupasta vetäytyvä korvaa vastapuolelleen aiheutuneen todellisen vahingon (asuntokauppalain 3 luvun 3 §:n 4 momentti).
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Voiko myyjä vaatia sekä käsirahan että vahingonkorvauksen?
Lähtökohtaisesti ei. Asuntokauppalain 3 luvun mukaisessa ostotarjousmenettelyssä myyjä ei yleensä voi vaatia käsirahan lisäksi muuta korvausta kaupan syntymättä jäämisestä. Jos myyjä on yksityishenkilö ja tarjouksen tekijä kuluttaja, he voivat kuitenkin erikseen sopia todellisen vahingon korvaamisesta asuntokauppalain 3 luvun 3 §:n 4 momentin mukaisesti.
2. Mitä kauppakirjaan kannattaa kirjata?
Kauppakirjaan kannattaa kirjata sopimussakon peruste, määrä tai laskentatapa, mahdollinen enimmäismäärä sekä se, korvaako sopimussakko vahingonkorvauksen vai voidaanko vahingonkorvausta vaatia sen lisäksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa