» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos ostamassasi asunnossa on virhe, voit vaatia myyjältä hinnanalennusta. Alennuksen on vastattava virhettä tai oltava muuten virheeseen nähden kohtuullinen. Hinnanalennuksen saaminen ei edellytä, että myyjä tiesi virheestä tai oli huolimaton. Käytetyn asunnon kaupassa hinnanalennus on virheen tavallisin seuraamus. Uuden asunnon kaupassa myyjällä on oikeus ja velvollisuus korjata virhe ensin, ja hinnanalennusta voi vaatia, jos korjausta ei tehdä tai jos on perusteltua olettaa, ettei virhettä tulla korjaamaan kohtuullisessa ajassa. Lisäksi myyjän on maksettava palautettavalle summalle korkoa siitä päivästä lukien, jona hän vastaanotti kauppahinnan. Sinun on ilmoitettava myyjälle virheestä sekä siihen perustuvista vaatimuksistasi kohtuullisessa ajassa. Yksityisen myyjän kanssa tehdyssä käytetyn asunnon kaupassa ilmoitus on lisäksi tehtävä viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun sait asunnon hallintaasi. Omakotitalon ja muun kiinteistön kauppaan sovelletaan maakaarta, jonka säännöt poikkeavat osittain asuntokauppalaista.
Muistilista keskeisimmistä säännöksistä
- Hinnanalennus edellyttää virhettä. Asunto ei esimerkiksi vastaa sovittua tai myyjän antamia tietoja, myyjä jätti kertomatta asiasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen, tai asunto on merkittävästi huonompi kuin oli perusteltua odottaa. Myös taloudellinen virhe voi oikeuttaa hinnanalennukseen.
- Et voi vedota virheeseen, josta tiesit tai joka sinun olisi pitänyt huomata asunnon tarkastuksessa. Et kuitenkaan ole velvollinen tarkistamaan myyjän antamia tietoja tai teettämään teknisiä tutkimuksia ilman erityistä syytä.
- Asunto-osakkeen kaupassa hinnanalennukselle ei ole laskukaavaa. Korjauskustannukset ovat useimmiten hinnanalennuksen suuruuden määrittämisen lähtökohta. Jos kuitenkin korjaus tekee asunnosta paremman kuin se kaupan hetkellä oli, on tämä tasonparannus vähennettävä hinnanalennuksesta, jolloin alennus voi olla korjauslaskua pienempi.
- Hinnanalennukselle maksetaan aluksi korkolain mukaista, viitekoron suuruista tuottokorkoa. Korko vaihtuu viivästyskorkoon, kun 30 päivää on kulunut siitä, kun esitit myyjälle vaatimuksesi sekä kohtuullisen selvityksen sen perusteesta ja määrästä.
- Kaupan purku on viimesijainen keino. Käytetyn asunnon kaupassa, jossa myyjänä on yksityinen henkilö, purku edellyttää olennaista haittaa sekä sitä, ettei mitään muuta seuraamusta voida pitää kohtuullisena. Uuden asunnon kaupassa sekä myyjän ollessa elinkeinonharjoittaja, purkuun riittää olennainen sopimusrikkomus ja se, että virhettä ei korjata.
- Vahingonkorvausta on mahdollista vaatia hinnanalennuksen lisäksi, mutta samaa menetystä ei korvata kahteen kertaan.
- Kahden vuoden takaraja ei koske elinkeinonharjoittajaa eikä myyjää, joka on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Uudessa asunnossa virheet ilmoitetaan viimeistään vuositarkastuksessa ja myöhemmin ilmenevät virheet kohtuullisessa ajassa niiden havaitsemisesta.
- Rahavaatimus vanhenee yleensä kolmessa vuodessa, ellei vanhentumista katkaista.
- Hinnanalennuksen vuoksi liikaa maksettu varainsiirtovero palautetaan hakemuksesta. Hakemuksen voi tehdä Verohallinnolle kymmenen vuoden kuluessa.
- Kiinteistön kaupassa hinnanalennus lasketaan maakaaressa annetulla kaavalla, ja laatuvirheestä on ilmoitettava viimeistään viiden vuoden kuluessa kiinteistön hallinnan luovutuksesta.
Missä tilanteissa hinnanalennusta voi vaatia
Hinnanalennus edellyttää, että asunnossa on virhe ja että ilmoitat virheestä ja vaatimuksistasi myyjälle ajoissa. Käytetyssä asunnossa on virhe esimerkiksi, jos se ei vastaa sitä, mitä on sovittu, se ei vastaa myyjän ennen kauppaa antamia tietoja, myyjä jätti kertomatta asiasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen, tai asunto on kunnoltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla oli hinta, ikä ja muut seikat huomioon ottaen perusteltua aihetta olettaa. Uusi asunto puolestaan on virheellinen myös esimerkiksi silloin, kun sitä ei ole rakennettu hyvän rakentamistavan mukaisesti tai siitä aiheutuu terveyshaittaa.
Et voi vedota virheenä asiaan, josta sinun täytyy olettaa tienneen, tai asiaan, joka sinun olisi pitänyt huomata asuntonäytössä tai tarkastuksessa. Sinun ei kuitenkaan tarvitse ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän antamia tietoja tai teettää teknisiä tutkimuksia. Hinnanalennus ei edellytä myyjän huolimattomuutta, joten myös huolellisesti toiminut myyjä voi joutua maksamaan alennusta kauppahinnasta.
Myyjän vastuuta voi rajata kauppakirjassa vain rajoitetusti. Uuden asunnon kaupassa ostajan asemaa ei voi heikentää sopimuksella. Käytetyn asunnon kaupassa ostajan vahingoksi tehty poikkeava ehto on mitätön, jos myyjä on elinkeinonharjoittaja ja ostaja kuluttaja. Jos myyjä on yksityishenkilö ja ostaja kuluttaja, ostajan oikeuksia voi rajoittaa vain kirjallisessa sopimuksessa yksilöityjen seikkojen osalta.
Käytetyn asunnon virhe: hinnanalennus tai kaupan purku
Käytetyn asunnon kaupassa hinnanalennus on ensisijainen seuraamus kohteen virheestä. Kauppa pysyy voimassa, ja myyjä palauttaa osan kauppahinnasta. Yksityisellä myyjällä ei ole lain mukaan velvollisuutta eikä oikeutta korjata virhettä ensin, ellei siitä sovita osapuolten välillä erikseen. Poikkeuksena ovat elinkeinonharjoittajan kohteeseen ennen kauppaa tekemät tai teettämät korjaustyöt. Näistä töistä johtuvat virheet myyjällä on oikeus korjata ennen hinnanalennusta.
Kaupan saa purkaa vain, jos virheestä aiheutuu ostajalle olennaista haittaa eikä hinnanalennus tai muu seuraamus ole kohtuullinen seuraamus. Laissa ei ole euro- tai prosenttirajaa. Merkitystä on esimerkiksi sillä, voiko asunnossa asua korjausten aikana, kuinka suuret korjauskulut ovat suhteessa kauppahintaan, onko korjauksen laajuus ja kesto epävarma ja aiheuttaako virhe haittaa terveydelle tai omaisuudelle. Jos myyjä on elinkeinonharjoittaja, purkuun riittää olennainen sopimusrikkomus, jos virhettä ei oikaista.
Jos kauppa puretaan, myyjä palauttaa kauppahinnan korkoineen ja sinä palautat asunnon ja asiakirjat. Jos olet saanut asunnosta merkittävää tuottoa tai hyötyä, maksat niistä myyjälle kohtuullisen korvauksen. Myyjä puolestaan korvaa kohtuullisesti tarpeelliset tai hyödylliset kustannukset, jotka olet pannut asuntoon. Jos vaadit oikeudessa kaupan purkua, kannattaa vaatia samalla toissijaisesti hinnanalennusta. Ratkaisussa KKO 2013:23 kiinteistön ostajan purkukanne hylättiin lainvoimaisesti, eikä myöhempää hinnanalennuskannetta samoista virheistä voitu sen vuoksi enää tutkia.
Uuden asunnon virhe: ensin virheen oikaisu
Uuden asunnon säännöt koskevat kauppaa, jossa perustajaosakas, yleensä rakennusliike tai rakennuttaja, myy asunnon otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa. Ne koskevat myös elinkeinonharjoittajaa, joka myy asunnon ensimmäistä kertaa käyttöön uudisrakentamisen tai siihen verrattavan laajan korjausrakentamisen jälkeen. Ratkaisussa KKO 2016:22 asunnot myytiin laajan peruskorjauksen aikana, ja myyjä vastasi uuden asunnon kaupan säännösten mukaan.
Uuden asunnon kaupassa virhemenettelyn järjestys eroaa käytetyn asunnon kaupasta. Voit vaatia, että myyjä korjaa virheen ilman kustannuksia sinulle, ja myyjällä on myös oikeus korjata se, jos hän tarjoutuu siihen viipymättä. Voit asettaa myyjälle kohtuullisen määräajan korjauksen aloittamiselle. Jos myyjä ei ryhdy tehokkaisiin toimiin, voit teettää korjauksen muualla ja vaatia siitä aiheutuneet kulut myyjältä korvauksena. Hinnanalennusta voit vaatia, jos korjaus ei tule kysymykseen, sitä ei tehdä tai on painavia syitä olettaa, ettei sitä tehdä ajoissa. Kaupan purku taas voi tulla kysymykseen, jos sopimusrikkomus on olennainen.
Vuositarkastus pidetään aikaisintaan 12 ja viimeistään 15 kuukautta sen jälkeen, kun rakennus hyväksyttiin käyttöön. Pöytäkirjaan saat tehdä huomautuksia vähintään kolmen viikon ajan tarkastuksen jälkeen. Virheestä, joka sinun olisi pitänyt huomata viimeistään vuositarkastuksessa, on ilmoitettava viimeistään silloin. Myöhemmin ilmenevästä virheestä on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa siitä, kun sait sen tietoosi tai sinun olisi pitänyt saada se tietoosi. Myöhästynyt ilmoitus ei estä vetoamasta virheeseen, mikäli myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai jos virheestä aiheutuu vaaraa terveydelle tai omaisuudelle. Jos virhe on taloyhtiön kunnossapitovelvollisuuden piiriin kuuluvassa osassa, virheeseen vetoaa yleensä taloyhtiö.
Pelkkä hinta ei ole virhe. Jos rakentaja myy myöhemmin vastaavia asuntoja halvemmalla, jo tehty kauppa ei muutu virheelliseksi, jos asunto vastaa sovittua. Rakentajalta voi kysyä hyvitystä, mutta se perustuu ainoastaan myyjän hyväntahtoisuuteen. Tilanne on toinen, jos myyjä on ennen kaupantekoa tai kauppakirjassa antanut sitovan lupauksen hinnanmuutoksesta tai hyvityksestä, esimerkiksi myöhemmin annettavien alennusten perusteella.
Hinnanalennuksen suuruuden määrittäminen
Hinnanalennuksen on oltava virhettä vastaava tai muuten virheeseen nähden kohtuullinen. Asunto-osakkeen kaupassa laissa ei ole laskukaavaa. Määrää arvioidaan sen perusteella, miten virhe vaikuttaa asunnon käyttöön, ulkonäköön ja arvoon. Hinnanalennuksen tarkoitus on oikaista kauppahinta vastaamaan sitä hintaa, jonka myyjä olisi kaupan kohteesta saanut, jos virhe olisi ollut ostajan tiedossa kaupantekohetkellä.
Kohtuullinen hinnanalennus ei tarkoita, että alennusta pienennettäisiin myyjän hyväksi. Se tarkoittaa arvioon perustuvaa alennusta silloin, kun virheelle ei voida määrittää tarkkaa rahallista arvoa, esimerkiksi koska virhettä ei voida korjata. Jos esimerkiksi luvattu järvinäköala puuttuu jo kaupantekohetkellä, alennus arvioidaan sen mukaan, kuinka paljon puuttuva näkymä alentaa asunnon arvoa. Kohtuullinen hinnanalennus mainitaan laissa myös tilanteessa, jossa myyjä on jättänyt kertomatta tiedossaan olleesta asiasta ja ostaja on puolestaan ollut huolimaton asunnon tarkastuksessa. Alennus voi tällöin olla pienempi kuin täysi virhettä vastaava määrä.
Kun virhe voidaan korjata, korjauskustannukset ovat yleensä tärkein apu. Hinnanalennus ei silti ole automaattisesti sama kuin korjauslasku. Jos vanha, käyttöikänsä loppupuolella oleva rakenne vaihtuu uuteen, tasonparannuksen osuus voi jäädä ostajan maksettavaksi.
Esimerkki: kylpyhuoneen vedeneristyksen korjaus maksaa 20 000 euroa, ja asiantuntija arvioi tasonparannuksen osuudeksi 5 000 euroa. Virhettä vastaava hinnanalennus voisi silloin olla noin 15 000 euroa.
Ratkaisussa KKO 2009:31 omakotitalon kaupan hinnanalennukseksi määrättiin 15 000 euroa, kun korjauskuluista vähennettiin koko katon uusimisesta johtunut arvonnousu sekä rakennuskustannusten hinnannousu. Toisaalta pienikin korjauslasku voi oikeuttaa hinnanalennukseen. Ratkaisussa KKO 2009:39 korjauskustannukset olivat vain noin prosentin kauppahinnasta, mutta virhettä ei voitu pitää vähäisenä, sillä se haittasi talon käyttöä sen pääasialliseen tarkoitukseen eli asumiseen. Molemmat ratkaisut koskivat kiinteistön kauppaa, joten asunto-osakkeen kaupan osalta ne ovat suuntaa antavia.
Vaatimuksen suuruus kannattaa miettiä huolella. Ratkaisussa KKO 2022:56 kiinteistön ostajat vaativat 106 593 euron hinnanalennusta, ja tuomioistuin hyväksyi alennukseksi 32 000 euroa. Myyjät olivat tarjonneet sovinnoksi 30 000 ja myöhemmin 50 000 euroa. Lopulta ostajat joutuivat korvaamaan osan myyjien oikeudenkäyntikuluista. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, kuinka suurta hinnanalennusta voit perustellusti vaatia.
Kosteusvaurio ja taloudellinen virhe
Kosteusvaurio on hinnanalennukseen oikeuttava virhe, jos se täyttää virheen tunnusmerkit. Ratkaisevaa on asunnon kunto silloin, kun asunto luovutettiin ostajan hallintaan: myyjä vastaa vauriosta, joka oli olemassa jo tuolloin, vaikka se tulisi esiin vasta myöhemmin. Vanhassa asunnossa kaikki kosteusjäljet eivät ole virheitä, koska ikä ja hinta vaikuttavat siihen, mitä ostaja voi perustellusti kohteelta odottaa. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko asunnossa myyjän vastuulla oleva virhe.
Tarkastusvelvollisuus voi laajentua, jos on erityinen syy, esimerkiksi näkyviä kosteusjälkiä, hajua tai kuntotarkastusraportin varoituksia. Ratkaisussa KKO 2019:16 kuntotarkastusraportti suositteli lisätutkimuksia, eivätkä ostajat voineet sen vuoksi enää myöhemmin vedota alapohjan vaurioihin. Ratkaisussa KKO 2020:23 ostajilla oli oikeus luottaa kosteusmittauspöytäkirjan porausmittauksiin, eivätkä he siten olleet laiminlyöneet tarkastusvelvollisuuttaan eivätkä menettäneet oikeuttaan vedota kiinteistön virheeseen. Molemmat tapaukset koskivat kiinteistön kauppaa. Käytetyn asunnon kaupassa kosteusvaurion vakavuus tai sen aiheuttama terveyshaitta eivät sellaisenaan pidennä ilmoitusaikoja.
Taloudellinen virhe on käytetyn asunnon kaupassa kyseessä, jos myyjä antoi väärän tai harhaanjohtavan tiedon esimerkiksi yhtiövastikkeesta, asunnon osuudesta yhtiön veloista tai taloyhtiön taloudellisesta tilasta. Myös jos myyjä jätti tällaisen tiedon antamatta, vaikka hänen täytyy olettaa tienneen siitä, tai jos taloudelliset velvoitteet osoittautuvat kaupan jälkeen ilmenneen odottamattoman vian vuoksi merkittävästi suuremmiksi kuin oli perusteltua odottaa, on kyseessä taloudellinen virhe. Vian ei tarvitse olla nimenomaan ostetussa asunnossa, vaan se voi olla myös kiinteistön muissa osissa. Laki ei anna prosenttirajaa, vaan virheen merkittävyys arvioidaan tapauskohtaisesti. Naapurisi saama hinnanalennus ei siis ratkaise sinun tapaustasi, sillä jokaisen ostajan tilanne arvioidaan hänen omassa kaupassaan. Taloudellinen virhe ei edellytä, että myyjä tiesi viasta. Myyjä vastaa myös välittäjänsä antamista tiedoista sekä isännöitsijäntodistuksen tiedoista.
Taloyhtiön korjauksista tarvitaan usein selvitystä yhtiöltä. Osakkaalla on oikeus saada tietoja ja asiakirjoja, ja 1.10.2026 alkaen osakas saa viipymättä jäljennöksen yhtiön asiakirjasta, joka koskee hänen huoneistoaan ja jolla on merkitystä esimerkiksi huoneiston kunnossapidon tai sen kustannusten arvioinnin kannalta. Jäljennöstä ei kuitenkaan saa antaa, jos se tuottaisi yhtiölle olennaista haittaa. Osakas voi myös vaatia asian ottamista yhtiökokouksen käsiteltäväksi ja moittia virheellistä yhtiökokouksen päätöstä kolmen kuukauden kuluessa.
Hinnanalennus ja vahingonkorvaus
Hinnanalennus ja vahingonkorvaus eivät ole toistensa vaihtoehtoja. Hinnanalennus korjaa liian korkean kauppahinnan vastaamaan virheellisen kaupan kohteen arvoa. Vahingonkorvaus taas korvaa muun virheestä aiheutuneen vahingon, kuten tutkimuskulut, väistöasumisen ja muuton kulut taikka virheen vuoksi rikkoutuneen irtaimiston. Samaa menetystä ei korvata kahteen kertaan: jos korjauskulut on jo otettu huomioon hinnanalennuksessa, niitä ei voi saada uudelleen vahingonkorvauksena.
Käytetyn asunnon kaupassa yksityinen myyjä vastaa vahingosta, ellei hän osoita, ettei virhe johdu hänen huolimattomuudestaan. Näyttötaakka on siis myyjällä. Uuden asunnon kaupassa sekä aina, kun myyjänä on elinkeinonharjoittaja, myyjä vastaa automaattisesti välittömästä vahingosta, vaikka se olisi toiminut huolellisesti. Välillisen vahingon, kuten menetettyjen vuokratulojen, myyjä korvaa vain, jos virhe tai vahinko johtuu sen huolimattomuudesta. Vahingonkorvausta on mahdollista sovitella, mikäli se olisi kohtuuton.
Samasta virheestä voi seurata hinnanalennuksen saaminen myyjältä ja vahingonkorvauksen saaminen välittäjältä. Ratkaisussa KKO 2003:61 huoneiston pinta-alaksi oli ilmoitettu 58 neliötä, vaikka todellinen ala oli 49 neliötä. Käräjäoikeus velvoitti myyjän maksamaan hinnanalennusta ja välitysliikkeen vahingonkorvausta ostajille yhteisvastuullisesti. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että myyjän ja välitysliikkeen välillä lopullinen vastuu kuului välitysliikkeelle, koska korvausvelvollisuus johtui sen selonottovelvollisuuden laiminlyönnistä.
Hinnanalennukselle maksettava korko
Myyjän on maksettava hinnanalennuksena palautettavalle summalle korkoa siitä päivästä lukien, jona hän vastaanotti kauppahinnan. Korko perustuu suoraan lakiin, eikä siitä tarvitse sopia kauppakirjassa. Korkoa maksetaan vain palautettavalle osalle, ei koko kauppahinnalle. Aluksi korko on korkolain viitekoron suuruinen tuottokorko. Viitekorko tarkistetaan puolen vuoden välein, joten korko lasketaan jaksoittain.
Tuottokorko vaihtuu viivästyskorkoon, kun 30 päivää on kulunut siitä, kun esitit myyjälle vaatimuksesi sekä sellaisen selvityksen hinnanalennuksen perusteesta ja määrästä, jota sinulta voidaan kohtuudella vaatia. Kanteen nostaminen ei ole ratkaiseva hetki. Viivästyskorko on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin voimassa oleva viitekorko.
Esimerkki: myyjä sai kauppahinnan 1.6.2024, ja ostaja lähettää 1.3.2026 kirjallisen ilmoituksen asunnon virheestä sekä 10 000 euron vaatimuksen liitteineen. Jos viitekorko olisi koko ajan 2 prosenttia, tuottokorkoa kertyisi 30.3.2026 asti noin 370 euroa, ja 31.3.2026 alkaen viivästyskorkoa kertyisi 9 prosentin mukaan noin 900 euroa vuodessa, kunnes myyjä maksaa hinnanalennuksen.
Hinnanalennuksen vaatimisen määräaikoja
Ilmoita myyjälle sekä virheestä että siitä, mitä vaadit. Pelkkä ilmoitus virheestä ei riitä. Euromäärän voi täsmentää myöhemmin, kun korjauskulut selviävät, mutta vaatimuksen sisällön kanssa ei saa viivytellä. Ratkaisussa KKO 2016:69 kiinteistön ostajat ilmoittivat virheistä pian, mutta esittivät vaatimuksensa vasta noin vuoden kuluttua, jonka seurauksena he menettivät oikeutensa vedota virheisiin. Ratkaisussa KKO 2005:127 ostaja reklamoi kosteusvauriosta ajoissa ja varasi myös oikeuden esittää vaatimuksensa myöhemmin, mutta esitti kyseiset vaatimuksensa vasta vuosia myöhemmin ja menetti siksi oikeutensa hinnanalennukseen. Jos haluat juristin laativan hinnanalennusvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Määräajat eri kaupoissa:
- Käytetty asunto yksityiseltä myyjältä: kohtuullinen aika siitä, kun pääsit tai sinun olisi pitänyt päästä selville virheen merkityksestä, ja viimeistään kaksi vuotta hallinnan luovutuksesta. Jos asunto oli hallinnassasi jo ennen kauppaa, kaksi vuotta lasketaan kaupanteosta.
- Käytetty asunto elinkeinonharjoittajalta: kohtuullinen aika siitä, kun pääsit tai sinun olisi pitänyt päästä selville virheen merkityksestä, ei kahden vuoden takarajaa.
- Uusi asunto: vuositarkastus ja sen huomautusaika, myöhemmin ilmenevästä virheestä kohtuullinen aika.
- Kiinteistö: kohtuullinen aika ja laatuvirheestä viimeistään viisi vuotta hallinnan luovutuksesta.
Esimerkki: Sait avaimet 15.3.2025, ja kuntotarkastaja vahvistaa vesivahingon 5.2.2026. Ilmoita virheestä ja hinnanalennusvaatimuksesta myyjälle kirjallisesti heti. Älä odota kahden vuoden takarajaa 15.3.2027, sillä ilmoitus on tehtävä kohtuullisessa ajassa vian selviämisestä.
Määräajat eivät estä vetoamasta virheeseen, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Ratkaisussa KKO 2007:91 myyjä oli vakuuttanut kylpyhuoneen vedeneristyksen olevan kunnossa, vaikka ei todellisuudessa tiennyt sitä. Ostajilla oli oikeus vedota virheeseen vielä yli kaksi vuotta hallinnan luovutuksen jälkeen. Asunnon tavanomainen kehuminen tai sen esittäminen parhaassa mahdollisessa valossa eivät kuitenkaan merkitse, että myyjän menettely olisi kunnianvastaista ja arvotonta. Jos et ole varma, onko ilmoituksesi ajoissa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Ajoissa esitetty rahavaatimus vanhenee kolmessa vuodessa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt havaita se. Vanhentuminen katkeaa esimerkiksi, kun vaadit myyjältä suoritusta tai muistutat häntä saatavasta yksilöidysti, tai kun viet asian kuluttajariitalautakuntaan tai käräjäoikeuteen. Katkaisusta alkaa kulua uusi kolmen vuoden vanhentumisaika. Vanhentuminen on joka tapauksessa katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta.
Hinnanalennus kiinteistökaupassa
Kun ostat omakotitalon omalla tontilla, vapaa-ajan kiinteistön tai tontin, kauppaan sovelletaan maakaarta. Kiinteistössä voi olla laatuvirhe, vallintavirhe tai oikeudellinen virhe. Vallintavirhe tarkoittaa esimerkiksi myyjän antamaa väärää tietoa kaavasta tai rakennuskiellosta taikka rakennukselta puuttuvaa lupaa. Oikeudellinen virhe puolestaan voi tarkoittaa myyjän antamaa virheellistä tietoa esimerkiksi rakennukseen kohdistuvasta oikeudellisesta rasituksesta. Hinnanalennus ei edellytä myyjän huolimattomuutta, ja myös salainen virhe oikeuttaa siihen.
Maakaaressa annetun laskukaavan mukaan kiinteistön hinnanalennus lasketaan vähentämällä kauppahinnasta virheellisen kiinteistön arvo kaupantekohetkellä. Jos kauppahinta poikkesi virheettömän kiinteistön käyvästä arvosta, otetaan huomioon myös hinnan ja arvon suhde.
Esimerkki: Ostit 200 000 eurolla talon, jonka käypä arvo virheettömänä olisi ollut 250 000 euroa ja virheellisenä 220 000 euroa eli 88 prosenttia virheettömän kiinteistön arvosta. Sinun olisi siis pitänyt maksaa virheellisestä kiinteistöstä 88 prosenttia sen kauppahinnasta eli 176 000 euroa. Näin ollen hinnanalennuksen määrä on 24 000 euroa.
Pelkästä salaisesta virheestä ei saa vahingonkorvausta. Jos kuitenkin ostat kiinteistön asunnoksi elinkeinonharjoittajalta, joka ammattimaisesti rakentaa tai myy kiinteistöjä, vastaa myyjä korjauskustannuksista myös jos kyseessä on salainen virhe. Myöskään viiden vuoden takaraja ei tällöin koske kauppaa, mutta muista, että virheestä on edelleen ilmoitettava kohtuullisessa ajassa. Kaupan purkukanne on pantava vireille kymmenen vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta. Ratkaisussa KKO 2007:8 ostaja myi ostamansa kiinteistön eteenpäin huomattuaan siinä salaisen virheen. Myyjä velvoitettiin maksamaan ostajalle hinnanalennusta salaisen virheen perusteella, mutta kiinteistön edelleenmyynnistä aiheutunut välityspalkkio ei voinut tulla korvatuksi hinnanalennuksena eikä selvittelykuluna.
Varainsiirtoveron palautus
Jos kauppahintaa alennetaan virheen vuoksi, myös varainsiirtoveroa on maksettu liian suuresta hinnasta. Verohallinto palauttaa liikaa maksetun veron hakemuksesta, kun kauppahintaa on alennettu virheen tai muun sopimusrikkomuksen vuoksi. Alennuksesta voi sopia myyjän kanssa ilman oikeudenkäyntiä, mutta alennuksen perusteen on oltava sellainen, että hinnanalennus olisi tullut määrätyksi myös tuomiolla. Tästä syystä sopimukseen perustuva hinnanalennus kannattaa tehdä kirjallisesti ja siihen on hyvä kirjata, mihin virheeseen alennus perustuu. Veronpalautus ei tule automaattisesti. Jos haluat juristin laativan sopimuksen hinnanalennuksesta, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Kiinteistön kaupassa vero on 3 prosenttia ja asunto-osakkeen kaupassa 1,5 prosenttia kauppahinnasta. Palautus lasketaan hinnanalennuksen määrästä, ei koko kauppahinnasta, eikä yhtiölainaosuus muutu hinnanalennuksen vuoksi. Esimerkiksi 20 000 euron hinnanalennuksesta asunto-osakkeen kaupassa palautuu 300 euroa. Hakemus on tehtävä kymmenen vuoden kuluessa sen vuoden päättymistä seuraavan verovuoden alusta, jona omistusoikeus siirtyi. Jos Verohallinto hylkää hakemuksen, on ensimmäinen muutoksenhakukeino oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle ja vasta tästä päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen 60 päivän kuluessa.
Ostotarjous ja vakiokorvaus
Hinnanalennus koskee jo tehtyä kauppaa, mutta rahasta voidaan joutua sopimaan jo tarjousvaiheessa. Kun myyjä on hyväksynyt ostotarjouksen, tarjous sitoo tekijäänsä. Jos vetäydyt kaupasta itsestäsi johtuvasta syystä, myyjällä on oikeus sovittuun vakiokorvaukseen tai käsirahaan. Tarjouksen tekijä voi menettää enintään neljä prosenttia tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta, ja määrää voidaan sovitella, jos se olisi muuten kohtuuton. Myyjä ei voi vaatia muuta korvausta, elleivät yksityinen myyjä ja kuluttajaostaja ole erikseen sopineet myös todellisen vahingon korvaamisesta.
Asuntokauppalain tausta ja muutokset
Asuntokauppalaki säädettiin hallituksen esityksen HE 14/1994 vp perusteella, ja se tuli voimaan 1.9.1995. Jo esityksessä ehdotettiin, että yksityishenkilön myymän käytetyn asunnon virheeseen voisi vedota vain kahden vuoden ajan. Lakia on sittemmin muutettu monta kertaa, esimerkiksi vuonna 2005, jolloin lakiin lisättiin vakiokorvaus ja varausmaksu. Asuntokauppariitoja käsittelee nykyisin kuluttajariitalautakunta, jonka ratkaisut ovat suosituksia, eivät sitovia tuomioita.
Uuden asunnon ostajaa suojaa myös suorituskyvyttömyysvakuus sen varalta, ettei rakennuttaja pysty vastaamaan rakennusvirheistä esimerkiksi konkurssin vuoksi. Vakuus otettiin käyttöön tarkistettuna hallituksen esityksen HE 58/1997 vp perusteella annetulla lailla 941/1997. Nykyisin vakuuden on oltava voimassa kymmenen vuotta siitä, kun rakennus hyväksyttiin käyttöön. Vakuus kattaa vain tietyt rakennusvirheet ja lähtökohtaisesti vain sellaiset virheet, joita ei olisi pitänyt havaita vuositarkastuksessa. Taloyhtiön omavastuu on enintään 2 prosenttia rakennuskustannuksista ja ostajan enintään 1,5 prosenttia ensimmäisen kaupan velattomasta hinnasta.
Toimi näin, kun huomaat virheen
- Kuvaa virhe ja kirjaa, milloin huomasit sen.
- Ilmoita myyjälle kirjallisesti heti. Kerro, mikä virhe on ja että vaadit sen perusteella hinnanalennusta. Uudessa asunnossa vaadi ensin korjausta ja merkitse virheet vuositarkastuksen pöytäkirjaan.
- Selvitä, onko myyjä yksityishenkilö vai elinkeinonharjoittaja ja onko kyse asunto-osakkeen vai kiinteistön kaupasta.
- Teetä asiantuntijan tutkimus virheen syystä ja laajuudesta. Anna myyjälle tilaisuus nähdä virhe ennen kuin rakenteita puretaan tai virhettä aletaan korjata.
- Hanki korjaustarjoukset ja pyydä asiantuntijaa erittelemään tasonparannuksen osuus.
- Jos virhe on taloyhtiön rakenteissa, ilmoita siitä myös isännöitsijälle ja pyydä yhtiöltä selvitys kustannuksista sekä omasta osuudestasi niistä.
- Lähetä myyjälle euromääräinen vaatimus perusteluineen ja muista vaatia myös korkoa. Säilytä tieto lähetyspäivästä.
- Kun hinnanalennuksesta on sovittu tai se on tuomittu, hae varainsiirtoveron palautusta Verohallinnolta.
- Säilytä tärkeät asiakirjat: kauppakirja, esite, isännöitsijäntodistus, kuntotarkastusraportti, kuvat, lausunnot, laskut ja kaikki viestit.
Jos sopua ei synny, voit viedä asian kuluttajariitalautakuntaan tai käräjäoikeuteen. Lautakunnan ratkaisu on suositus, ei sitova tuomio.
Juristista on hyötyä erityisesti, jos myyjä kiistää virheen tai alennuksen määrän, kahden vuoden takaraja lähestyy tai on jo mennyt, epäilet myyjän salanneen tietämänsä vian, harkitset kaupan purkua tai vaatimus on erityisen suuri. Juristi auttaa myös erottelemaan hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen, laskemaan korot sekä arvioimaan myyjän sovintotarjouksen. Tarkista, kattaako kotivakuutuksesi oikeusturvavakuutus kulut.
Tavallisimpia virheitä
- Myyjälle ilmoitetaan vain virheestä, mutta ei kerrota, mitä vaaditaan.
- Virheilmoitus viivästyy, koska odotetaan taloyhtiön korjauksia kertomatta myyjälle mitään.
- Luotetaan kahden vuoden takarajaan, vaikka kohtuullinen aika on jo kulunut umpeen.
- Korjauslasku vaaditaan kokonaisuudessaan hinnanalennuksena, vaikka osa siitä on tasonparannusta.
- Virhe korjataan ennen kuin myyjä on nähnyt sen, eikä rakenteita kuvata.
- Kuntotarkastusraportin suosittelemat lisätutkimukset jätetään tekemättä ennen kauppaa, jonka seurauksena oikeus vedota asunnon virheisiin myöhemmin menetetään.
- Oikeudessa vaaditaan vain kaupan purkua eikä toissijaisesti hinnanalennusta.
- Samat kulut vaaditaan sekä hinnanalennuksena että vahingonkorvauksena.
- Varainsiirtoveron palautusta ei haeta, koska luullaan sen tulevan automaattisesti.
Keskeinen sääntely
- Asuntokauppalaki (843/1994): käsiraha ja vakiokorvaus (3 luku), uuden asunnon virhe, vuositarkastus, virheilmoitus, korjaus, hinnanalennus, purku ja vahingonkorvaus (4 luvun 1, 14, 15, 18–26 ja 36 §), suorituskyvyttömyysvakuus (2 luvun 19–19 b §), käytetyn asunnon sopimusehdot (6 luvun 2 §), virhe ja ostajan tarkastus (6 luvun 11 ja 12 §), virheilmoitus (6 luvun 14 §), maksun pidättäminen (6 luvun 15 §), hinnanalennus, purku ja vahingonkorvaus (6 luvun 16 ja 17 §), elinkeinonharjoittajan korjaustyöt (6 luvun 18 §), molempien huolimattomuus (6 luvun 19 §), taloudellinen virhe (6 luvun 20 §), myyjän vastuu välittäjän ja isännöitsijäntodistuksen tiedoista (6 luvun 27 §) sekä purun vaikutukset (6 luvun 28 §).
- Maakaari (540/1995): asuinkiinteistön hankkiminen elinkeinonharjoittajalta (2 luvun 10 §), laatu-, vallinta- ja oikeudellinen virhe (2 luvun 17–19 §), ostajan tarkastus (2 luvun 22 §), virheilmoitus (2 luvun 25 §), hinnanalennus (2 luvun 31 §), vahingonkorvaus (2 luvun 32 §) ja purkuoikeuden rajoitukset (2 luvun 34 §).
- Korkolaki (633/1982): 3, 4, 7 ja 12 §.
- Laki velan vanhentumisesta (728/2003): 4, 7, 10, 11 ja 13 §.
- Varainsiirtoverolaki (931/1996): 6, 20, 32 a, 40, 45 ja 46 §.
- Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä (768/2016): 61–65 §.
- Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009): osakkaan oikeus saada asia yhtiökokoukseen, tietoja ja asiakirjoja sekä moittia päätöstä (6 luvun 6, 22, 23 ja 25 §, 7 luvun 6 § ja 23 luvun 1 §).
- Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000): välitysliikkeen vastuu (14 ja 15 §).
Päivitetty 28.10.2026
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
