Minilex - Lakipuhelin

Asunnon salainen virhe

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Asuntokaupan jälkeen asunnossa voi ilmetä erilaisia virheitä, joilla voi olla oikeusvaikutuksia sekä myyjän että ostajan osalta. Jotta virhettä koskevat oikeusvaikutukset tulevat kyseeseen, yleisesti ottaen asunnossa olevan virheen edellytetään olevan sellainen, että sen on voitu katsoa vaikuttavan asuntokaupan tekemiseen. Asunnon salaisessa virheessä on kyse asunnon puutteellisuudesta, josta myyjä ja ostaja eivät ole olleet, tai josta heidän ei olisi pitänyt olla, tietoisia ennen kaupantekoa. Salaisen virheen tulee olla merkittävä, jotta siihen voidaan vedota. Salaisen virheen osalta virhekynnys on siis muilta virheiltä vaadittavaa vaikutuksellisuutta korkeampi.

Huomionarvoista on, että asunto-osakkeiden ja asuntokiinteistöjen kauppaa koskee eri sääntely; asunto-osakkeiden kauppaa säännellään asuntokauppalaissa ja kiinteistökauppaa maakaaressa. Molempien lakien osalta salaisessa virheessä on kuitenkin lähtökohtaisesti kyse siitä, että asunto poikkeaa merkittävästi siitä, mitä asunnolta on edellytetty.

 

Salainen virhe asunto-osakkeessa

Salaisesta virheestä käytetään myös termejä piilevä virhe tai abstrakti virhe. Asunto-osakkeita koskevassa asuntokauppalaissa ei ole nimenomaista mainintaa asunnon salaisesta virheestä, kuten kiinteistöjä koskevassa maakaaressa. Asuntokauppalain esitöissä puhutaan kuitenkin piilevästä virheestä. Asunto-osakkeita koskee yleinen virhesäännös eli asuntokauppalain 6 luvun 11 §, jossa määritellään, milloin käytetyssä asunnossa on virhe. Asunto-osakkeiden osalta salaiseksi virheeksi on katsottu yleisen virhesäännöksen 4-kohta, jonka mukaan käytetyssä asunnossa on virhe, jos se on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää ottaen huomioon asunnon hinta, sen ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset sekä muut seikat. Kyseinen virhe on salainen, kun kaupan osapuolet eivät ole tienneet siitä ennen kaupantekoa.

Asuntokauppalakia koskevassa hallituksen esityksessä on katsottu, että jotta poikkeama ostajan perustelluista odotuksista katsottaisiin virheeksi, sen on oltava merkittävä. Tämä edellytys estää ostajaa vetoamasta merkitykseltään vähäisiin vikoihin ja puutteisiin.

Lain yleisen virhesäännöksen 4-kohdassa on mainittu asioita, jotka tulee ottaa huomioon asunnon tasoa arvioitaessa. Näistä asunnon ikä on yksi tärkeimmistä tekijöistä virhearvioinnissa. Iän suhteen huomioidaan mm. se, että asunnon luonnollinen kuluminen ei ole virhe. Asunnon iän lisäksi muita keskeisiä tekijöitä ovat mm. kauppahinta ja myyjän asunnosta antamat tiedot.

 

Salainen virhe asuinkiinteistössä

Asuinkiinteistöjen, kuten omakotitalojen, luovutusten osalta sääntely tapahtuu maakaaren perusteella. Kiinteistöjen salainen virhe on luokiteltu yhdeksi laatuvirheen alakohdaksi ja siitä säädellään maakaaren 2 luvun 17 §:n 5-kohdassa. Sen mukaan kiinteistössä on laatuvirhe mm. silloin, kun kiinteistö salaisen virheen vuoksi poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää.

Myös kiinteistöjen salaisen virheen osalta virheeseen vetoaminen vaatii virheen merkittävyyttä, joka on ankarampi kuin muita virheitä koskeva vaatimus virheen vaikutuksellisuudesta.

Kiinteistöjen osalta salainen virhe ilmenee usein nimenomaan kiinteistön rakennuksissa. Virheen arvioinnissa on huomioita se, että poikkeama vastaavista rakennuksista ei oikeuta vetoamaan virheeseen, jos myös kauppahinta tai muut ehdot poikkeavat tavanomaisesta. Näin on esimerkiksi silloin, kun rakenteiltaan huonokuntoinen omakotitalo myydään suhteellisen halvalla kauppahinnalla. Tällöin kiinteistökauppaa ja salaista virhettä koskevien esitöiden ja oikeuskäytännön perusteella voidaan olettaa, että myös ostaja on ollut tietoinen kaupan kohteen ominaisuuksista.

 

Virheellisyyden määräävä ajankohta

Asuntokauppalaissa säädetään, että asunnon virheellisyyttä on arvioitava sen perusteella, millainen asunto on ominaisuuksiltaan vaaranvastuun, eli lähtökohtaisesti hallinnan, siirtyessä ostajalle. Myyjä vastaa virheestä, joka asunnossa on ollut tänä ajankohtana, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Asunto-osakkeiden osalta virheellisyyden määräävänä, keskeisenä ajankohtana toimii siis asunnon hallinnan luovutus, ellei toisin ole sovittu.

Maakaaren mukaan kiinteistön virheellisyys määräytyy sen mukaan, millainen kiinteistö on kauppaa tehtäessä. Myyjä vastaa kiinteistössä ennen kaupantekoa olevasta virheestä, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Asuinkiinteistöjen virheellisyys määritellään siis kaupantekohetken mukaan, vaikka omistus tai hallinta olisi sovittu siirtymään vasta myöhemmin.

 

Ostajan tarkastusvelvollisuus ennen asuntokauppaa

Sekä asunto-osakkeiden että asuntokiinteistöjen osalta virheisiin vetoamiseen liittyy ostajan tarkastusvelvollisuus. Asuntokauppalaissa on säännös asunnon ennakkotarkastuksesta. Ostaja ei siten saa vedota virheeseen, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut asunnon tai ilman hyväksyttävää syytä jättänyt käyttämättä tilaisuuden asunnon tarkastamiseen, hän ei saa vedota virheeseen, joka hänen olisi pitänyt havaita tarkastuksessa. Asuntokauppalaissa on kuitenkin maininta, että ostaja ei ole velvollinen tarkistamaan myyjän asunnosta antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottamaan asunnon tarkastusta seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttää erityisiä teknillisiä toimenpiteitä tai muita tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä, ellei myyjä ole tähän kehottanut tai sille ole muuta erityistä syytä.

Maakaaressa säädetään, että ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä. Tarkastusvelvollisuus ei kuitenkaan ulotu seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä, ellei tähän ole jotakin erityistä syytä. Ostajalla ei myöskään ilman erityistä syytä ole velvollisuutta tarkistaa myyjän kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä.

Ostajalla on kuitenkin oikeus vedota virheeseen tarkistusvelvollisuuden laiminlyönnistään huolimatta, jos myyjä on menetellyt tahallisesti, törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.

Sekä asunto-osakkeen että asuinkiinteistön osalta tarkastusvelvollisuudella ei siis ole juuri merkitystä salaisen virheen osalta, koska salaisten virhettä ei ole mahdollista havaita normaalin tarkastuksen yhteydessä eikä ostajalta lähtökohtaisesti vaadita erityisiä tarkastustoimenpiteitä. Ostajan tulee siitä huolimatta hoitaa tarkastusvelvollisuutensa aina asianmukaisesti.

 

Ostajan velvollisuus reklamoida virheestä

Asuntokauppalaissa säädetään virheeseen vetoamisen ajallisesta vaikutuksesta. Jotta ostaja voi vedota virheeseen, hänen tulee ilmoittaa virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa. Ajan katsotaan alkavan siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Ratkaisevana on pidettävä ajankohtaa, jona ostaja on päässyt tai hänen olisi pitänyt päästä selville virheen merkityksestä. Käytetyn asunto-osakkeen kaupassa ostajan tulee kuitenkin vedota virheeseen viimeistään kahden vuoden kuluessa asunnon hallinnan luovutuksesta. Tämän ajan jälkeen ostaja menettää lähtökohtaisesti oikeutensa vedota virheeseen. Asiaan on kuitenkin olemassa poikkeuksia silloin, kun myyjänä on elinkeinonharjoittaja tai jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.

Maakaaressa säädetään, että ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Laatuvirheeseen, kuten salaiseen virheeseen, tulee kuitenkin vedota aina viimeistään viiden vuoden kuluessa kiinteistön hallinnan luovutuksesta. Myöskään kiinteistöjen osalta ostaja ei kuitenkaan menetä tämänkään jälkeen oikeutta vedota virheeseen, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.

Sekä asunto-osakkeen että kiinteistön osalta salaiseen virheeseen vetoaminen tulee siis tapahtua lähtökohtaisesti kohtuullisessa ajassa sen huomaamisesta. Takarajaksi virheeseen vetoamiselle on kuitenkin asetettu asunto-osakkeiden kohdalla kaksi vuotta ja asuinkiinteistöjen kohdalla viisi vuotta. Aikarajojen osalta on katsottu, että asunnossa olevien virheiden pitäisi pääasiassa tulla esiin kyseisten vuosien aikana eikä loputon mahdollisuus virheeseen vetoamiseen olisi kohtuullista myyjän kannalta. Myös sen selvittäminen, milloin virhe on tosiasiassa syntynyt, vaikeutuisi pidemmän ajan myötä.

Kohtuullista reklamaatioaikaa ei ole määritelty kummassakaan lainsäädännössä sen tarkemmin. Kohtuullisuus arvioidaankin esitöiden perusteella sen mukaan, kuinka nopeasti tavanomaisen ostajan tulisi ymmärtää virheen merkitys. Kohtuullinen aika on vahvasti sidoksissa yksittäistapauksellisiin seikkoihin, minkä vuoksi sen pituudesta ei ole haluttu antaa kaavamaisia sääntöjä. Reklamaatioajan kohtuullisuutta ei arvioida vain ajan kulumisen perusteella, vaan huomioon tulee ottaa myös se, onko reklamaatiolle asetettujen tavoitteiden toteutuminen vaikeutunut virheiden havaitsemisen ja reklamaation tekemisen välisenä aikana.

 

Hinnanalennus salaisen virheen vuoksi

Asunto-osakkeen ostajalla on asunnon virheen perusteella oikeus pidättyä maksamasta jäljellä olevaa osaa kauppahinnasta. Ostaja ei kuitenkaan saisi pidättää sitä suurempaa rahamäärää, joka ilmeisesti ylittää ne vaatimukset, joihin hänellä on virheen perusteella oikeus. Samoin kiinteistön kaupassa ostaja saa pidättyä kauppahinnan maksamisesta vaatimustaan vastaavalta osalta, jos hän on vedonnut virheeseen.

Mikäli asunto-osakkeessa on virhe, ostajalla on oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden kohtuulliseen hinnanalennukseen. Samoin maakaaren mukaan ostajalla on oikeus hinnanalennukseen kiinteistössä olevan laatuvirheen vuoksi. Lisäksi ostajalla on oikeus saada hinnanalennuksena palautettavalle kauppahinnalle korkolain mukaista korkoa kauppahinnan vastaanottopäivästä lähtien.

Hinnanalennus on ensisijainen ja keskeisin tapa korjata virheen vaikutukset niin asunto-osakkeessa kuin kiinteistössä ilmenneen virheen osalta. Hinnanalennuksen ideana on, että kauppahintaa alennetaan suhteessa virheen aiheuttamaan kiinteistön arvon alenemiseen. Koska virheen oikeusvaikutusten osalta ei vaadita myyjän tuottamusta, hinnanalennusvaatimus on käytettävissä silloinkin, kun kiinteistössä on salainen virhe. Tällöin edellytetään kuitenkin edellä mainitun mukaisesti virheen merkittävyyttä.

Asunto-osakkeiden osalta kohtuullinen hinnanalennus määritetään tapauskohtaisesti. Asuntokauppalain esitöiden mukaan hinnanalennuksen tapauskohtaisessa määrityksessä tulee ottaa huomioon muun muassa virheen merkitys asunnon käyttöarvon, ulkonäön ja vaihtoarvon kannalta. Virheeseen nähden kohtuullisella hinnanalennuksella tarkoitetaan arvionvaraista määrää silloin, kun virhettä vastaavan hinnanalennuksen määrittäminen täsmällisesti on vaikeaa tai mahdotonta esimerkiksi siksi, että virheen vaikutuksia on hankala ennakoida.

Hinnanalennuksen tarkoituksena on sopimustasapainon säilyttäminen. Kun myyjän suoritus on ollut virheellinen, myös ostajan suoritusvelvollisuutta alennetaan virhettä vastaavalla määrällä. Kauppahintaa pyritään siten oikaisemaan vastaamaan sellaista kauppahintaa, jonka myyjä olisi saanut, jos asunnon puutteet olisivat kaupantekohetkellä olleet mahdollisten ostajien tiedossa. Näin hinnanalennus estää myyjää hyötymästä siitä, ettei ostaja ollut tietoinen kaikista kohteen ominaisuuksia.

Maakaaren mukaan hinnanalennus tulisi määrätä suhteellisen laskutavan mukaisesti. Hinnanalennus määrätään normaalisti vähentämällä sovitusta kauppahinnasta virheellisen kiinteistön arvo kaupantekohetkellä. Hinnanalennuksen jälkeen ostajan maksettavaksi jää myydyn, eli virheellisen, kiinteistön käypä hinta. Esimerkiksi voidaan ottaa kiinteistö, jonka käypä arvo on virheettömänä 60 000 euroa. Kiinteistö on myyty 90 000 eurolla ja sen arvo virheellisenä on 2/3 käyvästä arvosta eli 40 000 euroa. Tällöin hinnanalennuksen määrä on 30 000 euroa eli 1/3 todellisesta kauppahinnasta. Ongelmallisinta on usein määrittää, mikä on myydyn kiinteistön ns. oikea käypä arvo.

Asuntojen ja asuinkiinteistöjen kauppaa koskevassa korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä hinnanalennusta on määritelty sen perusteella, mikä on ollut virheen tai virheellisen kaupan kohteen arvo, miten virheen oletetaan vaikuttaneen kauppahintaan, millaista vahinkoa virheestä on ostajalle aiheutunut ja paljonko virheen korjaaminen on maksanut. Hinnanalennuksessa ei tulisi lähtökohtaisesti ottaa huomioon virheen aiheuttamia kustannuksia, vaan ne tulisi korvata mahdollisuuksien mukaan vahingonkorvauksen kautta, mutta oikeuskäytännössä tämä raja on jokseenkin hämärtynyt.

Käytännössä hinnanalennuksen määrä arvioidaan usein virheen korjauskustannusten mukaisesti, vaikka tämä ei ole ollut varsinkaan maakaaren sääntelyn tarkoitus. Korjauskustannuksia käytettäessä hinnanalennus jää yleensä virheen korjauskustannuksia pienemmäksi, koska asunto tulee korjausten jälkeen tavallisesti parempaan kuntoon kuin ennen virhettä.

 

Kaupan purkaminen salaisen virheen vuoksi

Asuntokauppalaissa säädetään, että mikäli virheestä koituu ostajalle olennaista haittaa eikä muuta seuraamusta pidetä kohtuullisena, ostajalla on oikeus purkaa kauppa. Kaupan purkaminen voikin siis tulla kysymykseen vain olennaisten virheiden osalta ja kun hinnanalennus ei ole riittävä seuraamus virheen merkityksen vuoksi.

Myös maakaaren mukaan ostajalla on oikeus purkaa kauppa, jos kiinteistössä oleva virhe on olennainen.

Virheen olennaisuutta arvioidaan objektiivisesti, joten osapuolten käsitykset virheen olennaisuudesta eivät sellaisinaan ratkaise asiaa. Myöskään kaupan purkaminen virheen vuoksi ei edellytä myyjän tuottamusta, joten myös salainen virhe voi oikeuttaa purkamaan kaupan. Maakaaren hallituksen esityksessä on katsottu, että virhettä voidaan pitää olennaisena, jollei ostaja voi käyttää kiinteistöä aikomallaan tavalla eikä virhettä voida kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin poistaa.

Purkuoikeutta rajoittaa kuitenkin tietyt asiat. Kaupan purkautuessa myyjän on palautettava kauppahinta ostajalle ja ostajan puolestaan asunnon hallinta takaisin myyjälle. Ostajalla on siten oikeus purkaa kauppa vain, jos hän voi palauttaa asunnon tai kiinteistön takaisin myyjälle. Osapuolten on myös korvattava kauppahintaan tai asuntoon liittyvät mahdolliset tuotot, hyödyt ja kustannukset molemmin puolin. Lisäksi kiinteistönkaupan osalta ostaja menettää oikeuden kaupan purkamiseen, ellei purkukannetta ole pantu vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu. Tämä säädös tulee kuitenkin kyseeseen vain niiden tilanteiden osalta, joissa kiinteistön virheeseen on voitu vedota vielä yleisen viiden vuoden takarajan jälkeenkin.

 

Onko ostajalla mahdollisuus saada vahingonkorvausta salaisen virheen takia?

Sekä asunto-osakkeen että kiinteistön kaupan kohdalla ostajalla on lähtökohtaisesti oikeus vahingonkorvaukseen asunnon virheen takia. Vahingonkorvausta on mahdollista vaatia joko itsenäisesti tai muiden virhettä koskevien vaatimusten lisäksi. Myyjän vahingonkorvausvastuu kuitenkin poistuu, kun hän osoittaa, ettei virhe johdu hänen huolimattomuudestaan. Myyjän vahingonkorvausvastuu on siis aina tuottamusperusteista. Tuottamus tai huolimattomuus tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että myyjä tiesi tai hänen piti tietää virheestä. Myyjä ei ole tietoinen salaisesta virheestä, eikä siinä ole kyse muutoinkaan myyjän huolimattomuudesta, joten ostajalla ei ole oikeutta vahingonkorvaukseen salaisen virheen vuoksi.

Mikäli asunto-osake tai asuinkiinteistö on ostettu ammatikseen asuntoja rakentavalta tai myyvältä elinkeinonharjoittajalta, myyjän vahingonkorvausvastuu on kuitenkin ankarampi. Tällöin vahingonkorvausvastuu voi tulla sovellettavaksi myös salaisen virheen osalta.

 

Myyjän takautumisoikeus

Asuntokauppalaissa säädetään myyjän takautumisoikeudesta erilaisissa virhevastuuta koskevissa tilanteissa. Jos asunnon myyjä on joutunut virhevastuuseen sellaisen tiedon perusteella, joka on peräisin sen yhteisön edustajalta, jonka osakkeita asuntokauppa koskee, myyjällä on oikeus saada vahingostaan korvaus kyseiseltä yhteisöltä tai henkilöltä. Kyseinen taho voi kuitenkin välttää takautumisoikeuden mukaisen vastuun, jos hän osoittaa, ettei todistusta tai tietoa annettaessa ole menetelty huolimattomasti.

Samoin menetellään silloin, kun asunnon myyjä on joutunut vastuuseen sellaisesta asunnon virheestä, joka johtuu rakentamisen tai korjausrakentamisen suorittaneen tai muun elinkeinonharjoittajan virheestä. Myyjällä on tällöin oikeus saada vahingostaan korvaus elinkeinonharjoittajalta riippumatta siitä, onko myyjä sopimussuhteessa häneen. Rakentamisessa käytettyjen materiaalien tai laitteiden osalta korvausvastuu voi takautua myös näiden valmistajiin, maahantuojiin tai jälleenmyyjiin.

Myyjän takautumisoikeus voi tulla kyseeseen erityisesti salaisen virheen osalta, koska siinä on kyse tavallisesti nimenomaan rakenteissa tai materiaaleissa olevista virheistä, joista asuntokaupan osapuolet eivät ole olleet tietoisia ja joita ei ole voinut havaita päälle päin. Salaisen virheen kohdalla myyjän kannattaakin selvittää takautumisoikeuden mahdollisuutta.

 

Mikäli sinulla on asuntokauppaan ja salaiseen virheeseen liittyviä kysymyksiä, ota tarkemmin yhteyttä Minilexin lakimiehiin!

 

Kysymyksiä ja vastauksia

1.Mitä salainen virhe tarkoittaa asuntokaupassa?

Salaisessa virheessä on kyse merkittävästä asunnossa olevassa puutteellisuudesta, josta myyjä ja ostaja eivät ole tienneet eikä heidän olisi pitänyt tietää kaupantekohetkellä. Salaista virhettä ei ole voitu havaita myöskään ostajan ennen kaupantekoa tekemässä asunnon tarkastuksessa. 

2.Millä muilla termeillä salaista virhettä kutsutaan?

Asunnossa olevaa salaista virhettä voidaan kutsua myös piileväksi virheeksi tai abstraktiksi virheeksi.

3.Kenellä on virhevastuu salaisen virheen osalta?

Asunnon myyjällä on vastuu asunnossa ilmenevistä virheistä. Virhevastuu ei edellytä tuottamuksellisuutta, joten myyjällä on virhevastuu myös salaisen virheen osalta. Jossain tapauksissa virhevastuu voi olla takautumisoikeuden kautta myös esimerkiksi asunnon rakennuttajalla.

4.Mitä oikeusvaikutuksia salaisesta virheestä syntyy?

Salaisen virheen oikeusvaikutuksia ovat ostajan mahdollisuus vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua. Näistä hinnanalennus on ensisijainen ja yleisin vaihtoehto. Lisäksi ostajalla on oikeus pidättäytyä kauppahinnan maksamisesta.

5.Onko ostajalla oikeus vahingonkorvaukseen salaisen virheen takia?

Asuntokaupoissa myyjän vahingonkorvausvastuu poistuu, kun hän osoittaa, ettei virhe johdu hänen huolimattomuudestaan. Myyjän vahingonkorvausvastuu on siis aina tuottamusperusteista, minkä vuoksi ostajalla ei ole oikeutta vahingonkorvaukseen salaisen virheen osalta. Mikäli asunnon myyjänä on asuntoja rakentava tai myyvä elinkeinonharjoittaja, ostajalla voi kuitenkin olla mahdollisuus vahingonkorvaukseen myös salaisen virheen takia.

6.Miten salaista virhettä koskevasta vastuulta voi suojautua?

Koska salaisessa virheessä on kyse nimenomaan virheestä, joka ei ole myyjän tiedossa, sitä koskevaa vastuuta ei voi juurikaan ennakoida. Asunnon kauppakirjaan voidaan tosin kirjata vastuunrajoitusehtoja, joilla salaista virhettä koskevaa vastuuta voidaan pyrkiä rajaamaan ulkopuolelle. Vastuunrajoitusehdot eivät tosin ole mahdollisia elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä kaupoissa ja muissakin tapauksissa ehdot voidaan katsoa kohtuuttomiksi.

7.Mitä tarkoittaa virheen vaikutuksellisuus ja salaisen virheen merkittävyys?

Kaikkien asunnon virheiden ehtona on virheen vaikutuksellisuus eli virheen tunnusmerkistön täyttävää seikkaa pidetään virheenä vain, jos sen voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Salaisen virheen osalta ehtona on kuitenkin virheen merkittävyys eli se, että asunto poikkeaa merkittävästi siitä, mitä on voitu edellyttää. Salaisen virheen osalta virhekynnys on siten muita virheitä korkeampi.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa