» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa saa äänestää osakkeenomistaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Osallistumisen edellytys on, että osakkeenomistaja on yhtiökokousta edeltävänä päivänä merkitty osakkeenomistajaksi osakeluetteloon tai osakehuoneistorekisteriin. Jokainen osake tuottaa yhden äänen, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä, että osakeryhmä tuottaa yhden äänen. Osakkeenomistaja ei saa äänestää asioissa, joissa hän on esteellinen. Vuokralaisella ei ole äänioikeutta.
Kuka saa osallistua yhtiökokoukseen?
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on sillä, joka on yhtiökokousta edeltävänä päivänä (täsmäytyspäivä) merkitty osakkeenomistajaksi osakeluetteloon tai osakehuoneistorekisteriin (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 7 §).
Yhtiössä, jossa on vähintään 30 osakehuoneistoa, osakkeenomistaja voi joutua osallistumaan vain etäyhteydellä, jos hän on ilmoittanut osallistuvansa näin ja kokouskutsussa on kerrottu ilmoituksen sitovuudesta (6 luvun 7 §:n 3 momentti).
Vanhoissa yhtiöissä, joiden osakeluettelon ylläpito on siirretty Maanmittauslaitokselle, on lisäsääntö: kun siirrosta on kulunut kymmenen vuotta, osallistumisen edellytyksenä on, että osakkeenomistaja on hakenut omistuksensa kirjaamista osakehuoneistorekisteriin viimeistään täsmäytyspäivänä. Tästä on mainittava ensimmäisen sellaisen yhtiökokouksen kutsussa, johon sääntöä sovelletaan (laki huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaanpanosta 1329/2018, 8 §:n 2 momentti).
Äänimäärä
Osake tuottaa yhden äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että jokainen osakeryhmä tuottaa yhden äänen. Äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 13 §). Tätä kutsutaan äänileikkuriksi.
Yhtiölle tai sen tytäryhteisölle kuuluvalla osakkeella ei voi osallistua yhtiökokoukseen (6 luvun 9 §).
Valtuutettu ja avustaja
Osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa valtuutetun välityksellä. Valtuutetun on esitettävä päivätty valtakirja tai muuten luotettavasti osoitettava oikeutensa edustaa osakkeenomistajaa. Valtuutus koskee yhtä kokousta, jollei siitä muuta ilmene. Osakkeenomistajalla ja valtuutetulla saa olla kokouksessa avustaja (6 luvun 8 §).
Jos osakkeella on useita omistajia, esimerkiksi puolisot, heidän tulee käyttää osakkeiden tuottamaa äänioikeutta yhteisesti. Käytännössä heidän kannattaa sopia etukäteen, kuka käyttää äänioikeutta, ja tarvittaessa valtuuttaa yksi heistä. Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole erillistä yksityiskohtaista säännöstä yhteisomistajien äänioikeuden käytöstä.
Vuokralaiset ja muut asukkaat
Jos yhtiössä on vähintään viisi eri omistajien osakehuoneistoa, vuokralaisella tai muulla asukkaalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää puhevaltaa, kun käsitellään järjestyssääntöjä, yhteisten tilojen käyttöä tai sellaista kunnossapitoa tai uudistamista, joka vaikuttaa olennaisesti hänen huoneistonsa tai yhteisten tilojen käyttöön. Asukkaalla ei ole äänioikeutta. Tällaisesta asiasta on ilmoitettava yhtiön ilmoitustaululla tai toimittamalla ilmoitus huoneistoihin viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta (6 luvun 11 §).
Hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä on oikeus olla läsnä yhtiökokouksessa, ja yhtiökokous voi sallia muidenkin läsnäolon (6 luvun 10 §).
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Esteellisyys: milloin osakkeenomistaja ei saa äänestää?
Osakkeenomistaja tai hänen valtuutettunsa ei saa äänestää asiassa, joka koskee (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 15 §):
- osakkeenomistajan itsensä ja yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustointa;
- vastuuvapauden myöntämistä osakkeenomistajalle itselleen, kannetta häntä vastaan tai hänen vapauttamistaan vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta velvoitteesta yhtiötä kohtaan;
- sellaista osakkeenomistajan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien hallinnassa olevien huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta;
- osakkeenomistajan huoneiston ottamista yhtiön hallintaan.
Osakkeenomistaja on esteellinen myös yhtiön ja kolmannen välisessä edellä tarkoitetussa asiassa, jos hänellä on odotettavissa siitä olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Säännöstä sovelletaan myös, kun päätetään yhtiön puhevallan käyttämisestä oikeudenkäynnissä tai muussa asiassa. Pykälää ei sovelleta, jos yhtiön kaikki osakkeenomistajat ovat esteellisiä.
Esteellisyys ei synny pelkästään siitä, että päätös vaikuttaa osakkeenomistajan asumiseen tai yhtiön talouteen yleisesti.
Rakentamisvaiheen yhtiö
Uudiskohteessa perustajaosakas omistaa rakentamisvaiheen aikana yleensä vielä osakkeita. Asuntokauppalaki antaa kuitenkin osakkeenostajille äänivaltaa tietyissä tilanteissa:
- Osakkeenostajien kokouksessa kuhunkin huoneistoon oikeuttavat osakkeet tuottavat yhden äänen (asuntokauppalain 2 luvun 20 §).
- Rakennusten käyttöönoton jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa hallituksen vaalissa äänivaltaa käyttää perustajaosakkaan luovuttaman osakkeen osalta osakkeenostaja (2 luvun 23 §).
Jos esteellinen äänestää
Jos esteellinen osakkeenomistaja osallistuu äänestykseen, päätös voi olla moitittavissa. Yhtiökokouksen päätöstä koskeva moitekanne on yleensä nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Mitättömiä päätöksiä koskevat kuitenkin eri säännöt (asunto-osakeyhtiölain 23 luvun 1 ja 2 §). Siksi esteellisyys kannattaa arvioida ennen äänestystä ja kirjata pöytäkirjaan.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Anna ostaa asunnon 10.5., ja yhtiökokous pidetään 12.5. Jos Annan omistus on merkitty osakehuoneistorekisteriin 11.5. mennessä, hän saa osallistua ja äänestää. Jos kirjaus tehdään vasta 12.5., Anna ei lähtökohtaisesti saa osallistua kyseiseen kokoukseen osakkeenomistajana.
Esimerkki 2: Yhtiökokous päättää vahingonkorvauskanteesta osakasta B vastaan. B ei saa äänestää asiassa eikä hänen valtuutettunsa. Muut osakkaat äänestävät.
Esimerkki 3: Sijoittaja omistaa 40 prosenttia yhtiön osakkeista, ja kokouksessa on edustettuna 80 prosenttia osakkeista. Jos jokainen osake tuottaa yhden äänen, äänileikkurin vuoksi sijoittajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä eli 16 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin (havainnollistava laskelma).
Tarkistuslista ennen kokousta
1. Onko osakkeenomistaja merkitty osakeluetteloon tai osakehuoneistorekisteriin viimeistään kokousta edeltävänä päivänä?
2. Onko valtuutetulla päivätty valtakirja?
3. Onko joku esteellinen jossakin käsiteltävässä asiassa?
4. Onko yhtiöjärjestyksessä poikkeavia määräyksiä äänimäärästä tai äänileikkurista?
5. Tarvitaanko päätökseen tavallinen enemmistö vai määräenemmistö?
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Saako vuokralainen äänestää yhtiökokouksessa?
Ei. Jos yhtiössä on vähintään viisi eri omistajien huoneistoa, vuokralainen saa osallistua ja käyttää puhevaltaa tietyissä asioissa, kuten järjestyssäännöissä ja olennaisesti asumiseen vaikuttavassa kunnossapidossa, mutta äänioikeutta hänellä ei ole (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 11 §).
2. Ostin asunnon juuri ennen kokousta. Saanko äänestää?
Saat, jos sinut on merkitty osakkeenomistajaksi osakeluetteloon tai osakehuoneistorekisteriin viimeistään kokousta edeltävänä päivänä. Jos merkintä tehdään vasta tämän jälkeen, et lähtökohtaisesti saa osallistua kyseiseen kokoukseen osakkeenomistajana (6 luvun 7 §).
3. Voiko naapuri äänestää puolestani?
Voi, jos annat hänelle valtakirjan. Valtuutetun on esitettävä päivätty valtakirja tai muuten luotettavasti osoitettava oikeutensa. Valtuutus koskee yhtä kokousta, jollei siitä muuta ilmene (6 luvun 8 §).
4. Milloin en saa äänestää omassa asiassani?
Kun päätetään esimerkiksi sinun ja yhtiön välisestä sopimuksesta, kanteesta sinua vastaan tai muista poikkeavasta oman huoneistosi uudistuksesta. Pelkkä se, että päätös vaikuttaa asumiseesi, ei tee sinusta esteellistä (6 luvun 15 §).
Aiheesta muualla
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa