» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asunto-osakkeen kaupassa ostetaan osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan tiettyä asuntoa. Omistus osoitetaan joko paperisella osakekirjalla tai Maanmittauslaitoksen osakehuoneistorekisterin kirjauksella. Vuonna 2019 tai myöhemmin perustetuissa taloyhtiöissä paperista osakekirjaa ei ole lainkaan.
Vanhoissa taloyhtiöissä paperinen osakekirja on käytössä, kunnes omistus kirjataan rekisteriin, viimeistään kun osake luovutetaan ensimmäisen kerran taloyhtiön osakeluettelon siirron jälkeen. Silloin ostajan on haettava kirjaamista kahden kuukauden kuluessa, ja Maanmittauslaitos mitätöi osakekirjan.
Asuntokaupan voi tehdä, vaikka osakekirja ei ole kaupanteossa mukana, mutta paperisessa kohteessa ostajan on saatava osakekirja haltuunsa, jotta hän on suojassa myyjän velkojia vastaan. Osakekirjan lisäksi kaupassa ratkaisevat myyjän tiedonantovelvollisuus ja virhevastuu, esimerkiksi rikkinäisistä kodinkoneista tai tulevista korjauksista, joista ei kerrottu.
Keskeiset asiat
- Jos taloyhtiön perustamisilmoitus on tehty 1.1.2019 tai myöhemmin, paperisia osakekirjoja ei anneta. Omistus ja panttaukset kirjataan osakehuoneistorekisteriin.
- Vanhojen taloyhtiöiden oli siirrettävä osakeluettelonsa Maanmittauslaitokselle viimeistään 31.12.2023. Siirto ei yksin mitätöinyt paperisia osakekirjoja.
- Kun vanhan taloyhtiön osake luovutetaan ensimmäisen kerran siirron jälkeen, ostajan on haettava kirjaamista kahden kuukauden kuluessa kaupasta. Myöhästymisestä seuraa yleensä seuraamusmaksu.
- Myyjän on luovutettava osakekirja tai annettava suostumus kirjaamiseen samana päivänä kuin asunnon hallinta, ellei muuta ole sovittu. Myyjän ei tarvitse tehdä sitä ennen kauppahinnan maksua.
- Paperikohteessa pelkkä kauppakirja ei suojaa ostajaa myyjän velkojia vastaan. Suoja edellyttää osakekirjan hallintaa (KKO 2022:9). Rekisterissä suojan antaa kirjaus.
- Kadonnut osakekirja kuoletetaan käräjäoikeudessa. Kuolettamista kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen myyntiä.
- Laitteet, jotka kuuluvat asunnon tavanomaiseen tarpeistoon ja ovat asunnossa esittelyn aikana, kuuluvat kauppaan, ellei muuta sovita. Ostajan ei tarvitse ilman erityistä syytä koekäyttää kodinkoneita.
- Myyjä vastaa myös isännöitsijäntodistuksen ja välittäjän antamista tai antamatta jättämistä tiedoista. Tuleva kattoremontti voi olla taloudellinen virhe, vaikka remontista ei ole vielä päätetty.
- Virheestä on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa ja yksityiselle myyjälle viimeistään kahden vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta.
Mikä osakekirja on ja mitä siihen on merkitty
Osakekirja on paperinen arvopaperi, joka osoittaa oikeuden asunto-osakkeisiin ja sitä kautta oikeuden hallita tiettyä huoneistoa. Osakekirja on aina nimetyn henkilön nimissä. Siinä on taloyhtiön nimi ja y-tunnus, osakkeiden numerot, tieto siitä, mihin huoneistoon osakkeet oikeuttavat, maininta mahdollisesta lunastuslausekkeesta sekä päiväys ja hallituksen jäsenten allekirjoitukset. Tarkemmat tiedot huoneistosta ja osakkaan oikeuksista ovat yhtiöjärjestyksessä ja isännöitsijäntodistuksessa.
Uudiskohteessa osakekirjat ovat turva-asiakirjojen säilyttäjällä, yleensä pankilla. Säilyttäjä antaa osakekirjan ostajalle, kun tämä on maksanut kauppahinnan ja sovitut lisätyöt, joista säilyttäjä tietää. Jos rakentaja ei ole tehnyt sovittuja lisätöitä ajoissa, osakekirja on silti annettava ostajalle. Pantattu osakekirja annetaan panttioikeuden haltijalle.
Koska 1.1.2019 tai sen jälkeen perustetut uudet taloyhtiöt kuuluvat suoraan sähköiseen järjestelmään, osakekirjoja ei paineta. Rekisteriin tehdään sen sijaan merkintä, jonka mukaan osakkeen tietoja voi muuttaa vain säilyttäjän ilmoituksella.
Paperisen osakekirjan ja rekisterin eroa käytännössä kuvaa seuraava vertailu:
- Omistuksen osoittaa paperinen osakekirja siirtomerkintöineen tai merkintä osakehuoneistorekisterissä.
- Myyjä luovuttaa kaupassa osakekirjan tai antaa suostumuksen ostajan omistuksen kirjaamiseen.
- Lainan vakuutena pankki pitää osakekirjaa hallussaan, tai panttaus kirjataan rekisteriin.
- Ostajan on saatava osakekirja haltuunsa tai haettava omistuksensa kirjaamista rekisteriin.
Paperisesta osakekirjasta sähköiseen rekisteriin
Huoneistotietojärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2019 alussa. Vanhojen taloyhtiöiden oli siirrettävä osakeluettelonsa ylläpito Maanmittauslaitokselle 1.5.2019–31.12.2023. Paperinen osakekirja on kuitenkin käytössä, kunnes omistus kirjataan rekisteriin. Kun omistus on kirjattu, sähköinen omistajamerkintä korvaa paperisen osakekirjan kaupassa ja lainan vakuutena.
Kun vanhan taloyhtiön osake luovutetaan ensimmäisen kerran osakeluettelon siirron jälkeen, ostajan on haettava kirjaamistaan omistajaksi kahden kuukauden kuluessa kaupasta. Jos kauppaan liittyy ehto, jonka vuoksi omistus siirtyy vasta myöhemmin, kaksi kuukautta lasketaan omistusoikeuden siirtymisestä. Paperinen osakekirja toimitetaan Maanmittauslaitokselle, joka mitätöi sen ennen kuin ostaja kirjataan omistajaksi.
Esimerkki: Teet kaupan 15.10.2026. Kirjaamista on haettava viimeistään 15.12.2026.
Jos hakemus myöhästyy, Maanmittauslaitos määrää seuraamusmaksun. Se on kirjaamismaksu korotettuna 20 prosentilla jokaiselta alkavalta kahden kuukauden jaksolta, jonka hakemus on myöhässä. Maksua ei määrätä, jos viivästys on vähäinen tai johtuu esimerkiksi sairastumisesta tai taloyhtiön laiminlyönnistä. Kahden kuukauden määräaika ja seuraamusmaksu koskevat vain vanhan taloyhtiön osakkeen ensimmäistä luovutusta siirron jälkeen.
Omistaja voi myös itse hakea omistuksensa kirjaamista, vaikka hän ei myisi asuntoa. Se kannattaa, sillä kun osakeluettelon siirrosta on kulunut kymmenen vuotta, yhtiökokoukseen voi osallistua vain, jos on hakenut kirjaamista viimeistään yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä. Jos taloyhtiö siirsi luettelonsa esimerkiksi vuonna 2023, sääntö koskee yhtiökokouksia vuodesta 2033 alkaen.
Jos vanhan taloyhtiön osakkeesta ei ole koskaan annettu osakekirjaa, taloyhtiön hallitus antaa siitä kirjallisen selvityksen, joka toimitetaan Maanmittauslaitokselle.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Osakekirjan luovutus asuntokaupassa
Käytetyn asunnon kaupassa myyjän on luovutettava osakekirja tai annettava suostumus ostajan omistuksen kirjaamiseen sovittuna päivänä. Jos muuta ei ole sovittu, se tehdään samana päivänä kuin asunnon hallinta luovutetaan. Myyjän ei tarvitse luovuttaa osakekirjaa ennen kuin ostaja on maksanut kauppahinnan, ellei ole sovittu, että osa hinnasta maksetaan myöhemmin.
Jos kirjaamiseen tarvitaan ehdollinen suostumus, se on annettava heti kaupanteon jälkeen, ellei muuta ole sovittu. Paperinen osakekirja luovutetaan siirtomerkinnällä, jossa on päiväys, allekirjoitus ja ostajan nimi.
Jos osakekirja tai suostumus on myyjän viivästyksen vuoksi antamatta maksupäivänä, ostaja saa pidättää maksun, kunnes saa sen. Jos viivästyksestä aiheutuu ostajalle olennaista haittaa, hän voi purkaa kaupan, ellei purku ole kohtuuton, ja hän voi saada vahingonkorvausta, ellei myyjä osoita, ettei viivästys johdu hänen huolimattomuudestaan. Kun asunto ja asiakirjat on luovutettu, kauppaa ei voi enää purkaa viivästyksen vuoksi.
Myyjä puolestaan ei voi purkaa kauppaa ostajan maksuviivästyksen vuoksi sen jälkeen, kun hän on antanut osakekirjan tai suostumuksen. Siksi myyjän kannattaa luovuttaa osakekirja vasta, kun raha on tilillä.
Ostaja maksaa varainsiirtoveroa 1,5 prosenttia kauppahinnasta ja osakkeisiin kohdistuvasta yhtiölainaosuudesta. Omistuksen siirtoa ei merkitä osakeluetteloon ennen kuin veron maksamisesta on selvitys. Ensiasunnon ostajan verovapaus on poistunut 1.1.2024 alkaen tehdyistä kaupoista.
Osakkeet saa lähtökohtaisesti luovuttaa vapaasti, mutta yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke voi antaa taloyhtiölle tai osakkaalle oikeuden lunastaa myydyn osakkeen.
Ratkaisussa KKO 2022:59 autotalliosakkeita koskeva lauseke kattoi yhtiöjärjestyksen sanamuodon vuoksi myös kaupan henkilölle, joka jo omisti taloyhtiön osakkeita. Ratkaisussa KKO 2017:2 osakkeenomistaja myi murto-osat osakkeista pojalleen ja tämän avopuolisolle. Lunastus ei voinut koskea myyjälle jäänyttä osuutta, eikä yhtiöjärjestystä voitu tulkita niin, että myydyt osuudet olisi voitu lunastaa, joten lunastusvaatimus oli kokonaan pätemätön.
1.10.2026 alkaen lunastusoikeus koskee lain mukaan myös osakkeen määräosan siirtoja, esimerkiksi puolikkaan myyntiä. Jos osake on siirtynyt 30.9.2026 mennessä, lunastukseen sovelletaan aiempia säännöksiä, joissa määräosan siirtoa ei mainita.
Asuntokauppa ilman osakekirjaa, pantattu ja kadonnut osakekirja
Asuntokauppa syntyy kauppakirjalla, eikä paperisen osakekirjan tarvitse olla mukana kaupanteossa. Osakekirja voi puuttua kaupantekohetkellä täysin laillisesti, jos se luovutetaan myöhemmin sovittuna päivänä. Jos osakekirja puuttuu, syy on kuitenkin selvitettävä: se voi olla pankilla panttina, kadonnut tai korvautunut rekisterikirjauksella.
Myyjän ja ostajan välillä omistus siirtyy kauppakirjan mukaan. Suhteessa myyjän velkojiin paperisen osakekirjan hallinnalla on kuitenkin ratkaiseva merkitys, koska ennen mitätöintiä osakekirjan luovutukseen ja panttaukseen sovelletaan velkakirjalain säännöksiä.
Ratkaisussa KKO 2022:9 kaksi henkilöä omisti asunnon yhdessä, ja toisen omistajan puolikas ulosmitattiin hänen veloistaan. Toinen omistaja väitti ostaneensa puolikkaan ennen ulosmittausta, mutta hän ei pystynyt näyttämään saaneensa osakekirjaa haltuunsa ennen ulosmittausta. Korkein oikeus katsoi äänestyksen jälkeen, ettei hän ollut suojassa myyjän velkojia vastaan. Kauppa ei ollut osapuolten välillä mitätön, mutta ulosmittaus jäi voimaan.
Sähköisessä järjestelmässä suoja perustuu rekisteriin. Osakkeen luovutus tai panttaus sitoo luovuttajan velkojia vasta, kun se on kirjattu. Rekisteristä ilmenevien määräämisvallan rajoitusten, kuten ulosmittauksen, katsotaan tulleen jokaisen tietoon. Kirjattu panttaus puolestaan saa etusijan kirjaamattomaan ja myöhemmin kirjattuun kauppaan nähden, joten se sitoo myös ostajaa, ellei panttia vapauteta.
Pantattu osakekirja ei estä kauppaa. Tavallisesti myyjän pankki pitää osakekirjaa lainan vakuutena ja luovuttaa sen ostajalle tai ostajan pankille, kun myyjän laina maksetaan kauppahinnalla.
Kadonnut tai rikkoutunut osakekirja kuoletetaan käräjäoikeudessa. Tuomioistuin kuuluttaa kuoletettavasta asiakirjasta virallisessa lehdessä viimeistään kolme kuukautta ennen määräpäivää, joten kuolettaminen vie aikaa.
Kun taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelonsa Maanmittauslaitokselle, kuoletetun osakekirjan haltijan oikeus kirjataan osakehuoneistorekisteriin, eikä uutta paperista osakekirjaa tarvita. Käräjäoikeuden päätös liitetään kirjaamishakemukseen. Jos kuolettamista haettiin ennen osakeluettelon siirtoa, taloyhtiö antaa tilalle uuden tai väliaikaisen osakekirjan.
Myyjän vastuu kodinkoneista
Kauppaan kuuluvat laitteet, jotka kuuluvat asunnon tavanomaiseen varustukseen ja ovat asunnossa, kun sitä esitellään, ellei muuta ole sovittu. Tällaisia ovat esimerkiksi jää- ja pakastekaapit sekä astian- ja pyykinpesukoneet, ainakin kun ne on sijoitettu kiinteästi keittiökalusteisiin. Jos myyjä haluaa viedä laitteen mukanaan, siitä on sovittava kauppakirjassa.
Myyjä vastaa rikkinäisestä kodinkoneesta yleensä, jos hän tiesi tai hänen täytyy olettaa tienneen viasta eikä kertonut siitä, jos hän sanoi laitteen toimivan tai jos asunto on vikojen vuoksi merkittävästi huonompi kuin ostajalla oli aihetta odottaa. Jos kumpikaan ei tiennyt viasta, yksittäinen vanhan laitteen vika jää usein merkittävyyden rajan alle. Useat vähäiset viat arvioidaan kuitenkin kokonaisuutena.
Ostajan ei tarvitse ennen kauppaa kokeilla liettä, pesukonetta tai jääkaappia, ellei siihen ole erityistä syytä. Jos myyjä jätti kertomatta viasta ja ostaja oli itsekin huolimaton tarkastuksessa, ostaja voi silti vaatia kohtuullista hinnanalennusta.
Kun ostaja on kuluttaja ja myyjä yksityishenkilö, yleinen ehto, kuten "myydään siinä kunnossa kuin se on", ei poista myyjän virhevastuuta. Vastuuta voi rajata vain yksilöidysti, esimerkiksi ehdolla, jonka mukaan myyjä ei vastaa astianpesukoneen toimintakunnosta. Jos myyjä on elinkeinonharjoittaja ja ostaja kuluttaja, ostajan vahingoksi poikkeava ehto on mitätön.
Uuden asunnon kodinkoneilta ostaja voi odottaa samaa kuin tavallisessa kodinkonekaupassa. Kauppaa ei yleensä voi purkaa pelkän kodinkoneen vian vuoksi, vaan tavallinen seuraus on hinnanalennus tai vahingonkorvaus.
Tulevat korjaukset, viisivuotissuunnitelma ja taloudellinen virhe
Käytetyn asunnon kaupassa on taloudellinen virhe, jos myyjä on antanut virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon asunnon taloudellisista velvoitteista tai jättänyt kertomatta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen, ja tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Virhe on myös, jos velvoitteet osoittautuvat kaupan jälkeen ilmenneen odottamattoman vian vuoksi merkittävästi suuremmiksi kuin ostajalla oli perusteltua aihetta edellyttää. Silloin arvioidaan esimerkiksi, olisiko asunnon iän perusteella ollut ennakoitavissa, että remontti tehdään lähivuosina.
Myyjä vastaa myös tiedoista, jotka hänen toimeksiannostaan toiminut välitysliike on antanut tai jättänyt antamatta, sekä isännöitsijäntodistuksen tiedoista. Isännöitsijäntodistuksessa on kerrottava rakennusten kuntoon liittyvät yhtiön tiedossa olevat seikat. Jos myyjä joutuu vastuuseen isännöitsijäntodistuksen puutteellisen tiedon vuoksi, hän voi vaatia korvausta taloyhtiöltä.
Ratkaisussa KKO 2009:81 välittäjän olisi pitänyt tutustua tiedossaan olleeseen putkiston kuntotutkimukseen ja kertoa ostajalle tulevasta uusimistarpeesta, vaikka taloyhtiössä ei ollut vielä tehty remonttipäätöstä. Välitysliike joutui maksamaan ostajalle 10 000 euroa vahingonkorvausta.
Jos kattoremontti oli taloyhtiössä tiedossa ennen kauppaa eikä siitä kerrottu, ostajalla voi olla oikeus hinnanalennukseen tai korvaukseen, vaikka remontista ei ollut vielä päätetty. Se, ettei päätöstä ollut tehty, ei yksin vapauta myyjää tai välittäjää vastuusta.
Laki ei suoraan velvoita myyjää kyselemään isännöitsijältä tulevista korjauksista, mutta myyjä vastaa seikoista, joista hänen täytyy olettaa tienneen. Jos kuntotarkastaja on käynyt taloyhtiössä ennen kauppaa, myyjän voi usein olettaa tienneen korjaustarpeesta. Jos isännöitsijäntodistus annettiin tarkastajan käynnin jälkeen, havainnon olisi pitänyt näkyä siinä, vaikka yhtiökokous ei ollut vielä käsitellyt asiaa. Kannattaa pyytää tarkastajan raportti ja kaupantekohetken isännöitsijäntodistus, koska niistä selviää, mitä yhtiössä tiedettiin ennen kauppaa.
Virheestä on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se. Yksityiselle myyjälle ilmoitus on tehtävä viimeistään kahden vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta. Takaraja ei koske elinkeinonharjoittajaa myyjänä eikä myyjää, joka on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Ostaja voi vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta ja tietyin edellytyksin vahingonkorvausta.
Asuntokauppalain tausta
Asuntokauppalaki säädettiin hallituksen esityksen HE 14/1994 vp perusteella, ja se tuli voimaan 1.9.1995. Esitys kertoo, mitä lailla tavoiteltiin, ja siitä on apua esimerkiksi kodinkoneiden ja muun tarpeiston tulkinnassa.
Lakia on kuitenkin muutettu monta kertaa, esimerkiksi lailla 795/2005, jolla lisättiin vakiokorvaus ja varausmaksu, ja vuonna 2018 sähköisen osakehuoneistorekisterin vuoksi. Esitystä on siksi luettava yhdessä voimassa olevan lain kanssa. Nykyisin käsirahaa tai vakiokorvausta voi menettää enintään neljä prosenttia tarjouksen kauppahinnasta, ja asuntokauppariitoja käsittelee kuluttajariitalautakunta, jonka ratkaisut ovat suosituksia.
Mitä kannattaa tehdä
Ennen kauppaa:
- Selvitä, onko taloyhtiössä vielä paperinen osakekirja vai onko omistus jo kirjattu osakehuoneistorekisteriin.
- Selvitä, missä osakekirja on: myyjällä, pankilla vai onko se kadonnut. Jos se on kadonnut, myyjän kannattaa hakea kuolettamista heti.
- Tarkista rekisteristä tai pankilta panttaukset ja muut rajoitukset sekä yhtiöjärjestyksestä mahdollinen lunastuslauseke.
- Pyydä tuore isännöitsijäntodistus, viisivuotissuunnitelma ja tarvittaessa kuntotutkimukset ja kysy tulevista korjauksista kirjallisesti.
- Sovi kauppakirjassa maksupäivä, hallinnan luovutus ja se, milloin saat osakekirjan tai suostumuksen kirjaamiseen. Luettele kauppakirjassa laitteet, jotka kuuluvat kauppaan tai jotka myyjä vie mukanaan.
Kaupan jälkeen:
- Varmista, että saat paperisen osakekirjan haltuusi tai että omistuksesi kirjataan rekisteriin.
- Maksa varainsiirtovero ja hae kirjaamista. Vanhan taloyhtiön osakkeen ensimmäisessä luovutuksessa siirron jälkeen määräaika on kaksi kuukautta.
- Jos löydät virheen, kuvaa ja dokumentoi se ja ilmoita siitä myyjälle kirjallisesti heti, kun huomaat sen.
Juristista on hyötyä erityisesti, jos osakekirja on kadonnut ja kauppa on tulossa, myyjä ei luovuta osakekirjaa tai suostumusta sovitusti, osakkeisiin kohdistuu ulosmittaus tai useita panttauksia, joku vaatii lunastusta tai myyjä kiistää tienneensä viasta tai tulevasta korjauksesta.
Tavalliset ongelmat
- Ostaja luottaa pelkkään kauppakirjaan eikä saa paperista osakekirjaa haltuunsa, ja myyjän velkoja ulosmittaa osakkeet.
- Kirjaamista ei haeta kahden kuukauden kuluessa, ja ostajalle määrätään seuraamusmaksu.
- Osakekirja huomataan kadonneeksi vasta kaupan kynnyksellä, eikä kuolettaminen ehdi valmistua ennen kaupan aikataulua.
- Myyjän pankin panttausta ei vapauteta kaupassa, jolloin kirjattu panttaus sitoo myös ostajaa.
- Kauppakirjassa ei sovita, kuuluvatko kodinkoneet kauppaan, tai siinä on pelkkä "siinä kunnossa kuin se on" -ehto, joka ei rajoita yksityisen myyjän vastuuta.
- Isännöitsijältä ei kysytä tulevista korjauksista, ja kattoremontti paljastuu vasta ensimmäisessä yhtiökokouksessa.
- Virheestä ilmoitetaan myyjälle liian myöhään.
Keskeinen sääntely
- Asuntokauppalaki (843/1994): osakekirjojen säilyttäminen ja luovutus uudiskohteessa (2 luvun 6 ja 6 a §), tarpeisto (6 luvun 3 §), osakekirjan luovutus ja suostumus kirjaamiseen (6 luvun 4 §), myyjän viivästys (6 luvun 8 ja 9 §), virhe ja ostajan tarkastus (6 luvun 11 ja 12 §), virheilmoitus (6 luvun 14 §), hinnanalennus, purku ja vahingonkorvaus (6 luvun 16, 17 ja 19 §), taloudellinen virhe (6 luvun 20 §), myyjän vastuu välittäjän ja isännöitsijäntodistuksen tiedoista (6 luvun 27 §) sekä myyjän takautumisoikeus (7 luvun 1 §).
- Laki huoneistotietojärjestelmästä (1328/2018): saannon ja panttauksen kirjaaminen (5 ja 6 §) sekä kirjauksen oikeusvaikutukset (12 §).
- Laki huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (1329/2018): soveltaminen (2 §), osakeluettelon siirto (5 §), kirjaaminen ja osakekirjan mitätöinti (7 §), kymmenen vuoden sääntö (8 §), osakekirjaan sovellettavat säännökset ja kuoletettu osakekirja (10 §) sekä seuraamusmaksu (16 §).
- Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009): vapaa luovutettavuus (1 luvun 8 §), lunastuslauseke (2 luvun 4 ja 5 §, 5 §:n 2 momentin 1 kohta L 535/2026, voimaan 1.10.2026), omistuksen siirron merkitseminen osakeluetteloon (2 luvun 13 §) ja isännöitsijäntodistus (7 luvun 27 §).
- Laki asiakirjain kuolettamisesta (34/1901).
- Velkakirjalaki (622/1947), 22 §.
- Varainsiirtoverolaki (931/1996), 20 ja 21 §.
- Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000).
Päivitetty 1.10.2026
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa