» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asunnon virheestä vastaa ostajalle ensisijaisesti myyjä. Myyjä vastaa myös tiedoista, jotka kiinteistönvälittäjä on antanut hänen puolestaan tai jotka ovat isännöitsijäntodistuksessa. Välittäjä, isännöitsijä tai taloyhtiö voi joutua vastuuseen myös itse, ja myyjä voi periä maksamansa korvauksen esimerkiksi remontin tehneeltä urakoitsijalta.
Ilmoita virheestä ja vaatimuksistasi myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun huomasit sen. Käytetyn asunnon kaupassa yksityiselle myyjälle on ilmoitettava viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun sait asunnon hallintaasi.
Asuntokauppojakin säätelee osin kuluttajansuojalaki, kun kyseessä on kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välinen kauppa, sillä kaupantekotilanteissa kuluttaja on yleensä heikommassa asemassa. Itse virhevastuusta säädetään kuitenkin asuntokauppalaissa, ja siinäkin kuluttajana ostavaa suojataan pakottavilla säännöksillä.
Asunnon ostamiseen soveltuva muu laki riippuu myös asumismuodosta sekä siitä, onko kyseessä uusi vai käytetty asunto. Tämä tarkoittaa sitä, että asumismuoto vaikuttaa ostajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä ennen kauppaa että kaupan jälkeen.
Myyjälle tuleekin asettaa tiettyjä vastuita. Esimerkiksi asunnon myyjä vastaa tiedoista, jotka voivat vaikuttaa ostajan ostopäätökseen. Kiinteistönvälittäjän käyttäminen ei poista myyjän vastuuta.
Asunnosta annetuilla tiedoilla on merkitystä myös silloin, jos ostaja kaupan jälkeen ilmoittaa asunnon virheestä. Myyjällä on siis käytännössä ensisijainen vastuu ilmoittaa asioista ja myös korjata tai hyvittää ilmenneet virheet. Virheitä ei kuitenkaan pääsääntöisesti tarvitse korvata, mikäli asunnon hallinnan luovutuksesta on kulunut useita vuosia eikä virheestä ole sitä ennen ilmoitettu - käytetyn asunnon kaupassa puhutaan yleensä kahdesta vuodesta ja kiinteistönkaupassa viidestä vuodesta.
Uusi asunto on virheellinen, jos se ei esimerkiksi vastaa sopimusta, täytä rakentamisen säännöksiä, sen ominaisuuksista aiheutuu terveyshaittaa tai asunto ei muuten vastaa asunnonostajan perusteltuja odotuksia. Käytetty asunto on virheellinen esimerkiksi, jos se ei vastaa sovittua tai myyjän antamia tietoja tai jos se on kunnoltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää (asuntokauppalain 4 luvun 14 § ja 6 luvun 11 §).
Virheellä ei siis tarkoiteta pelkkää fyysistä vikaa asunnossa, vaan virhe voi koskea myös ennen kauppaa saatuja tietoja asunnosta tai nimenomaan sitä, että jotakin tärkeää tietoa ei ole annettu. Virhe voi tarkoittaa myös myyjän antamaa virheellistä tietoa asunnon ympäristöstä, esimerkiksi alueen kaavoituksesta, tai sitä, että tällainen tärkeä tieto on jätetty antamatta. Myös myyjän antama virheellinen tieto esimerkiksi yhtiövastikkeen määrästä katsotaan virheeksi.
Tällaisissa tilanteissa asunnon ostajalla on velvollisuus ilmoittaa myyjälle virheestä kohtuullisen ajan kuluessa, mikäli haluaa vedota virheeseen. Tällaiseen virheilmoitukseen tulee liittää vaatimus virheen korjaamisesta tai muusta hyvityksestä.
Uuden asunnon ostajalla on oikeus siihen, että virhe korjataan. Uuden asunnon myyjällä puolestaan on oikeus korjata virhe, vaikka ostaja vaatisi hinnan alennusta, jos myyjä tarjoutuu korjaukseen viipymättä. Myyjä on velvollinen korjaamaan virheen kohtuullisessa ajassa virheilmoituksesta. Tietyissä tilanteissa on myös mahdollista, että ostaja korjaa virheen itse pikaisesti ja saa sitten hyvityksen myyjältä.
Sen sijaan, jos virhe on sen laatuinen, että korjaaminen ei ole mahdollista tai virhettä ei korjata, on hinnanalennus oikeutettua. Kaikista viimeisin seuraus mittavasta virheestä on asuntokaupan purkaminen.
Käytetyn asunnon kaupassa laki ei anna ostajalle yleistä oikeutta vaatia korjausta eikä myyjälle oikeutta korjata virhettä. Tavallisin seuraamus on silloin hinnanalennus, ellei korjauksesta sovita. Poikkeus ovat elinkeinonharjoittajan ennen kauppaa asuntoon tekemät tai teettämät korjaus- ja parannustyöt. Niissä ilmenevä virhe korjataan kuten uudessa asunnossa (asuntokauppalain 6 luvun 18 §).
Kuka vastaa mistäkin?
Asuntokaupan virheessä on usein monta osapuolta. Ostajan kannalta tärkein on myyjä, koska kauppa on tehty hänen kanssaan. Muut voivat vastata joko suoraan ostajalle tai myyjälle jälkikäteen.
- Myyjä: vastaa ostajalle asunnon virheistä. Vastuu ei aina edellytä, että myyjä tiesi virheestä. Esimerkiksi väärä tieto tai asunnon merkittävästi huonompi kunto on virhe, vaikka myyjä ei tiennyt asiasta. Tietämättömyys vaikuttaa kuitenkin vahingonkorvaukseen.
- Kiinteistönvälittäjä: myyjä vastaa välittäjän antamista ja antamatta jättämistä tiedoista kuin omistaan. Välitysliike voi lisäksi joutua itse korvaamaan ostajalle vahingon, jonka sen virheellinen menettely on aiheuttanut (laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä, 14 §).
- Isännöitsijä ja taloyhtiö: myyjä vastaa myös isännöitsijäntodistuksen tiedoista. Jos myyjä joutuu maksamaan todistuksen virheen vuoksi, hän voi periä korvauksen taloyhtiöltä tai tiedon antajalta. Ostaja voi harkita myös omaa vaatimusta yhtiön edustajaa kohtaan (KKO 2010:17). Nykyisin keskeinen säännös on asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 1 §.
- Remontin tehnyt urakoitsija tai materiaalin valmistaja: ostaja vaatii myyjältä, ja myyjä voi periä korvauksen virheen aiheuttaneelta elinkeinonharjoittajalta, vaikka hänellä ei olisi sopimusta tämän kanssa.
- Uuden asunnon rakennuttaja eli ensimmäinen myyjä: uuden asunnon virheestä voi vaatia rakennuttajalta myös myöhempi ostaja, joka on ostanut asunnon joltakulta muulta (asuntokauppalain 5 luvun 3 §). Tästä lisää artikkelissa Ensimmäisen myyjän ja laitetoimittajan vastuu.
- Taloyhtiö kunnossapitäjänä: taloyhtiö ei ole kaupan osapuoli. Se korjaa kuitenkin kunnossapitovastuulleen kuuluvat viat, kuten rakenteiden kosteusvauriot, riippumatta siitä, kuka asunnon myi. Kosteusvaurioista tarkemmin artikkelissa Myyjän vastuu kosteusvauriosta asuntokaupassa.
- Ostaja itse: ostaja ei voi vedota virheenä asiaan, josta hän tiesi tai joka hänen olisi pitänyt huomata tarkastuksessa (asuntokauppalain 6 luvun 12 §).
Käytetty vai uusi asunto – mikä ero virhevastuussa?
- Mitä laki sanoo: käytetyn asunnon kauppaan sovelletaan asuntokauppalain 6 lukua ja uuden asunnon kauppaan 4 lukua. Käytetyn asunnon säännöksiä sovelletaan myös, kun muu kuin elinkeinonharjoittaja myy uuden asunnon ensimmäiseen käyttöön (6 luvun 1 §).
- Virheen kynnys: jos myyjä ei ole antanut vääriä tietoja eikä jättänyt kertomatta tietämäänsä, käytetyn asunnon virhe edellyttää, että asunto on merkittävästi huonompi kuin ostaja saattoi odottaa. Uudelta asunnolta voi odottaa, että se on tehty säännösten ja hyvän rakentamistavan mukaan.
- Korjaus: uudessa asunnossa myyjällä on sekä velvollisuus että oikeus korjata virhe. Käytetyssä asunnossa tavallinen seuraamus on hinnanalennus.
- Ilmoitusaika: käytetyssä asunnossa yksityiselle myyjälle viimeistään kaksi vuotta hallinnan luovutuksesta. Uudessa asunnossa vuositarkastukseen mennessä havaittavat virheet on ilmoitettava viimeistään vuositarkastuksessa tai sen pöytäkirjaa koskevassa huomautusajassa. Myöhemmin ilmenevästä virheestä on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa.
- Vastuunrajoitus: yksityinen myyjä voi kirjallisella sopimuksella rajoittaa vastuutaan. Kuluttajaostajan oikeuksia voi kuitenkin rajoittaa vain sopimuksessa yksilöidyistä asioista. Elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä kaupassa ostajan vahingoksi poikkeava ehto on mitätön (6 luvun 2 §). Tarkemmin artikkelissa Voiko myyjä vapautua vastuusta asuntokaupassa.
Myyjä vastaa myös välittäjän ja isännöitsijäntodistuksen tiedoista
Myyjä vastaa tiedoista, jotka hänen toimeksiannostaan toiminut kiinteistönvälitysliike tai muu myyjän edustaja on antanut. Sama koskee tietoja, jotka sisältyvät isännöitsijäntodistukseen tai ovat muuten peräisin taloyhtiön edustajalta (asuntokauppalain 6 luvun 27 §). Myyjä ei siis voi vapautua vastuusta sanomalla, että väärä tieto oli välittäjän esitteessä tai isännöitsijän todistuksessa.
Myyjällä on kuitenkin keino saada rahansa takaisin. Jos myyjä on joutunut vastuuseen isännöitsijäntodistuksen tai muun taloyhtiön edustajalta peräisin olevan tiedon vuoksi, hän voi vaatia korvausta taloyhtiöltä tai tiedon antajalta. Nämä välttyvät vastuulta, jos ne osoittavat toimineensa huolellisesti. Jos myyjä tai hänen edustajansa oli itsekin huolimaton, korvausta voidaan sovitella (asuntokauppalain 7 luvun 1 §).
Jos et tiedä, kenelle vaatimus kannattaa esittää, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen juristin avusta asuntokauppariitaan.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2010:17
- Mitä tapahtui: Isännöitsijäntodistuksesta ei käynyt ilmi, että osa ilmoitetusta pinta-alasta oli tiloja, joille ei ollut rakennuslupaa.
- Mitä ratkaistiin: Asuntokauppalaki ei estänyt ostajaa vaatimasta vahingonkorvausta todistuksen antaneelta yhtiön edustajalta yhtiölainsäädännön perusteella.
- Mitä tämä tarkoittaa sinulle: Myyjän lisäksi voit harkita vaatimusta isännöitsijää tai taloyhtiötä kohtaan, jos virhe on peräisin isännöitsijäntodistuksesta.
- Mitä ei voi päätellä: Ratkaisu koski vanhaa asunto-osakeyhtiölakia. Se ei ottanut kantaa korvauksen määrään, vaan asia palautettiin käräjäoikeuteen.
Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2009:81
- Mitä tapahtui: Taloyhtiössä oli tehty putkiston kuntotutkimus. Sen mukaan vesi- ja viemäriputket piti uusia muutaman vuoden kuluessa. Isännöitsijäntodistuksessa ja myyntiesitteessä mainittiin vain tutkimus, ei sen sisältöä. Välittäjä ei tutustunut tutkimukseen, vaikka ostaja kysyi putkiremontista.
- Mitä KKO ratkaisi: Välittäjän olisi pitänyt selvittää tutkimuksen sisältö ja kertoa uusimistarpeesta ostajalle, vaikka taloyhtiö ei ollut vielä päättänyt remontista. Välitysliike joutui maksamaan ostajalle 10 000 euroa vahingonkorvausta.
- Mitä tämä tarkoittaa sinulle: Välittäjä voi joutua vastuuseen suoraan ostajalle. Kysy ennen kauppaa, onko taloyhtiössä tehty kuntotutkimuksia ja mitä niissä suositellaan.
- Mitä ei voi päätellä: Ratkaisu koski välitysliikkeen vastuuta, ei suoraan yksityisen myyjän virhevastuuta.
Välittäjän vastuulla on myös rajansa. Ratkaisussa KKO 2020:26 myyntiesitteestä puuttui tieto putkiremontin jälkeen maksettavasta yhtiölainaosuudesta. Esite oli puutteellinen, mutta välittäjä oli antanut tiedon ennen kauppaa muulla tavalla, esimerkiksi ostotarjouksessa ja kauppakirjassa. Siksi välitysliike ei joutunut korvausvastuuseen. Ratkaisu on äänestysratkaisu.
Myyjän takautumisoikeus rakentajaan
Jos virhe johtuu rakentamisen tai korjausrakentamisen tehneen urakoitsijan tai muun elinkeinonharjoittajan virheestä, myyjä voi vaatia tältä korvausta. Sopimussuhdetta myyjän ja urakoitsijan välillä ei tarvita. Materiaalin tai laitteen virheessä korvausta voi vaatia valmistajalta, maahantuojalta tai virheen aiheuttaneelta jälleenmyyjältä (asuntokauppalain 7 luvun 2 §).
Ostajan ei tarvitse selvittää, kuka virheen alun perin aiheutti. Ostaja esittää vaatimuksensa myyjälle, ja myyjä hoitaa oman vaatimuksensa rakentajaa kohtaan. Myyjän kannattaa siksi säilyttää remonttien sopimukset, laskut ja tarkastusasiakirjat.
Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2016:22
- Mitä tapahtui: Asunnot myytiin laajan peruskorjauksen aikana. Myyntiesitteen mukaan alapohja tarkastettaisiin ja korjattaisiin, mutta näin ei tehty. Alapohjassa ja viemäröinnissä oli vakavia vikoja.
- Mitä KKO ratkaisi: Korjaus oli verrattavissa uudisrakentamiseen, joten myyjä vastasi uuden asunnon kauppaa koskevien sääntöjen mukaan. Taloyhtiö sai vaatia myyjältä korvausta alapohjan korjauksesta.
- Mitä tämä tarkoittaa sinulle: Kun peruskorjauksen tehnyt yhtiö myy asuntoja, sen vastuu voi olla yhtä laaja kuin uuden asunnon myyjän. Uuden asunnon säännöissä vaatimuksen esittää yleensä taloyhtiö, kun virhe on sen kunnossa pitämässä rakenteessa (asuntokauppalain 4 luvun 18 a §).
- Mitä ei voi päätellä: Ratkaisu ei koske tavallista käytetyn asunnon kauppaa, jossa yksityinen myyjä myy kotinsa.
Virheilmoitus ja määräajat
Virheestä on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt havaita se. Ratkaisevaa on, milloin ymmärsit tai sinun olisi pitänyt ymmärtää virheen merkitys. Ilmoituksessa on kerrottava sekä virhe että se, mitä vaadit, esimerkiksi hinnanalennusta. Summan voit tarkentaa myöhemmin (asuntokauppalain 6 luvun 14 §).
Käytetyn asunnon kaupassa ilmoitus on tehtävä yksityiselle myyjälle viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun sait asunnon hallintaasi. Jos asuit asunnossa jo ennen kauppaa, kaksi vuotta lasketaan kaupantekopäivästä. Kahden vuoden takaraja ei koske kauppaa, jossa myyjä on elinkeinonharjoittaja. Kohtuullisen ajan vaatimus koskee kuitenkin myös häntä.
Ostaja saa vedota virheeseen myöhästyneestä ilmoituksesta huolimatta, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Käytetyn asunnon kaupassa muita poikkeuksia ei ole. Uuden asunnon kaupassa myöhästyminen ei lisäksi estä vetoamasta virheeseen, jos asunto ei täytä terveyden tai omaisuuden suojaksi annettuja vaatimuksia tai jos siitä muuten aiheutuu vaaraa terveydelle tai omaisuudelle (asuntokauppalain 4 luvun 20 §). Tämä terveys- ja vaarapoikkeus ei koske käytetyn asunnon kauppaa.
Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2007:91
- Mitä tapahtui: Käytetyn asunnon myyjä vakuutti ostajille, että vedeneristys oli asennettu. Hän ei kuitenkaan tiennyt sitä. Ostajat ilmoittivat virheestä vasta yli kaksi vuotta hallinnan luovutuksen jälkeen.
- Mitä KKO ratkaisi: Myyjä oli menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Ostajat saivat vedota virheeseen kahden vuoden takarajasta huolimatta.
- Mitä tämä tarkoittaa sinulle: Myyjän ei tarvitse valehdella tahallaan. Varma vakuutus asiasta, jota myyjä ei tiedä, voi riittää. Tavallinen asunnon kehuminen ei riitä.
Lisäksi korvausvaatimus vanhenee. Vanhentuminen on katkaistava, esimerkiksi lähettämällä myyjälle yksilöity vaatimus, kolmen vuoden kuluessa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt havaita se, ja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa sopimusrikkomuksesta (vanhentumislain 4, 7 ja 10 §).
Esimerkki päivämäärin: Sait asunnon avaimet 15.5.2025. Kahden vuoden takaraja päättyy 15.5.2027. Jos huomaat vian 3.11.2026, ilmoita siitä myyjälle kirjallisesti heti. Kohtuullinen aika alkaa jo vian huomaamisesta, eikä takarajaan kannata jäädä odottamaan.
Mitä voit vaatia?
- Hinnanalennus: virhettä vastaava tai virheeseen nähden kohtuullinen. Palautettavalle kauppahinnalle maksetaan korkoa siitä päivästä, jona myyjä sai kauppahinnan (asuntokauppalain 6 luvun 16 §).
- Kaupan purku: jos virheestä aiheutuu olennaista haittaa eikä muuta seuraamusta voida pitää kohtuullisena. Jos myyjä on elinkeinonharjoittaja, purku edellyttää, ettei virhettä oikaista, ja kyseessä on olennainen sopimusrikkomus (4 luvun 25 §).
- Vahingonkorvaus: yksityinen myyjä vastaa vahingosta, ellei hän osoita, ettei virhe johdu hänen huolimattomuudestaan. Jos myyjä on elinkeinonharjoittaja, vastuu määräytyy uuden asunnon säännösten mukaan (6 luvun 17 § ja 4 luvun 26 §).
- Kauppahinnan pidättäminen: voit pidättyä maksamasta jäljellä olevan kauppahinnan siltä osin kuin se vastaa vaatimustasi. Liian suuri pidätys voi olla itsessään sopimusrikkomus (6 luvun 15 §).
Jos sekä myyjä että ostaja ovat olleet huolimattomia, esimerkiksi myyjä jätti kertomatta tiedon ja ostaja tarkasti asunnon huolimattomasti, ostaja voi silti vaatia olosuhteisiin nähden kohtuullista hinnanalennusta (asuntokauppalain 6 luvun 19 §).
Kolme esimerkkiä: kuka vastaa?
Esimerkit ovat havainnollistavia. Lopputulos riippuu aina kaikista tapauksen seikoista.
Esimerkki 1, välittäjän esite: Esitteen mukaan kylpyhuone on remontoitu kuusi vuotta sitten. Todellisuudessa remontista on kulunut yli 15 vuotta. Ostaja vaatii hinnanalennusta myyjältä, koska myyjä vastaa välittäjän antamista tiedoista. Myyjä ei voi vedota siihen, että esitteen kirjoitti välittäjä. Jos välittäjä on menetellyt virheellisesti, ostaja voi harkita korvausvaatimusta myös välitysliikettä kohtaan.
Esimerkki 2, urakoitsijan tekemä remontti: Yksityinen myyjä teetti kylpyhuoneen remontin yrityksellä kolme vuotta ennen kauppaa. Puolen vuoden kuluttua kaupasta vedeneristyksessä havaitaan virhe. Ostaja ilmoittaa virheestä myyjälle ja vaatii hinnanalennusta. Myyjä vastaa virheestä ostajalle. Jos myyjä joutuu maksamaan, hän voi vaatia korvausta remontin tehneeltä yritykseltä.
Esimerkki 3, asunnon myy yritys: Yritys osti asunnon, remontoi sen ja myi sen kuluttajalle. Kolmen vuoden kuluttua keittiön remontissa ilmenee virhe. Kahden vuoden takaraja ei koske elinkeinonharjoittajaa, joten ostaja voi yhä ilmoittaa virheestä, kunhan tekee sen kohtuullisessa ajassa vian huomaamisesta. Yrityksellä on oikeus ja velvollisuus korjata tekemänsä remontin virhe.
Näin toimit, kun epäilet virhettä
- Ota valokuvat ja kirjaa, milloin huomasit vian.
- Ilmoita myyjälle kirjallisesti heti. Kerro, mikä vika on ja mitä vaadit. Voit lähettää kopion välittäjälle, mutta ilmoitus on tehtävä myyjälle.
- Jos vika on taloyhtiön kunnossapitämässä rakenteessa, ilmoita siitä myös taloyhtiölle.
- Anna myyjälle tilaisuus tulla katsomaan vikaa ennen kuin rakenteita puretaan tai korjataan.
- Kokoa kaupan asiakirjat: kauppakirja, myyntiesite, isännöitsijäntodistus, kuntotarkastusraportti, viestit ja remonttien asiakirjat.
- Selvitä, onko myyjä yksityinen vai elinkeinonharjoittaja ja onko asunto uusi vai käytetty. Se vaikuttaa määräaikoihin ja vaatimuksiin.
- Jos myyjä ei suostu vaatimukseesi, selvitä sovintoa. Kuluttaja voi viedä asuntokauppariidan maksutta kuluttajariitalautakuntaan. Lautakunnan ratkaisu on suositus.
Milloin juristista on hyötyä?
Juristista on hyötyä, jos virhe on suuri, jos harkitset kaupan purkua tai jos myyjä kiistää vastuunsa. Apua kannattaa hakea myös, kun kahden vuoden takaraja lähestyy tai on jo mennyt, tai kun vastuussa voi olla useampi taho, kuten myyjä, välittäjä ja taloyhtiö. Juristi auttaa arvioimaan, kenelle vaatimus kannattaa esittää, kuinka suuri hinnanalennus on perusteltu ja miten virhe näytetään toteen.
Tarkista myös, kattaako kotivakuutuksesi oikeusturvavakuutus asianajokulut. Voit myös pyytää ensin maksuttoman selvityksen asunnon virheestä.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Mistä myyjä on vastuussa asuntokaupassa?
Myyjä on vastuussa asunnosta antamistaan tiedoista tai antamatta jätetyistä tiedoista, jotka voivat vaikuttaa ostajan ostopäätökseen. Myyjän tulee siis ilmoittaa asuntoon liittyvät tiedot. Myyjällä on myös ensisijainen vastuu korjata tai hyvittää ilmenneet virheet. Lisäksi myyjä vastaa siitä, että asunto vastaa sovittua eikä ole merkittävästi huonompi kuin ostaja saattoi perustellusti odottaa.
2. Miten ostajan tulisi toimia, jotta hän saisi hyvityksen virheestä?
Ostajan tulee ilmoittaa havaitsemastaan virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa, sekä samalla myös vaatimastaan hyvityksestä. Jos ostaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, on mahdollista, että ostaja menettää oikeutensa vaatia hyvitystä virheen johdosta.
3. Vastaako myyjä virheestä, josta hän ei itse tiennyt?
Usein vastaa. Jos asunto ei vastaa myyjän antamia tietoja tai on kunnoltaan merkittävästi huonompi kuin ostaja saattoi odottaa, kyse on virheestä, vaikka myyjä ei tiennyt asiasta. Sen sijaan tiedon kertomatta jättäminen on virhe vain, jos myyjän täytyy olettaa tienneen asiasta.
Ostaja voi vaatia hinnanalennusta tai olennaisessa virheessä kaupan purkua myös silloin, kun myyjä oli vilpitön. Vahingonkorvauksesta yksityinen myyjä voi kuitenkin vapautua, jos hän osoittaa, ettei virhe johdu hänen huolimattomuudestaan.
4. Voinko vaatia korvausta suoraan kiinteistönvälittäjältä?
Voit, jos välittäjä on menetellyt virheellisesti, esimerkiksi jättänyt selvittämättä tiedossaan olevan tärkeän asian. Välitysliikkeen vastuu on erillinen myyjän vastuusta. Yleensä vaatimus kannattaa esittää ensin myyjälle, koska myyjä vastaa välittäjän antamista tiedoista.
5. Kuka vastaa, jos isännöitsijäntodistuksessa on väärä tieto?
Ostajaan nähden vastaa myyjä. Myyjä voi periä maksamansa korvauksen taloyhtiöltä tai tiedon antajalta, jos nämä eivät osoita toimineensa huolellisesti. Ostaja voi harkita myös omaa vaatimusta yhtiön edustajaa kohtaan (KKO 2010:17).
6. Vastaako taloyhtiö vai myyjä, jos kylpyhuoneen rakenteista löytyy vaurio?
Taloyhtiö vastaa niiden vikojen korjaamisesta, jotka kuuluvat sen kunnossapitovastuulle. Myyjän vastuu ostajalle on tästä erillinen asia. Ostaja voi tietyin edellytyksin vaatia myyjältä esimerkiksi hinnanalennusta, jos myyjä on antanut virheellisiä tietoja tai jättänyt kertomatta tiedossaan olleesta olennaisesta seikasta.
Taloudellinen virhe voi olla kyseessä myös silloin, kun asunnossa tai kiinteistön muissa osissa kaupanteon jälkeen ilmenevä odottamaton vika tai puute aiheuttaa ostajalle merkittävästi odotettua suurempia taloudellisia velvoitteita tai vastuita (asuntokauppalain 6 luvun 20 §:n 1 momentin 3 kohta). Tällöin myyjän ei tarvitse olla tiennyt viasta.
7. Koskeeko kahden vuoden takaraja uutta asuntoa?
Ei. Uuden asunnon kaupassa ei ole kahden vuoden takarajaa. Vuositarkastukseen mennessä havaittavat virheet on ilmoitettava viimeistään vuositarkastuksessa tai huomautusajassa. Myöhemmin ilmenevistä virheistä on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa (asuntokauppalain 4 luvun 19 §).
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa