- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Velallisen omaisuudesta ulosmitattava määrä ei ole rajoittamaton. Velallisen kaikkea omaisuutta ei saa koskaan ulosmitata, vaan tämän perustoimeentulo on turvattava asianmukaisesti. Ulosmittaus voidaan suorittaa velallisen tuloista taikka tälle kuuluvista esineistä tai oikeuksista. Esine tai oikeus on ulosmittaukseen soveltuva, jos sillä on jotakin varallisuusarvoa ja se voidaan yksilöidä.
Ulosotto on viranomaistoimintaa ja siitä säädetään melko yksityiskohtaisesti laissa.
Mihin ulosmittaus kohdistetaan tavallisesti?
Ulosmittaus suoritetaan ensisijaisesti velallisen rahasta, palkasta, eläkkeestä tai muusta toistuvasta tulosta. Tyypillisesti ulosmittaus kohdistuu velallisen palkkaan. Ulosmitattava määrä lasketaan velallisen tulopohjasta. Tulopohja tarkoittaa tulojen ja erilaisten tukien euromääräistä yhteissummaa. Kaikki toimeentuloetuudet eivät kuitenkaan ole ulosmittauskelpoisia. Esimerkiksi toimeentulotuki ja asumistuki jäävät ulosoton ulkopuolelle, sillä ne ovat tiettyyn määrättyyn tarkoitukseen myönnettyjä sosiaaliavustuksia.
Pääsääntöisesti tuloihin luetaan ainakin velallisen saamat palkat, luontoisedut ja eläkkeet. Ulosmitattavan määrän selvittämiseksi tulopohjasta on vähennettävä veron ennakkopidätys sekä velallisen vastuulla oleva työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Velallisen lopullisesta tulopohjasta ulosmitataan kaikki se omaisuus, jota ei lain mukaan ole jätettävä ulosoton ulkopuolelle. Ulosoton määrä riippuu siitä, onko kyse määräajoin, esimerkiksi kerran kuukaudessa maksettavasta palkasta, vai muusta kuin määräajoin maksettavasta palkasta.
Mitä voidaan pitää palkkana?
Ulosmitattaessa velallisen palkasta, palkalla tarkoitetaan kaikenlaista palkkaa, palkkiota, luontoisetua sekä muuta etuutta ja korvausta, jota saadaan työ- tai virkasuhteessa tehdystä työstä tai viranhoidosta. Ulosmittaamatta jätetään kohtuullinen korvaus matkakuluista, omien työvälineiden käyttämisestä ja muista työn suorittamisen edellyttämistä kustannuksista. Työnantajan myöntämä etuus, jonka saaminen tai arvo perustuu pörssinoteeraukseen tai sattumanvaraiseen seikkaan, saadaan ulosmitata kokonaan.
Se mikä koskee palkkaa, koskee myös eläkettä sekä sairauspäivärahaa ja muihin sellaisiin palkan sijasta maksettaviin toimeentuloetuuksiin ja korvauksiin, joiden ulosmittaamista ei ole laissa kielletty. Palkkaan rinnastetaan myös korvaus, joka maksetaan luonnolliselle henkilölle patenttia koskevan oikeuden, tekijänoikeuden ja muun vastaavan oikeuden luovutuksesta tai käyttämisestä.
Jos luonnolliselle henkilölle on maksettu apuraha tai muu vastaavanlainen vara, jonka julkisyhteisö taikka yleishyödyllinen yhteisö tai säätiö on myöntänyt hänelle, varat ulosmitataan, jollei saaja osoita, että varat on myönnetty opiskelun, tutkimuksen tai muuhun niihin verrattaviin toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin.
Palkan käsite ulosotossa on siis melko laaja. Sellainen tulo, joita ei kuitenkaan voida pitää palkkana, ulosmitataan kokonaisuudessan.
Mikä on suojaosuus?
Säännöllisesti maksettavasta palkasta jätetään ulosoton ulkopuolelle niin sanottu suojaosuus. Suojaosuus on velalliselle tämän oman ja perheensä toimeentulon turvaamiseksi jätettävä summa. Suojaosuuden suuruus vaihtelee velallisen tulojen ja henkilökohtaisen elämäntilanteen mukaan.
Kuinka suojaosuus lasketaan?
Suojaosuuden määrää laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- tai avopuoliso sekä samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset sekä ottolapset. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät 672,30 euroa kuukaudessa, heitä ei oteta huomioon suojaosuutta laskettaessa.
Velalliselle jätettävän suojaosuuden määrä vuoden 2017 alusta alkaen on 22,41 euroa päivässä velallisen itsensä osalta sekä 8,04 euroa jokaisen velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta. Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivien lukumäärällä. Jos palkka tai muu tulo maksetaan kalenterikuukausittain, päivien lukumäärä on tällöin 30. Esimerkiksi jos velallisen elatuksen varassa on kaksi lasta, suojaosuuden määrä kuukaudessa on 672,30 + 241,2 + 241,2 = 1154,7 euroa. Ulosoton jälkeenkin velalliselle on siis jäätävä palkasta 1154,7 euroa.
Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, palkasta ei ulosmitata mitään. Jos palkka kuitenkin ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa. Jos palkka suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta voidaan kaiken kaikkiaan ulosmitata kuitenkin enintään puolet.
Kuinka olosuhteiden muutos huomioidaan ulosotossa?
Velallisen sairaudella, työttömyydellä tai velallisen elatusmaksuvelvollisuudella voi olla vaikutusta ulosmittaukseen.
Palkka ulosmitataan hyvin kaavamaisen laskutoimituksen mukaan. Joskus tällainen toimintatapa saattaa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Velallinen on voinut jäädä esimerkiksi työttömäksi tai sairastua. Hänen maksukykynsä on olennaisesti heikentynyt. Tämän takia on haluttu lailla säätää helpotuksia palkan ulosmittauksessa. Velalliselle voidaan myöntää niin sanottuja vapaakuukausia, jolloin palkkaa ei ulosmitata. Vapaakuukausi voi tulla tarpeeseen esimerkiksi uuden kodinkoneen hankkimiseksi. Palkan ulosmittaamisen aloitusta voidaan myös tietyin edellytyksin lykätä. Palkan ulosmitattavaa määrää voidaan lisäksi pienentää, jos velallinen esimerkiksi sairastuu.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Ulosoton määrään liittyvät säännöt ovat melko yksityiskohtaisia. Osaava lakimies pystyy auttamaan esimerkiksi ulosoton ulkopuolelle jäävän omaisuuden laskemisessa, jolloin velallinen saa tietää, kuinka paljon tuloja jää hänen omaan käyttöönsä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa