Ulosottoa käytetään laiminlyödyn velvoitteen eli useimmiten maksun täytääntöpanon pakkokeinona. Ulosotto on yleiskäsite, joka kattaa yleisimmän toimenpiteen eli ulosmittauksen. Tässä toimenpiteessä palkasta ulosmitataan tietty osuus velkojen suorittamiseksi. Ulosoton tarkoituksena ei kuitenkaan ole riistää velallisesta koko tämän omaisuutta ja siksi hänelle jääkin suojaosuus eli niin sanottu perusosa.
Pääsääntönä on pidetty, että tuloista voidaan ulosmitata yksi kolmasosa. Tuloihin lasketaan muun muassa palkka, eläke, työttömyyskorvaus, lomarahat ja erinäiset palkkiot. Näin ollen esimerkiksisi sosiaaliavustukset, kuten asumistuki ovat turvassa ulosotolta. Ulosmitattavan osuuden laskeminen tehdään aina nettotuloista. Kun ulosmittauksen kohteena olevan tulon määrä on selvillä, on aika selvittää kuinka paljon on ulosmittauksen ulkopuolelle jäävä suojaosuus eli perusosa.
Perusosan tarkoituksena on turvata velallisen ja hänen elätettävien henkilöiden toimeentulo. Perusosaa laskiessa huomioon otetaan velallisen avio- tai avopuoliso, mikäli tämä on velallisen elatuksen varassa. Laskuissa huomioidaan myös samassa taloudessa asuvat alaikäiset lapset. Näihin lukeutuvat sekä velallisen omat että puolison lapset sekä ottolapset.
Velalliselle jäävä perusosa eli suojaosuus on 22,41 euroa päivässä. Mikäli velallisella on edellä mainittuja elatuksen varassa olevilta henkilöiltä on suojaosuus heidän osaltaan 8,04 euroa päivää kohden. Tämä 8,04 euroa lisätään suojaosuuteen jokaisen elatuksen varassa olevan henkilön kohdalla. Perusosa tai suojaosuus lasketaan yksinkertaisesti kertomalla suojaosuus per päivä palkanmaksukauden päivien määrällä. Jos velallinen saa niin sanottua kuukausipalkkaa on päivien lukumäärä aina 30. Tämä tarkoittaa siis siitä, että perusosa kalenterikuukaudessa on velallisella 672,30 euroa ja esimerkiksi yhden elatuksen varassa olevan henkilön kanssa 913,50 euroa.
Suojaosuus on nimensä mukaisesti mukaisesti suojaava ja jättää jäljelle aina välttämättömään toimeentuloon vaadittavan perusosan. Tästä syystä palkkaa ei ulosmitata lainkaan, jos suojaosuus ylittää palkan suuruden. Ulosmitattavan osuuden määrä lasketaan aina palkan mukaan ja erituloisilla mitataan eri määrä suojaosuuden ylittävästä palkasta. Suojaosuuden laskeminen voi tuottaa hankaluuksia kokeneneellekkin henkilölle ja omasta suojaosuudestaan on aina hyvä varmistua esimerkiksi kysymällä asiasta lakimieheltä.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä alla olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 040 663 6051 saat: