Minilex - Lakipuhelin

Ulosotto

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

 

Ulosotto on viimesijainen keino panna täytäntöön laiminlyödyt maksut. Jos kertynyttä velkaa ei makseta vapaaehtoisesti tai yksityisen perinnän kautta, velkoja voi viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Käräjäoikeus antaa asiasta tuomion, joka toimii ulosottoperusteena. Ulosotto käynnistyy silloin, kun velkoja tekee ulosottohakemuksen ulosottovirastoon. Tällöin maksamatonta velkaa aletaan periä ulosottoteitse valtion ulosottolaitoksen avulla. Tyypillisesti ulosotossa peritään maksamattomia luottoja, mutta myös maksamattomia laskuja, kuten puhelin- ja sähkölaskuja.

Velallinen joutuu ulosottoon, kun hän on joko maksukyvytön tai maksuhaluton. Käytännössä kuitenkin lähes kaikki ulosottovelalliset ovat aidosti maksukyvyttömiä.

 

Ulosotto erillistäytäntöönpanona

Ulosotto on erillistäytäntöönpanoa, mikä tarkoittaa sitä, että se on velkakohtaista menettelyä. Yleistäytäntöönpanossa menettelyn kohteena ovat taas puolestaan kaikki velallisen varat ja omaisuus (esim. konkurssi). Ulosotossa kuitenkin menettely rajataan sen mukaan, kuinka suuri velkamäärä on. Ulosoton tavoitteena on saatavan perintä.

 

Muunlaiset laiminlyödyt velvoitteet

Ulosotossa on kysymys laiminlyödyn velvoitteen täytäntöönpanosta. Ulosotossa voidaan panna täytäntöön maksuvelvoitteiden lisäksi muita yksityisoikeudellisia velvoitteita, kuten luovutus-, muutto-, tekemis- ja kieltovelvoite. Kysymys ei siis aina ole laiminlyödyistä maksuista, vaan ulosottoviranomaisen tehtäviin kuuluu myös esimerkiksi häätöjen, tuomioistuimen määräämien takavarikkojen ja muiden turvaamistoimien sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano.

 

Suoraan ulosottokelpoiset saatavat

Tietyt julkisoikeudelliset maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia ilman tuomioistuimen erillistä päätöstä. Tällaisia maksuja ovat esimerkiksi verot, sakot sekä eräät vakuutusmaksut.

 

Ketä ulosotto voi koskea?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »



Selvitä lakiasiasi heti

Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit selventävät oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai niiden pahentumisen.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »



Ulosotto voi koskea luonnollista henkilöä, yhteisöä tai säätiötä. Luonnollinen henkilö taas voi olla yksityishenkilö tai yrittäjä. Ulosotossa velallisen tuloa tai omaisuutta ulosmitataan ulosottoa hakeneen velkojan saatavan suorittamiseksi.

 

Mitä keinoja ulosotossa käytetään?

Ulosotossa käytettäviä perintäkeinoja ovat esimerkiksi maksukehotuksen lähettäminen sekä palkan ja muun omaisuuden ulosmittaus. On myös tyypillistä, että velalliselle tuleva veronpalautus ulosmitataan. Ennen varsinaisia ulosottotoimia velalliselle annetaan maksukehotus ja ulosottoviranomaiset pyrkivätkin siihen, että velallinen maksaisi velkansa vapaaehtoisesti maksukehotuksen perusteella. Ulosottomiehen kanssa voidaan myös sopia maksusuunnitelma. Jos maksua ei kuitenkaan suoriteta vapaaehtoisesti, voidaan aloittaa ulosmittaus. Ulosmittausjärjestyksestä säädetään laissa. Ensiksi ulosmitataan toistuvaistuloa, kuten palkkaa tai eläkettä. Tämän jälkeen ulosmittaus kohdistetaan irtaimeen omaisuuteen ja lopuksi kiinteään omaisuuteen. Ulosmittaus jatkuu niin pitkään, että ulosotossa oleva velka saadaan maksetuksi.

Velallisen omaisuus voidaan ulosmittauksen jälkeen myydä. Velallisen palkkaa ulosmitattaessa on kuitenkin noudatettava velallista suojaavia säännöksiä ja jätettävä tietty osa palkasta velalliselle. Tätä osuutta kutsutaan suojaosuudeksi.

 

Ulosottoviranomaisen tehtävä

Ulosotto on valtion organisaatio, joka toimii erillään tuomioistuinlaitoksesta. Ulosotto on lainkäyttöä, jossa korostuu puolueettomuus ja riippumattomuus. Ulosottoviranomaisten tulee tehtävissään valvoa sekä velkojan että velallisen etua.

 

Muutoksenhaku

Ulosottomenettely pyritään hoitamaan joutuisasti ja tehokkaasti, joten on tärkeää, että asianosaisilla on käytettävissään riittävät oikeussuojakeinot.

Ulosoton oikeussuojakeinoja ovat itseoikaisu, täytäntöönpanoriita ja valitus.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa