Ulosotto on viimesijainen keino panna täytäntöön laiminlyödyt maksut. Jos kertynyttä velkaa ei makseta vapaaehtoisesti tai yksityisen perinnän kautta, velkoja voi viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Käräjäoikeus antaa asiasta tuomion, joka toimii ulosottoperusteena. Ulosotto käynnistyy silloin, kun velkoja tekee ulosottohakemuksen ulosottovirastoon. Tällöin maksamatonta velkaa aletaan periä ulosottoteitse valtion ulosottolaitoksen avulla. Tyypillisesti ulosotossa peritään maksamattomia luottoja, mutta myös maksamattomia laskuja, kuten puhelin- ja sähkölaskuja.
Velallinen joutuu ulosottoon, kun hän on joko maksukyvytön tai maksuhaluton. Käytännössä kuitenkin lähes kaikki ulosottovelalliset ovat aidosti maksukyvyttömiä.
Ulosotto erillistäytäntöönpanona
Ulosotto on erillistäytäntöönpanoa, mikä tarkoittaa sitä, että se on velkakohtaista menettelyä. Yleistäytäntöönpanossa menettelyn kohteena ovat taas puolestaan kaikki velallisen varat ja omaisuus (esim. konkurssi). Ulosotossa kuitenkin menettely rajataan sen mukaan, kuinka suuri velkamäärä on. Ulosoton tavoitteena on saatavan perintä.
Muunlaiset laiminlyödyt velvoitteet
Ulosotossa on kysymys laiminlyödyn velvoitteen täytäntöönpanosta. Ulosotossa voidaan panna täytäntöön maksuvelvoitteiden lisäksi muita yksityisoikeudellisia velvoitteita, kuten luovutus-, muutto-, tekemis- ja kieltovelvoite. Kysymys ei siis aina ole laiminlyödyistä maksuista, vaan ulosottoviranomaisen tehtäviin kuuluu myös esimerkiksi häätöjen, tuomioistuimen määräämien takavarikkojen ja muiden turvaamistoimien sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano.
Suoraan ulosottokelpoiset saatavat
Tietyt julkisoikeudelliset maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia ilman tuomioistuimen erillistä päätöstä. Tällaisia maksuja ovat esimerkiksi verot, sakot sekä eräät vakuutusmaksut.
Ketä ulosotto voi koskea?
Ulosotto voi koskea luonnollista henkilöä, yhteisöä tai säätiötä. Luonnollinen henkilö taas voi olla yksityishenkilö tai yrittäjä. Ulosotossa velallisen tuloa tai omaisuutta ulosmitataan ulosottoa hakeneen velkojan saatavan suorittamiseksi.
Mitä keinoja ulosotossa käytetään?
Ulosotossa käytettäviä perintäkeinoja ovat esimerkiksi maksukehotuksen lähettäminen sekä palkan ja muun omaisuuden ulosmittaus. On myös tyypillistä, että velalliselle tuleva veronpalautus ulosmitataan. Ennen varsinaisia ulosottotoimia velalliselle annetaan maksukehotus ja ulosottoviranomaiset pyrkivätkin siihen, että velallinen maksaisi velkansa vapaaehtoisesti maksukehotuksen perusteella. Ulosottomiehen kanssa voidaan myös sopia maksusuunnitelma. Jos maksua ei kuitenkaan suoriteta vapaaehtoisesti, voidaan aloittaa ulosmittaus. Ulosmittausjärjestyksestä säädetään laissa. Ensiksi ulosmitataan toistuvaistuloa, kuten palkkaa tai eläkettä. Tämän jälkeen ulosmittaus kohdistetaan irtaimeen omaisuuteen ja lopuksi kiinteään omaisuuteen. Ulosmittaus jatkuu niin pitkään, että ulosotossa oleva velka saadaan maksetuksi.
Velallisen omaisuus voidaan ulosmittauksen jälkeen myydä. Velallisen palkkaa ulosmitattaessa on kuitenkin noudatettava velallista suojaavia säännöksiä ja jätettävä tietty osa palkasta velalliselle. Tätä osuutta kutsutaan suojaosuudeksi.
Ulosottoviranomaisen tehtävä
Ulosotto on valtion organisaatio, joka toimii erillään tuomioistuinlaitoksesta. Ulosotto on lainkäyttöä, jossa korostuu puolueettomuus ja riippumattomuus. Ulosottoviranomaisten tulee tehtävissään valvoa sekä velkojan että velallisen etua.
Muutoksenhaku
Ulosottomenettely pyritään hoitamaan joutuisasti ja tehokkaasti, joten on tärkeää, että asianosaisilla on käytettävissään riittävät oikeussuojakeinot.
Ulosoton oikeussuojakeinoja ovat itseoikaisu, täytäntöönpanoriita ja valitus.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä alla olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 040 663 6051 saat: