Minilex - Lakipuhelin

Korko ulosotossa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

 

Jotta ulosottoperusteessa asetettu velvoite voidaan laittaa täytäntöön, eli jotta sitä voidaan alkaa periä velalliselta, velvoitteen tulee olla selvä ja täsmällinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuomioistuimen antamasta tuomiosta selviää selkeästi ulosottoperuste. Velan määrä on ilmoitettava tarkasti niin, että jos siitä on perittävä myös viivästyskorkoa, on ilmoitettava se pääoma, jolle korko tulee laskea, korkokanta ja se aika, jolta korkoa on kertynyt. Ulosoton hakijan tulee ilmoittaa saatavansa pääoma, sille ulosottoperusteen mukaan laskettava korko sekä ulosottoperusteessa maksettavaksi määrätyt kulut korkoineen. Ulosottomies laskee viran puolesta perittävälle määrälle viivästyskoron. Hakija ilmoittaa koron laskemista varten ulosottoperusteen antamisen jälkeen velallisen jo maksamat lyhennykset ja niiden päivämäärät.

 

Epäselvä ulosottoperuste

Täytäntöönpanovaiheessa joudutaan ongelmiin, jos ulosottoperuste ei ole kuvatulla tavalla täsmällinen ja yksiselitteisen selkeä. Jos ulosottoperuste ja siihen liittyvä korko ovat niin epäselviä, ettei siitä voida selvittää, mihin vastaaja on velvoitettu, tilanteen korjaaminen ei kuulu ulosottomiehelle, vaan tuomioistuimelle. Ulosottomies luopuu tällaisessa tilanteessa ulosottoperusteen täytäntöönpanosta siltä osin, kun asia on epäselvä. Tuomioistuin voi korjata epäselvyyksiä esimerkiksi itseoikaisuna. Pääsääntöisesti ulosottomies ryhtyy täytäntöönpanotoimiin vain selkeiden ulosottoperusteiden osalta. Tällä tavoin suojataan velallista.

 

Koron määräytyminen

Nykyään viivästyskorkojärjestelmä jakaantuu kahteen osaan: yleiseen ja elinkeinonharjoittajien väliseen viivästyskorkoon. Yleinen viivästyskorko on voimassaoleva viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Tätä sovelletaan silloin, kun ei ole muuta sovittu ja laissa ei määrätä tästä toisin. Jos velka kohdistuu kuluttajasopimukseen tai asunnon vuokraamiseen tai ostamiseen, tällaista normaalia korkeampaa viivästyskorkoa maksetaan vain 180 päivän ajan laskettuna koko velan erääntymisestä. Jos maksutuomio on annettu ennen kuin 180 päivää on kulunut, tuomio aikaistaa siirtymistä yleiseen viivästyskorkoon, jolloin korkeampaa korkoa maksetaan vain tuomion antamiseen saakka.

Kaupallisissa sopimuksissa, esimerkiksi elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa, viivästyskoron määrä on viitekorko lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Kun velallisen varoja aletaan käyttää saatavien maksuun, kertyneitä varoja kohdennetaan niin, että korot maksetaan ensin, sen jälkeen saatavan pääoma ja viimeisenä kulut. Kohdennuksesta voidaan kuitenkin sopia velkojan ja velallisen maksusopimuksella.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa