» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ulosmittaus kohdistuu usein velallisen palkkaan, eläkkeeseen tai työttömyyskorvaukseen. Myös esimerkiksi lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot katsotaan palkkatuloksi. Ulosmitattava määrä lasketaan velallisen nettotuloista eli siitä määrästä, joka jää jäljelle, kun veron ennakkopidätys ja sitä vastaavat muut pidätykset on tehty. On kuitenkin huomattava, että tietyt sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki tai lapsilisät, eivät ole ulosmittauskelpoisia.
Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen avio- tai avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Jos kuitenkin edellä mainittujen henkilöiden nettotulot ylittävät suojaosuuden määrän, heitä ei oteta huomioon suojaosuutta määrättäessä.
Kun velallisen palkkaa tai muuta tuloa ulosmitataan, annetaan velallisen työnantajalle tai muulle toistuvaistulon maksajalle maksukielto. Siinä määrätään, mikä osa tuloista maksajan on pidätettävä ja maksettava ulosottomiehelle, joka tilittää kertymän velkojille. Ulosmittaus jatkuu, kunnes koko velka on maksettu.
Ulosmitattava määrä määräytyy seuraavalla tavalla. Ensinnäkin, jos velallisen palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään. Jos taas palkka on suurempi kuin suojaosuus, mutta enintään kaksi kertaa suojaosuuden suuruinen, suoritetaan niin sanottu tulorajaulosmittaus. Tällöin suojaosuuden ylittävästä palkasta ulosmitataan kaksi kolmasosaa. Eli toisin sanoen velallinen saa pitää itsellään suojaosuuden ja yhden kolmasosan.
Jos taas velallisen nettotulo on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, suoritetaan ulosmittaus niin sanotulla kolmasosa säännöllä. Tällöin velallisen nettotulosta ulosmitataan yksi kolmasosa ja velalliselle jää kaksi kolmasosaa.
Jos velallisen palkka on suurempi kuin neljä kertaa suojaosuuden määrä, käytetään progressiivista ulosmittausasteikkoa. Ylärajana on kuitenkin se, että enintään puolet nettotulosta voidaan ulosmitata.
Ulosottomies voi myöntää lievennyksiä ulosmitattavaan määrään, jos velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden, velallisen maksaman elatusavun tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt. Ulosottomies voi myöntää velalliselle myös niin sanottuja vapaakuukausia yli vuoden kestäneessä ulosmittauksessa ja esimerkiksi tulorajaulosmittauksessa velalliselle annetaan viran puolesta kolme vapaakuukautta vuodessa ja lisäksi erityisestä syystä voi saada yhden lisävapaakuukauden. Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään yhteensä kolme vuosittain.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa