Ulosmittaus kohdistuu usein velallisen palkkaan, eläkkeeseen tai työttömyyskorvaukseen. Myös esimerkiksi lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot katsotaan palkkatuloksi. Ulosmitattava määrä lasketaan velallisen nettotuloista eli siitä määrästä, joka jää jäljelle, kun veron ennakkopidätys ja sitä vastaavat muut pidätykset on tehty. On kuitenkin huomattava, että tietyt sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki tai lapsilisät, eivät ole ulosmittauskelpoisia.
Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen avio- tai avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Jos kuitenkin edellä mainittujen henkilöiden nettotulot ylittävät suojaosuuden määrän, heitä ei oteta huomioon suojaosuutta määrättäessä.
Kun velallisen palkkaa tai muuta tuloa ulosmitataan, annetaan velallisen työnantajalle tai muulle toistuvaistulon maksajalle maksukielto. Siinä määrätään, mikä osa tuloista maksajan on pidätettävä ja maksettava ulosottomiehelle, joka tilittää kertymän velkojille. Ulosmittaus jatkuu, kunnes koko velka on maksettu.
Ulosmitattava määrä määräytyy seuraavalla tavalla. Ensinnäkin, jos velallisen palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään. Jos taas palkka on suurempi kuin suojaosuus, mutta enintään kaksi kertaa suojaosuuden suuruinen, suoritetaan niin sanottu tulorajaulosmittaus. Tällöin suojaosuuden ylittävästä palkasta ulosmitataan kaksi kolmasosaa. Eli toisin sanoen velallinen saa pitää itsellään suojaosuuden ja yhden kolmasosan.
Selvitä asiasi heti
Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit selventävät oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai niiden pahentumisen.
Jos taas velallisen nettotulo on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, suoritetaan ulosmittaus niin sanotulla kolmasosa säännöllä. Tällöin velallisen nettotulosta ulosmitataan yksi kolmasosa ja velalliselle jää kaksi kolmasosaa.
Jos velallisen palkka on suurempi kuin neljä kertaa suojaosuuden määrä, käytetään progressiivista ulosmittausasteikkoa. Ylärajana on kuitenkin se, että enintään puolet nettotulosta voidaan ulosmitata.
Ulosottomies voi myöntää lievennyksiä ulosmitattavaan määrään, jos velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden, velallisen maksaman elatusavun tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt. Ulosottomies voi myöntää velalliselle myös niin sanottuja vapaakuukausia yli vuoden kestäneessä ulosmittauksessa ja esimerkiksi tulorajaulosmittauksessa velalliselle annetaan viran puolesta kaksi vapaakuukautta vuodessa. Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään yhteensä kolme vuosittain.