- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Pääsääntönä on, että velasta vastaa vain se, joka on velan ottanut. Näin ollen ainoastaan se henkilö, jonka nimi on velkasopimuksessa, vastaa velasta. Jos esimerkiksi avoliitossa yksi puolisoista on ottanut velkaa, vastaa hän siis tästä omissa nimissään otetusta velasta yksin. Tilanne on erilainen silloin kun velkaa on otettu yhdessä, esimerkiksi kun puolisot ovat ottaneet yhteisesti velkaa yhteiseen asuntoon. Voiko puolisoiden yhteinen asunto joutua ulosmittauksen kohteeksi, jos jompikumpi puolisoista joutuu ulosottoon? Mitä siis käy yhteiselle asunnolle?
Nimiperiaate
Nimiperiaate pitää sisällään sen, että omaisuus on sen henkilön, jonka nimissä omaisuus on hankittu tai saatu. Tähän on kuitenkin poikkeuksia. Jos henkilö voi todistaa, että omaisuus on tarkoitettu yhteiseksi, vaikka se on vain yhden henkilön nimissä, voidaan nimiperiaatteesta poiketa. Tämä on niin sanottua salaista yhteisomistajuutta.
Yhteisvastuullinen velka
Jos kaksi henkilöä ottaa velkaa yhdessä, ovat henkilöt yhteisvastuullisia velallisia. Henkilöt vastaavat yhdessä siitä, että velka tulee maksettua, myös niin että jos yksi henkilö ei omaa osuuttaan voi maksaa, voidaan tämäkin osuus periä toiselta velalliselta. Sille velalliselle joka on toisen osuutta maksanut, syntyy silloin oikeus periä tätä osuutta myöhemmin toiselta velalliselta.
Ulosotossa irtain omaisuus ennen kiinteää omaisuutta
Pääsääntönä ulosotossa on, että irtain omaisuus ulosmitataan ennen kiinteää omaisuutta. Näin ollen ulosmitataan esimerkiksi velallisen asunto viimeisenä. Tällöin se mitä velallinen eniten tarvitsee, ulosmitataan vain viime kädessä.
Yhteisesti hankittu omaisuus
Ulosotossa ulosmitataan velallisen omaisuutta siihen asti, kunnes velka on maksettu. Tapauksissa jossa velallinen omistaa omaisuutta yhteisesti jonkun toisen kanssa, voidaan tämä omaisuus joskus ulosmitata kokonaan.
Yhteisesti omistettu asunto voi siis myös joutua ulosoton kohteeksi. Ennen yhteisen asunnon ulosmittausta on kuitenkin tälle toiselle henkilölle varattava tilaisuus lunastaa tämä yhteisesti omistettu asunto itselleen. Toisen yhteisomistajan on siis saatava mahdollisuus ostaa koko asunto itselleen, ennen kuin asunto myydään velallisen velkojen kattamiseksi. Jos toinen yhteisomistajista ei kuitenkaan tätä lunastusoikeutta käytä, esimerkiksi siksi ettei henkilöllä ole mahdollisuutta ostaa koko asuntoa, voidaan siis asunto ulosmitata. Yhteisomistaja saa myyntihinnasta oman osuutensa myynnin jälkeen.
Jos yhteisen asunnon ulosmittaus mietityttää, vastaa lakipuhelin mielellään tiedusteluihin aiheesta.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Pääsääntönä ulosotossa on, että irtain omaisuus ulosmitataan ennen kiinteää omaisuutta.
Varoitukset
- Jos toinen yhteisomistajista ei käytä lunastusoikeuttaan, voidaan yhteisesti omistettu asunto ulosmitata.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa