Minilex - Lakipuhelin

Ulosotto ja avioliitto

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Suomessa avioliitto ei lähtökohtaisesti vaikuta aviopuolisoiden omistukseen avioliiton aikana. Puolisot edelleen omistavat oman omaisuutensa. Tätä omaisuutta on se omaisuus, joka heillä oli ennen avioliittoa ja myös avioliiton aikana heidän nimiinsä tullut omaisuus. Samoin aviopuolisot vastaavat tavalliseen tapaan omista veloistaan, eli veloista, jotka ovat heidän nimissään ennen avioliittoa ja sen aikana. Tällöin ulosottokin kohdistuu vain velallispuolison omaisuuteen. On kuitenkin otettava huomioon, että aviopuolisoiden omaisuuden ja velkojen erillisyys on lähtökohta, josta on poikkeuksia. Puolisot katsotaan suoraan lain mukaan yhteisvastuullisiksi eräistä veloista. Tällainen on esimerkiksi yhteisen talouden hyväksi otettu velka, kuten huonekalujen osto tai ruokaostokset. On siis tilanteita, joissa puoliso voi joutua vastuuseen velasta, joka on muodollisesti toisen puolison nimissä. Tällöin myös velan ulosotto toisen puolison omaisuudesta on mahdollinen.

Ulosmittausta koskeva lainsäädäntö koskee myös aviopuolisoja. Ulosmittauksessa velat laitetaan maksuun pakolla. Toisen puolison kannalta erityisen tärkeitä tilanteita liittyy puolisoiden asumisjärjestelyihin, kuten asuntoon. Ulosoton toteutus riippuu siitä, kumpi puoliso omaisuuden omistaa vai omistavatko puolisot omaisuuden yhdessä. Ulosotto ei koske tavanomaista asuinirtaimistoa, joten tältä osin omistajuudella ei ole erityistä merkitystä. Esimerkiksi sohvaa ei viedä alta pois, vaikka sen omistava puoliso olisi ulosotossa.

Puolisoiden yhteinen asunto voidaan kuitenkin menettää ulosotossa. Jos toinen puoliso omistaa asunnon yksin, ulosotto voidaan toteuttaa normaalin kaavan mukaan hänen veloistaan, vaikka toinen puoliso käyttäisi asuntoa vakituisena asuntonaan. Asunnon ulosmittaus on kuitenkin aivan viimeinen keino saada velalliselta suoritus. Jos puolisot omistavat asunnon yhteisesti, ulosottomies ei saa myydä asuntoa ilman toisen puolison suostumusta. Jos suostumusta ei saada, ulosottomies voi kuitenkin tarvittaessa käynnistää menettelyn yhteisomistuksen purkamiseksi. Tämän jälkeen asunto voidaan myydä, ja toisen puolison on tyydyttävä rahasuoritukseen omistusosuudestaan.

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »



Selvitä lakiasiasi heti

Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit selventävät oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai niiden pahentumisen.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »



Eräs poikkeustilanne on se, kun asunto on muodollisesti toisen puolison nimissä, mutta tosiasiallisesti puolisoiden kesken on tarkoitettu, että se omistetaan yhteisesti. Toinen puoliso on esimerkiksi maksanut osan asunnosta. Lähtökohtaisesti tällainen ns. salainen omistusjärjestely sitoo puolisoiden keskinäisessä suhteessa, mutta ulosmittauksessa salainen omistaja ei välttämättä saa suojaa.

Vuokra-asuminen on oma tilanteensa. Laki sallii, että aviopuoliso saa muuttaa aviopuolison vuokraamaan asuntoon ilman eri järjestelyitä. Vuokrasopimus voi olla siis vain yksin toisen puolison nimissä. Kuitenkin tästä huolimatta puolisot katsotaan yhteisvastuullisiksi vuokrakuluista ja muista vuokralaisen velvoitteista. Maksamattomat vuokrat voidaan siis viime kädessä ulosmitata myös sen puolison omaisuudesta, jonka nimissä vuokrasopimus ei ole.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa