Minilex - Lakipuhelin

Tiedoksianto ulosotossa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Ulosoton tiedoksiannon vastaanottajista on säädetty hallintolaissa, jonka mukaan ulosotto on annettava tiedoksi luonnolliselle henkilölle tavallisessa tai todisteellisessa tiedoksiannossa. Tiedoksianto, eli ulosottoa koskeva asiakirja annetaan vastaanottajalle henkilökohtaisesti tai se lähetetään hänelle kirjeitse tiedoksianto-osoitteeseen. Tiedoksianto voidaan antaa myös suullisesti, jos vastaanottajalla on näkövamma tai muu vamma, jonka vuoksi muun tiedoksiannon vastaanottaminen ei ole mahdollista. Tiedoksiannon voi vastaanottaa myös luonnollisen henkilön huoltaja, edunvalvoja tai holhooja. Tiedoksianto toimitetaan henkilölle itselleen ja tämän edustajalle, jos kummallakin on oikeus käyttää puhevaltaa ulosoton vastaajan asiassa. Tavallinen tiedoksianto sekä todisteellinen tiedoksianto annetaan luonnollisen henkilön asiamiehelle aina ensisijaisesti, jollei näitä oikeuksia ole rajoitettu valtuutuksessa tai jos ulosottomies antaa todisteellisesti tiedoksi uhkasakon, noutamisuhan tai muun uhan, jolloin se on toimitettava suoraan velalliselle itselleen. Tiedoksianto tehdään aina ulosottohakemuksessa ilmoitettuun tiedoksianto-osoitteeseen. Kuolinpesän tiedoksianto toimitetaan pesänhoitajalle tai sille osakkaalle, jonka hallussa pesä on, tai jos pesä on kaikkien osakkaiden hallussa, kenelle tahansa heistä, ja tämän henkilön tulee ilmoittaa muille tiedoksisaannista. Konkurssipesän hoitajalle puolestaan toimitetaan tiedoksianto ulosotosta. Salassa pidettävä tieto on annettava tiedoksi niin, ettei tiedon salaisuus vaarannu.

Tiedoksianto-osoite on asianomaisen, hänen edustajansa tai asiamiehensä ulosottomiehelle ilmoittama katuosoite tai postilokero tai muu sellainen, jota voi käyttää ulosoton tiedoksiantoja varten. Myös sähköpostiosoite voidaan ilmoittaa osoitteen lisäksi, mutta se ei voi olla ainoa tiedoksianto-osoite. Väestötietojärjestelmän tai kaupparekisteriin ilmoitettu osoite ei ole ilman erillistä ilmoitusta tiedoksianto-osoite, eli ulosoton tiedoksianto-osoite tulee aina ilmoittaa erikseen. Ulosoton hakija ilmoittaa tiedoksianto-osoitteen hakemuksessa, muut vastaanottajat antavat sen ulosottomiehen pyytäessä, ja he ovat lain mukaan velvollisia ilmoittamaan tiedoksianto-osoitteensa ulosottomiehelle.

Ulosottomiehen pitää selvittää vastaanottajan olinpaikka tai osoite, jos tiedoksianto-osoite ei ole käytettävissä. Ulosottomies toimittaa tavallisen tiedoksiannon vastaanottajan tiedoksianto-osoitteeseen antamalla sitä koskevan asiakirjan suoraan vastaanottajalle tai tämän edustajalle, antamalla sen kirjeitse tai sähköisesti tai viimesijaisena suullisesti. Tavallista tiedoksiantoa käytetään aina, jos ei edellytetä todisteellista tiedoksiantoa, eli sellaista, joka voidaan jälkikäteen todistaa annetuksi. Tällainen todisteellinen tiedoksianto voi olla saantitodistuksen käyttäminen, kirjeitse lähetetty tiedokianto, josta vastaanottaja palauttaa todistuksen määräajassa sen vastaanottamisesta, toimitettaessa tiedoksianto henkilökohtaisesti allekirjoitusta vastaan, henkilökohtaisena haastetiedoksiantona tai sähköisesti sähköisenä tiedoksiantona. Jos asianosainen tai sivullinen on ollut läsnä toimituksessa, hänen katsotaan saaneen ulosotosta tiedon todisteellisesti.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa