Minilex - Lakipuhelin

Ulosoton suojaosuus bruttopalkasta

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Jos velallinen ei halua taikka ei pysty maksamaan saatavia vapaaehtoisesti, aletaan velallisen tuloja ja omaisuutta ulosmitata. Ulosmittaus jatkuu niin pitkään, että saatava saadaan maksetuksi kokonaan. Pääsääntöisesti ulosmittaus suoritetaan laissa määritellyn ulosmittausjärjestyksen mukaisesti. Ensimmäiseksi ulosmittaus kohdistetaan velallisen toistuvaistuloon, kuten palkkaan tai eläkkeeseen. Seuraavaksi ulosmittausjärjestyksen mukaisesti ulosmitataan irtainta omaisuutta ja lopuksi kiinteää omaisuutta. Velallinen voi toki olla yhteydessä ulosottomieheen ja pyrkiä hänen kanssaan sopimaan maksusuunnitelma velkojen maksamiseksi. Pääsääntöisesti kuitenkin ulosmitataan ensiksi velallisen palkkaa. Palkkaa ei saa missään nimessä ulosmitata kokonaisuudessaan.

 

Mikä on palkan suojaosuus?

Ulosotossa on säädetty tietty suojaosuus palkasta, jota ei saa ulosmitata. Tämä suojaosuus on tarkoitettu velallisen ja tämän elatuksen varassa elävien toimeentulon takaamiseksi. Laissa puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa ja avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää. Velallisen elatuksen varassa olevana pidetään henkilöä, jonka saama tulo ei ylitä velallisen itsensä osalta laskettavaa suojaosuutta, ja tällaista lasta siitä riippumatta, osallistuuko myös toinen puoliso hänen elatukseensa. Velallisen maksama elatusapu voidaan ottaa huomioon.

 

 

Kuinka suuri on suojaosuus?

Velalliselle jätettävän suojaosuuden määrä vuoden 2017 alusta alkaen on 22,41 euroa päivässä velallisen itsensä osalta sekä 8,04 euroa jokaisen velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta. Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivien lukumäärällä. Jos palkka tai muu tulo maksetaan kalenterikuukausittain, päivien lukumäärä on tällöin 30. Esimerkiksi jos velallisen elatuksen varassa on kaksi lasta, suojaosuuden määrä kuukaudessa on 672,30 + 241,2 + 241,2 = 1154,7 euroa. Ulosoton jälkeenkin velalliselle on siis jäätävä palkasta 1154,7 euroa.

 

Mikä on maksukielto?

Kun velallisen palkkaa aletaan ulosmitata, lähetetään velallisen palkanmaksajalle maksukielto. Maksukiellolla tarkoitetaan palkanmaksajalle annettavaa sitovaa määräystä, jossa määritellään, mikä osa velallisen palkasta tulee tilittää ulosottoon. Palkanmaksaja on maksukiellon saatuaan pidätys- ja tilitysvelvollinen.

 

Palkan ulosmittauksen helpotukset

Velallisen sairaudella, työttömyydellä tai velallisen elatusmaksuvelvollisuudella voi olla vaikutusta ulosmittaukseen.

Palkka ulosmitataan hyvin kaavamaisen laskutoimituksen mukaan. Joskus tällainen toimintatapa saattaa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Velallinen on voinut jäädä esimerkiksi työttömäksi tai sairastua. Hänen maksukykynsä on olennaisesti heikentynyt. Tämän takia on haluttu lailla säätää helpotuksia palkan ulosmittauksessa. Velalliselle voidaan myöntää niin sanottuja vapaakuukausia, jolloin palkkaa ei ulosmitata. Vapaakuukausi voi tulla tarpeeseen esimerkiksi uuden kodinkoneen hankkimiseksi. Palkan ulosmittaamisen aloitusta voidaan myös tietyin edellytyksin lykätä. Palkan ulosmitattavaa määrää voidaan lisäksi pienentää, jos velallinen esimerkiksi sairastuu. 

 

Vinkit

- Suojaosuuden määrä tarkistetaan oikeusministeriön asetuksella vuosittain.

- Tämän takia suojaosuuden määrä saattaa vaihdella vuosittain.

- Suojaosuuden muutos perustuu kansaneläkeindeksin muutokseen. 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa