Minilex - Lakipuhelin

Ulosottovelka

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Ulosottovelkana voidaan ulosottokaaren mukaisesti ottaa huomioon erilaisia maksu- tai suoritusvelvoitteita. Tavallisimmin ulosottovelkana on rahasuoritus, jota velallinen ei ole suorittanut velkojalle sovittujen ehtojen mukaisesti, mutta ulosottovelkana voi tulla kyseeseen esimerkiksi myös velvoite luovuttaa toiselle jokin kiinteä tai irtain esine, häätö, taikka velvoite tehdä tai olla tekemättä jokin tietty suoritus. Ulosottovelan velkojana voi olla joko yksityishenkilö, tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka hakee ulosoton keinoin saatavaansa maksetuksi kokonaisuudessaan.

Jotta ulosottovelasta saataisiin suoritus velkojalle, velasta on useimmiten saatava ulosottoperuste, jolla velan olemassaolo vahvistetaan. Tällaisia ulosottoperusteita ovat muun muassa tuomioistuimen antamat tuomiot ja sosiaalilautakunnan vahvistamat lapsen elatusapusopimukset. Velkoja voi tehdä tuomioistuimelle hakemuksen tällaisen velan ulosmittaamiseksi. Eräät maksusaatavat voivat johtaa ulosottoon myös ilman erillistä vahvistusta. Julkisoikeudelliset velkojat, kuten valtion viranomaiset, voivat saada saatavansa perittyä ulosotossa ilman, että tuomioistuin erikseen vahvistaa tällaisen saatavan olemassaoloa. Esimerkiksi maksamatta jääneet verot voidaan periä tällä tavoin.

Kun ulosottoperuste on vahvistettu, velkoja voi toimittaa ulosottoviranomaiselle ulosottohakemuksen. Hakemus annetaan tiedoksi velalliselle, ja hänelle annetaan yleensä maksuaikaa ulosottovelan maksamiseksi. Mikäli velallinen ei maksa velkaansa hänelle annetun maksuajan päätyttyä, ulosottoviranomainen aloittaa täytäntöönpanotoimet maksun saamiseksi. Ulosottovelan maksaminen tapahtuu useimmiten ulosmittaamalla velalliselta tämän rahavaroja, esimerkiksi palkkatuloja. Maksu voidaan toteuttaa rahavarojen puuttuessa ulosmittaamalla velalliselta kiinteätä taikka irtainta omaisuutta niin paljon, että sen myymisestä saatavilla varoilla saadaan velallisen velka maksettua. Ulosottokaari sisältää säännöksiä siitä, missä järjestyksessä ja minkä laatuista omaisuutta velalliselta voidaan ulosmitata velan maksamiseksi.

Ulosottovelka vanhenee vanhentumislain mukaisesti tavallisimmin 15-20 vuodessa, mutta tätä määräaikaa voidaan tietyissä tilanteissa pidentää velkojan hakemuksesta. Vanhentumismääräaika riippuu sekä velallisen toiminnasta ulosoton aikana, että siitä, onko velkojana yksityishenkilö vaiko ei.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]