Minilex - Lakipuhelin

Ulosmittauksen maksimimäärä

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

 

Silloin kun velallisen saatava menee ulosottoon asti, ulosottomies lähettää velalliselle yleensä vireilletuloilmoituksen. Ilmoitus sisältää saatavaa koskevia tietoja sekä asiaa hoitavan kihlakunnanulosottomiehen yhteystiedot. Ilmoituksessa myös kehotetaan velallista ottamaan yhteyttä asiaa hoitavaan ulosottomieheen.

Vireilletuloilmoituksen lisäksi velallinen saa yleensä maksukehotuksen. Pyrkimyksenä on vielä tässäkin vaiheessa, että velallinen maksaisi saatavan vapaaehtoisesti. Jos velallinen ei pysty maksamaan saatavaa, hänen tulee ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan ulosottomieheen. Jos velallinen ei tätä tee, täytäntöönpanoratkaisut tehdään niiden tietojen perusteella, mitä ulosottomies on hankkinut. Jos velallinen ei maksa velkaansa vapaaehtoisesti, velallisen tuloja tai omaisuutta joudutaan ulosmittaamaan. Ensisijaisesti ulosmittaus kohdistetaan toistuvaistuloon, kuten esimerkiksi palkkaan. Tämän jälkeen ulosmitataan irtainta ja kiinteää omaisuutta. Ulosmittauksella pyritään siis varmistamaan saatavan maksaminen. Velallisen tuloja ja omaisuutta ulosmitataan sen verran, että ulosotossa oleva velka saadaan maksettua.

Palkkaa ei kuitenkaan ulosmitata kokonaisuudessaan, vaan siitä jätetään ulosmittaamatta tietty suojaosuus. Suojaosuus on tarkoitettu velallisen ja tämän perheen toimeentuloa varten. Maksimissaan palkasta voidaan ulosmitata puolet.

 

Mihin ulosmittaus ensisijaisesti kohdistetaan?

Tavallisimmin ulosmittaus kohdistuu velallisen palkka-, eläke- tai elinkeinotuloon. Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomarahat, luontoisedut ja muut erilaiset palkkiot katsotaan vakiintuneesti palkaksi. Ulosmitattava määrä lasketaan aina nettotuloista. Erilaiset sosiaaliavustukset ja sosiaalituet, esimerkiksi asumistuki ja toimeentulotuki, eivät ole ulosmittauskelpoisia.

Kun palkkaa tai eläkettä aletaan ulosmitata, lähetetään palkan- tai eläkkeenmaksajalle maksukielto. Maksukiellon perusteella toimitetaan ulosottopidätys ja tilitetään tietty osa palkasta ulosottomiehen määräämälle tilille.

 

Mikä on suojaosuus?

Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten jätetään aina ulosmittaamatta suojaosuus. Suojaosuus on se vähimmäismäärä, joka velallisen ja hänen perheensä käyttöön tulee jäädä ulosmittauksesta huolimatta. Suojaosuuden määrää laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- tai avopuoliso sekä samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset sekä ottolapset. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät 672,30 euroa kuukaudessa, heitä ei oteta huomioon suojaosuutta laskettaessa.
 

Kuinka suojaosuus lasketaan?

Velalliselle jätettävän suojaosuuden määrä vuoden 2017 alusta alkaen on 22,41 euroa päivässä velallisen itsensä osalta sekä 8,04 euroa jokaisen velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta. Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivien lukumäärällä. Jos palkka tai muu tulo maksetaan kalenterikuukausittain, päivien lukumäärä on tällöin 30. Esimerkiksi jos velallisen elatuksen varassa on kaksi lasta, suojaosuuden määrä kuukaudessa on 672,30 + 241,2 + 241,2 = 1154,7 euroa. Ulosoton jälkeenkin velalliselle on siis jäätävä palkasta 1154,7 euroa.

Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, palkasta ei ulosmitata mitään. Jos palkka kuitenkin ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa. Jos palkka suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta voidaan kaiken kaikkiaan ulosmitata kuitenkin enintään puolet.

 

Kuinka olosuhteiden muutos huomioidaan ulosotossa?

Velallisen sairaudella, työttömyydellä tai velallisen elatusmaksuvelvollisuudella voi olla vaikutusta ulosmittaukseen.

Palkka ulosmitataan hyvin kaavamaisen laskutoimituksen mukaan. Joskus tällainen toimintatapa saattaa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Velallinen on voinut jäädä esimerkiksi työttömäksi tai sairastua. Hänen maksukykynsä on olennaisesti heikentynyt. Tämän takia on haluttu lailla säätää helpotuksia palkan ulosmittauksessa. Velalliselle voidaan myöntää niin sanottuja vapaakuukausia, jolloin palkkaa ei ulosmitata. Vapaakuukausi voi tulla tarpeeseen esimerkiksi uuden kodinkoneen hankkimiseksi. Palkan ulosmittaamisen aloitusta voidaan myös tietyin edellytyksin lykätä. Palkan ulosmitattavaa määrää voidaan lisäksi pienentää, jos velallinen esimerkiksi sairastuu.

 

Voiko ulosmittauksesta valittaa?

Kyllä, voi. Velallisella on oikeus valittaa ulosmittauksesta käräjäoikeuteen.

 

Vinkit

- Ulosmittauksen maksimimäärä vaihtelee tulojen mukaan.

- Ulosmitattaessa palkkaa velalliselle kuitenkin jätetään aina suojaosuus.

- Palkan ulosmittausta voi tietyin edellytyksin lykätä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa