Ulosottomies päättää itse oman harkintansa mukaan, milloin on tarpeellista tehdä ulosottoselvitys.
Velallisella on tietojenantovelvollisuus muun muassa koskien hänen varallisuus- ja velkasuhteissaan tapahtuneita muutoksia sekä erilaisia vastikkeellisia ja vastikkeettomia omaisuussiirtoja ja muita oikeustoimia joita hän viime vuosina on tehnyt. Velallisen tietojenantovelvollisuus täyttyy yleensä melko vapaamuotoisesti, esimerkiksi suullisesti.
Toisinaan tilanne on kuitenkin sellainen, että riittävää omaisuutta ei löydy. Jos samalla alkaa näyttää siltä, että velallisen taloudellista tilannetta ei luotettavasti voida saada selville ilman virallisempaa tutkimista, voi ulosottomies järjestää ulosottoselvityksen. Ulosottoselvitys on siis tavalliseen tietojenantovelvollisuuden täyttämiseen nähden muodollisempi keino saada selville velallisen varallisuus- ja velkatilannetta. Toisinaan ulosottoselvitys voi olla hyvinkin muodollinen, jopa kuulustelunomainen.
Ulosottoselvityksen toimittaminen ei aina merkitse sitä, että ulosottomies epäilisi velallisen esimerkiksi kätkevän omaisuuttaan. Joskus tilanne voi toisaalta olla sellainen, että velallinen, jolta ei tunnu löytyvän riittävää kohdeomaisuutta, elääkin ulospäin melko ylellistä elämää. Etenkin tällaisissa tapauksissa ulosottoselvityksen tekemiselle on voimakkaat perusteet. Toisaalta selvitys on jokseenkin tavallinen tapa toimia sellaisissa tilanteissa, joissa ulosmittauskelpoista omaisuutta ei heti ensi katsauksella ole tullut ulosottomiehen tietoon.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä alla olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 040 663 6051 saat: