- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Ulosottoviranomaiset käyttävät ulosoton tietojärjestelmää, johon kuuluu ulosottorekisteri. Ulosottomiehet vastaavat siitä, että tiedot ja merkinnät ovat kyseisessä järjestelmässä oikeellisia. Tarkemmin tietojärjestelmästä ja rekisteristä säädetään ulosottokaaressa.
Luottotietolaki kuitenkin säätää siitä, mitä maksuhäiriötietoja rekisteröidään ulosotosta saatavista tiedoista ja kauan niitä pidetään rekisteröityinä. Luottotietorekisteriin merkittyjä ulosottotietoja voi saada vain luoton myöntämistä tai valvontaa varten, perinnän suunnitteluun, takauksen antoa varten, huoneenvuokrasopimuksen tekemistä varten tai jos niin on säädetty, työnhakijan tai työntekijän arviointia varten. Luottotietotoiminnan harjoittaja voi pyyntöä edeltävän kahden kuukauden ajalta saada tiedot pitkäaikaisesta ulosotosta ja ulosoton estetodistuksesta salassapitovelvollisuuden estämättä. Varattomuusestetodistus ja suppean ulosoton estetodistus, jotka osoittavat velallisen olevan maksukyvytön, merkitään ulosottoperäiseksi maksuhäiriötiedoksi. Suppean ulosoton varattomuuseste poistetaan rekisteristä, kun saatava maksetaan, sillä suppeassa ulosotossa velan maksu hoidetaan varallisuudella, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi ja se maksetaan sitä mukaa, kun tällaista rahaa löytyy.
Ulosoton johdosta merkitty maksuhäiriömerkintä poistetaan rekisteristä viimeistään kolmen vuoden kuluttua tiedon tallentamisesta rekisteriin. Jos velka on maksettu, rekisteröintiaikaa voidaan lyhentää kahteen vuoteen.
Mitä merkintöjä tehdään?
Ulosottorekisteriin merkitään tunniste- ja yhteystietoja ulosoton asianosaisista eli ulosoton kohteeksi joutuneista henkilöistä, velkojista, tietoja pyytäneistä ja heidän edustajistaan sekä tilitysosoitetietoja, tietoja täytäntöönpanosta ja saatavan laadusta. Lisäksi rekisterissä on merkintöjä täytäntöönpanotoimista, joita ulosottomies on suorittanut, merkintöjä hakijalle tilitetyistä rahamääristä, ulosoton esteistä ja merkintöjä muista ulosottoasiaan liittyvistä tiedoista. Arkaluonteisia henkilötietoja kuten tietoa henkilön etnisestä alkuperästä, rikollisesta teosta tai terveydentilasta, ei kuitenkaan säilytetä ulosottorekisterissä.
Mihin merkintöjä käytetään?
Ulosottorekisteri toimii velallistietojen lähteenä, eli käytännössä luottotietotehtävässä. Ulosottokaaren rekisteristä voi saada tietoja henkilön taloudellisesta asemasta muutkin kuin luottotietolain mukaisiin luottotietoihin oikeutetut tahot. Velallisesta ei anneta kuitenkaan asiakirjoistakaan laajemmin tietoja kuin nimi, syntymäaika ja kotikunta, ulosottoasia, ulosotossa oleva määrä ja siitä jo maksettu määrä sekä estetodistuksen laatu ja päivämäärä.
Lain mukaan jokaisella on oikeus saada nimettyä vastaajaa koskeva todistus ulosottorekisteristä. Ulosottorekisteristä tietoja haluavan on siis osattava nimetä ulosotossa vastaajana oleva henkilö (velallinen). Nämä tiedot, joista voidaan antaa todistus, ovat siis julkisia, mutta muut rekisteritiedot ovat salassa pidettäviä. Tiedot, joita rekisteristä saa, ovat tietoja pyyntöä edeltäneeltä kahden vuoden ajalta. Painavan yksityisen edun tai toimeentulolle tarpeellisen syyn taikka tärkeän yleisen edun turvaamisen takia tietojen pyytäjä voi saada rekisteristä todistuksen pyyntöä edeltävältä neljän vuoden ajalta. Esimerkiksi työhönotto- tai asunnon vuokraustilanteessa ei ole tarkoitus käyttää tällaista laajennettua tiedonsaantia, mutta asuntokaupassa, jossa asunnon hinta jää velaksi, edellytys neljän vuoden tietojen saantiin täyttää edellytykset. Tietojen pyytäjästä talletetaan myös tämän nimi, ammatti ja asuinpaikka ulosoton tietojärjestelmään. Tämän katsotaan estävän turhaa ulosottotietojen pyytämistä ja harkitsemaan tiedonsaantitarvetta.
Kuitenkaan alle 15-vuotiaasta velallisesta ei anneta tällaista ulosottorekiseritodistusta eikä niitä anneta luottotietotoiminnan harjoittajallekaan.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.