Olemme tällä hetkellä avoliitossa. Ei yhteisiä lapsia, molemmilla lapsia ed. liitoista.
Suunnittelemme yhteisen kodin hankkimista yhteisellä lainalla.
Miten omaisuuden jako/ositus tapahtuu kuoleman tapauksen vuoksi jos on avoliitossa tai vaihtoehtoisesti avioliitossa?
Kumpi on parempi vaihtoehto, avo-, vai avioliitto jos ajatellaan leskeksi jäävän etua ja turvaa ositus/ perinnönjako tilanteessa kuolemantapauksen vuoksi?

1 vastaus


Minilex

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Hei!

Molemmat vaihtoehdot ovat hyviä, varsinkin jos osaa tehdä eräitä toimenpiteitä, joilla ennakoidaan tulevaisuuden riskitilanteita. Lähtökohtaisesti avioliitossa olleen lesken asema on lain tasolla turvatumpi kuin avoliitossa olleen lesken, mutta avoliitossa voidaan sopimuksin/ testamentein turvata puolison asema käytännössä (lähes) yhtä hyvin kuin avioliitossa elettäessä.

Hieman vertailua näiden kahden välillä. Avioliiton osituksessa lähtökohtana on, että puolisoiden avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta vähennetään velat, omaisuudet summataan ja jaetaan tämän jälkeen puoliksi. Tosin avioehdolla voidaan toisin sopia tästäkin. Avoliitossa suoritetaan taas omaisuuden erottelu, jossa kumpikin pitää nimissään olevan omaisuuden. Jos toisen puolison nimissä on ollut lähes koko avoperheen omaisuus ja hän kuolee, on avopuolison asema turvattomampi, jos esimerkiksi testamenttia ei ole tehty. Avopuolisolla ei olisi tällöin oikeutta toisen puolison nimissä olleeseen omaisuuteen. Tosin, jos ei ole selvää kumman omaisuutta jokin esine on, katsotaan esine kuuluvan puoliksi kummallekin puolisolle.

Yksi merkittävä ero avio- ja avopuolison aseman välillä kyseisissä kuolemantapaustilanteissa on lesken oikeus hallita edesmenneen puolison jäämistöä. Avioleski saa nimittäin pitää hallinnassaan jäämistöä ellei perittävän lapset tai testamentin saajat esitä jakovaatimuksiaan. Jakovaatimusten ilmaantuessa avioleski saa tällöinkin pitää hallinnassaan pääsääntöisesti puolisoiden yhteistä kotia irtaimistoon. Avioleski saa siis asua yhteisessä kodissa ja pitää hallussa kotiin kuuluvaa irtaimistoa niin kauan kuin haluaa huolimatta rintaperillisten (lasten) vaatimuksista koskien lakiosaansa. Samanlaista oikeutta ei ole avoleskellä.

Avoleski voi olla oikeutettu hyvitykseen tai avustukseen, jos avopuoliso kuolee, mutta vain tietyin edellytyksin ja niissä tilanteissa, joissa avopuolisoilla on tai on ollut huollossa yhteinen lapsi tai joissa avopuolisot ovat eläneet yhdessä vähintään viisi vuotta. Myös aviopuolisolla on oikeus tietyissä tilanteissa avustukseen.

Huomattavaa on, että avioleskellä on lain mukaisesti perillisasema edesmenneen puolison omaisuuteen, tosin vasta edesmenneen puolison rintaperillisten jälkeen hän on oikeutettu perintöön. Avopuolisolla ei ole perillisasemaa, mutta edesmennyt puoliso voi tehdä esimerkiksi testamenttia avopuolisonsa hyväksi, jolla turvataan elonjääneen puolison taloudellinen tilanne. Testamentilla ei voi loukata rintaperillisten oikeutta lakiosaansa, joka on puolet edesmenneen henkilön omaisuudesta. Perintöverotus on sekä avio- että avoleskelle samanlainen.

Loppuyhteenvetona sanoisin teille, että kumpikin ratkaisu, sekä avoliitto ja avioliitto, ovat hyviä. Avoliitossa joutunee enemmän miettimään ja tekemään sopimuksia/ testamentteja tulevien riskitilanteiden varalle (kuten puolison kuoleman varalle). Avioliitossa puolison edut toisen puolison kuolemantapauksissa on turvattu suhteellisen hyvin jo lähtökohtaisesti ilman, että tarvitsisi tehdä tiettyjä "ylimääräisiä" toimenpiteitä. Aviolesken oikeus vähimmäissuojaan eli asua yhteisessä kodissa ja pitää hallussa sen irtaimistoa on eräs merkittävä avioleskeä turvaava etu, jota ei siis ole avoleskellä. Suosittelen lämpimästi juttelemaan tarkemmin asiantuntijan kanssa, koska tällöin pystytte keskustelemaan tarkemmin tavoitteistanne yksityiskohtineen ja siitä, kuinka tavoitteenne toteutetaan. Esimerkiksi jos päädytte jatkamaan eloanne avoliittossa, on kannattavaa käydä tekemässä tarvittavat sopimukset ja testamentit asiantuntijan luona. Esimerkiksi minilexin lakipuhelimesta saa tarvittaessa apua ja neuvontaa.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »