Morsiammelleni on annettu yksinhuoltajuus hänen ja hänen entisen miehensä lapsesta 4 vuotta sitten. Lapsen isä ottanut kantaa tapaamisiin ja ei päihde ja mielenterveysongelmiensa takia ole ollut kiinnostunut tapaamaan lastaan aikaisemmin. Hän ei ole myöskään maksanut kertaakaan hänelle asetettuja elatusmaksuja, vaan ne kaikki ovat jääneet kelan perintään. Mies otti yhteyttä nyt ja sanoi haluavansa tapaamiset ja elatusavun laskun nollaan työkyvyttömyyden takia. Meille sopivat valvotut tapaamiset, mutta asian sopiminen käräjäoikeudessa olisi meistä hyvä, koska siten saamme laajan §16.3 mukaisen tutkimuksen hänen kunnostaan. Onko mahdollista, että tapaamisoikeuden ehdoksi asetettaisiin hänen sitoutumisensa päihde ja mielenterveyshoitoon? Hän on väkivaltainen ja päihderiippuvainen.
1 vastaus
Minilex
20 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Vanhemmat sopivat ensisijaisesti lapsensa huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvistä
asioista keskinäisellä sopimuksella, jonka sosiaalilautakunnan alainen viranhaltija vahvistaa.
Tapaamisoikeuden ja sen laajuuden sopiminen käräjäoikeudessa on kuitenkin paikallaan monimutkaisissa ja riitaisissa tilanteissa.
Käräjäoikeus pyytää tarpeelliseksi katsomissaan tapauksissa selvityksen vanhempien ja
lapsen tilanteesta ja olosuhteista sen kunnan sosiaalilautakunnalta, missä lapsella, lapsen
vanhemmilla, huoltajalla tai huoltajaksi esitetyllä on kotipaikka. Mikäli vanhemmat asuvat eri
paikkakunnilla, pyyntö menee molempien vanhempien kotikuntien sosiaalilautakunnille, joiden
tulee valmistella selvitys yhteistyössä. Myös jompikumpi vanhemmista voi pyytää käräjäoikeutta hankkimaan selvityksen sosiaalilautakunnalta. Selvitys ei velvoita tuomioistuinta eli tuomioistuimen ratkaisu saattaa olla erilainen kuin selvityksen tulos.
Valvotut tapaamiset on mahdollista järjestää vanhempien tekemällä, sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Tuomioistuimen antaman ratkaisun tulee lähtökohtaisesti olla täytääntönpanokelpoinen eli siinä määrätyt huolto- ja tapaamissopimuksen seikat ovat sellaisia, joita voidaan konkreettisesti edellyttää ja valvoa. Vanhemmat voivat kuitenkin keskenään sopia erilaisista reunaehdoista, kuten kertomassasi tilanteesta sitoutumisesta hoitoon - sikäli kuin pääsevät asiasta yhteisymmärrykseen. Jos vanhemmat pääsevät yhteisymmärrykseen, tuomioistuin voi sisällyttää sovittuja ehtoja päätökseensä, jos ehdot edistävät tapaamisoikeuden toteutumista. Jos asia on riitainen, päätöksen on kuitenkin oltava täytäänpanokelpoinen. Joten vaikka tuomioistuimen päätöksessä olisi vanhempien yhteisesti sopima ehto lapsen isän sitoutumisesta päihde- ja mielenterveyshoitoon, tämän tapaamissopimusta koskevan käräjäoikeuden päätöksen nojalla ei voi velvoittaa henkilöä menemään hoitoon, jos hän ei sitä tekisi.
Jos tapaamisen alkaessa esimerkiksi käy ilmi, että etävanhempi on päihtynyt, on luonnollisesti oikeus keskeyttää / estää tapaaminen. Tällöin on hyvä hankkia paikalle ulkopuolinen henkilö, joka voi todistaa päihtyneen tilan, jos asiasta tulee riitaa.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.