Mikko ja Johanna elävät avioliitossa, ja heillä on kaksi täysi-ikäistä lasta. Mikolla on lisäksi yksi lapsi aiemmasta avioliitosta. Mikon omaisuuden arvo on 100 000 euroa ja Johannan omaisuuden arvo 10 000 euroa. Aviopari asuu vuokra-asunnossa, eikä kummallakaan ole velkaa. Mikolla ja Johannalla ei myöskään ole avioehtosopimusta, mutta he ovat tehneet keskenään testamentin, jonka mukaan he perivät toisensa, jos puoliso kuolee. Miten omaisuus jaetaan, ja minkälaisia oikeudellisia seikkoja jaossa täytyy ottaa huomioon, jos Mikko kuolee ennen Johannaa?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
756 vastausta
Testamentilla ei voida rajoittaa rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Vaikka Mikko ja Johanna ovat tehneet keskinäisen testamentin, jolla eloonjäänyt puoliso perii kuolleen puolison, on Mikon kolmella lapsella oikeus lakiosaan. Lasten tulee esittää vaatimus lakiosasta testamentinsaajalle eli Johannalle kuuden kuukauden kuluttua testamentin tiedoksisaannista.
Koska Mikko on naimisissa, tulee toimittaa jäämistöositus ennen kuin Mikon perilliset voivat saada lakiosansa. Osituksella tarkoitetaan puolisoiden välisten varallisuussuhteiden purkamista. Ositus tulee toimittaa, kun puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Pääsääntönä osituksessa on avio-oikeuden alaisen omaisuuden puolittaminen. Vähemmän omistavalla puolisolla on oikeus saada tasinkona niin paljon omaisuutta, että puolisoiden väliset osuudet muodostuvat yhtä suuriksi. Koska Mikolla ja Johannalla ei ole avioehtosopimusta, heidän avio-oikeudenalaiseksi omaisuudeksi muodostuu heidän molempien omaisuuksiensa yhteissumma eli 100 000e + 10 000e = 110 000e. Tästä summasta puolet, eli 55 000e, on molemmille puolisoille osituksen jälkeen kuuluva summa. Koska Mikon avio-oikeuden alainen omaisuus on suurempi kuin Johannan, tulee kuolinpesän maksaa Johannalle tasinkona 45 000e, jotta osuudet muodostuvat yhtä suuriksi.
Tasingon maksamisen jälkeen määritellään rintaperillisten lakiosien suuruus. Mikon kuolinpesän varallisuuden ollessa 55 000e, tulee siitä maksaa lakiosat Mikon kolmelle rintaperilliselle heidän esittäessään erityisen lakiosavaatimuksen. Lakiosa on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Tämä merkitsee sitä, että jos Mikolla ja Johannalla ei olisi keskinäistä testamenttia toistensa hyväksi, perisivät Mikon kolme rintaperillistä jokainen yhtä suuren osan 55 000 eurosta ja puolet summasta olisi lakiosaa. Kolmen rintaperillisen lakiosien yhteissumma olisi siis noin 27 500e (55 000e/2=27 500e). Mikon kuolinpesän arvosta vähennetään kolmen rintaperillisen lakiosat ja Johanna perii testamentin kautta jäljelle jäävän osan (55 000e – 27 500e = 27 500e). Mikon kolme rintaperillistä saavat 27 500 eurosta jokainen yhtä suuren osan. Johanna saa osituksen kautta 45 000e ja Mikon perinnönjaosta 27 500e eli yhteensä 72 500e.