Avoero, ostettu yhteinen talo jossa asuttu tasan 2 vuotta, yhteistalous, ja toinen tehnyt taloon enemmän talon arvoa nostavia remontteja.
Asuntolainaa lyhennetty tuloihin suhteessa samoin osuuksin. Asuntolainan lyhennysten vuoksi lainaa jäljellä nyt vähemmän.
Minkä verran voidaan katsoa 2 vuodessa talon arvon muuttuneen ilman remontteja? Jos talon ostettu hintaan X ja nyt pyyntihinta on nyt enemmän.
Miten omaisuuden erottelu tehtäisiin, voisiko remontin tekijä vaatia kaiken itselleen vaikka yhteistalous ja molemmat ovat lyhentäneet asuntolainaa?
Asuntolainaa lyhennetty tuloihin suhteessa samoin osuuksin. Asuntolainan lyhennysten vuoksi lainaa jäljellä nyt vähemmän.
Minkä verran voidaan katsoa 2 vuodessa talon arvon muuttuneen ilman remontteja? Jos talon ostettu hintaan X ja nyt pyyntihinta on nyt enemmän.
Miten omaisuuden erottelu tehtäisiin, voisiko remontin tekijä vaatia kaiken itselleen vaikka yhteistalous ja molemmat ovat lyhentäneet asuntolainaa?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
64 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Kysymyksestä ei käy ilmi, onko kyseessä asunto-osake vai kiinteistö. Asunto-osakkeeseen kohdalla mikäli vain toinen avopuolisoista omistaa asunto-osakkeen tai se on kirjattu hänelle, eli asunto-osake on hänen nimissään, kuuluu asunto-osake lähtökohtaisesti tälle avopuolisolle. Avopuolisot voivat omistaa asunto-osakkeen myös puoliksi tai muussa omistusosuuksien suhteessa, tällöin toisen osuus on mahdollista lunastaa tai vaadittaessa yhteisomistussuhde on purettava.
Jos avopuolisot taas omistavat kiinteistön yhdessä, omistusoikeus on tärkeää kirjata vastaamaan osapuolten tarkoitusta ja rahallista panosta. Ongelmia saattaa syntyä tilanteissa, joissa kiinteistö on hankittu vain toisen puolison nimiin, mutta myös toinen puoliso on osallistunut rahoitukseen. Tällöinkin nimittäin kiinteistön oletetaan olevan sen puolison omaisuutta, jonka nimissä se on. Tämä olettama voidaan kuitenkin kumota, jos käy ilmi, että puolisoiden todellinen tarkoitus oli hankkia kiinteistö yhteiseksi, mutta tämä jää todistelun varaan.
Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaan avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttö yhteiseen talouteen, varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen tai muu näihin verrattava toiminta. Avopuolisolla on siis mahdollisuus hakea hyvitystä, jos hän on omilla panostuksillaan lisännyt yhteisen omaisuuden arvoa. Jos toinen puoliso on tehnyt talon arvon nousuun vaikuttavia remontteja merkittävillä omilla kustannuksillaan, hän voi vaatia hyvitystä yhteisestä omaisuudesta.
Avopuolisot voivat sopia hyvityksen määrästä. Jos sopimukseen ei kuitenkaan päästä, voidaan hyvityksestä tehdä vaatimus omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Vaihtoehtoisesti voidaan nostaa erilliskanne hyvitysvaatimuksen käsittelemiseksi. On tärkeää huomata, että pesänjakajaa ei voida hakea ainoastaan siksi että hyvitysvaatimus ratkaistaisiin, jos omaisuuden erottelusta on muuten sovittu. Kannattaa myös huomata, että oikeus hyvitykseen raukeaa lain mukaan jos hyvitystä ei ole vaadittu omaisuuden erottelussa, eikä hyvitystä koskevaa kannetta ei ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta.
Seuraavaksi olisi hyvä arvioida, kuinka paljon talon arvo on noussut markkinahintojen muutoksen vuoksi ilman remontteja. Tässä voidaan käyttää alueellisia markkinahintatietoja ja arvioida, kuinka paljon vastaavien talojen arvo on keskimäärin noussut. Näin voidaan erottaa markkinahintojen nousun osuus talon nykyisestä pyyntihinnasta. Tätä on vaikeaa ilman tapauksen yksityiskohtia tietämättä arvioida. Remonttien osalta tulee arvioida, kuinka suuri osuus talon arvon noususta johtuu tehtyjen remonttien tuomasta lisäarvosta. Remonttien arvo voidaan arvioida esimerkiksi ammattilaisen tekemällä hinta-arviolla tai remonttikustannusten perusteella.
Remontteihin panostanut osapuoli voi siis vaatia palautusta sijoittamastaan rahasummasta. Hyvitystä voi hakea remonttien kustannusten osalta siltä osin kuin remontit ovat nostaneet talon arvoa, mutta yleensä hyvityksen määrää ei ole perusteita vaatia kaikesta talon arvonnoususta, erityisesti jos osa arvonnoususta johtuu markkinatilanteesta.
Jos puolisoihin ei sovelleta lakia aviopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (ette ole asuneet yhteistaloudessa yli 5 vuotta eikä teillä ole yhteisiä lapsia) tulee kysymykseen yhteisomistuksen purkaminen yhteisomistuslain mukaan. Jos kumpikaan osapuoli ei halua ostaa toisen osuutta, talo voidaan määrätä myytäväksi ja myynnistä saadut varat jaetaan omistusosuuksien mukaan.
Myyntikulut jaetaan osapuolten kesken, ja mahdollinen remonttihyvitys voidaan huomioida tuomioistuimen päätöksellä. Tämä kuitenkin vaatii näyttöä siitä, että remonttikulut ovat selkeästi nostaneet omaisuuden arvoa.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.