Onko mahdollista, että lapsi joka ei ole koskaan kuullut isästään tai nähnyt sitä, voi nykyään uuden lain myötä hakeutua perilliseksi. Eli voiko lapsi tosiaan periä kesämökeistä osan sekä muusta pääomasta vaikka isällä olisi muita lapsia joiden kanssa hän on ikänsä viettänyt?
Käsittääkseni tämä uusi laki mahdollistaa sen että lapsi voi laillisesti selvittää sukujuurensa.
Onko mahdollista että lapsi hakee itsensä "perilliseksi" 10 vuoden kuluttua, entä 50 vuoden kuluttua, jos oletetaan että lapsi on syntynyt vuonna 2015?
Onko myös mahdollista ns. "Kiertää" tätä laillisesti, eli voiko sen itse määrittää että juuri tämä lapsi ei voi isältä mitään periä tai voiko omaisuuden lahjoittaa näille muille lapsille ennen kuolemaa sekä maksaa niistä lahjaveron?
Käsittääkseni tämä uusi laki mahdollistaa sen että lapsi voi laillisesti selvittää sukujuurensa.
Onko mahdollista että lapsi hakee itsensä "perilliseksi" 10 vuoden kuluttua, entä 50 vuoden kuluttua, jos oletetaan että lapsi on syntynyt vuonna 2015?
Onko myös mahdollista ns. "Kiertää" tätä laillisesti, eli voiko sen itse määrittää että juuri tämä lapsi ei voi isältä mitään periä tai voiko omaisuuden lahjoittaa näille muille lapsille ennen kuolemaa sekä maksaa niistä lahjaveron?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
60 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Kiitos viestistäsi.
Uuden isyyslain myötä on haluttu turvata lapsen oikeutta molempiin vanhempiin ja alkuperänsä tuntemiseen. Lapsen isyys voidaan vahvistaa viimesijaisesti tuomioistuimessa, jos isä ei muutoin tunnusta isyyttään. Näyttönä voidaan käyttää oikeuden määräämää oikeusgeneettistä tutkimusta. Mitään aikarajaa sille, milloin isyyden vahvistamista voidaan vaatia, ei ole asetettu. Lapsi voi vaatia isyyden vahvistamista vuosikymmentenkin kuluttua. Kanne isyyden vahvistamisesta voidaan nostaa vielä miehen kuoltuakin.
Kun isyys on vahvistettu, lapsi saa perintöoikeuden isän puoleiseen sukuunsa. Suomessa perintöoikeus ei vaadi läheisyyssuhdetta, vaan perintöoikeus määräytyy vain ja ainoastaan sukulaisuussuhteen perusteella. Jos isyys vahvistetaan, lapsi saa normaalin rintaperillisen aseman muiden lasten tavoin.
Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan ja lainsäädäntö suojaa tätä oikeutta voimakkaasti. Jos omaisuus lahjoitetaan muille lapsille, kyseeseen voivat tulla suosiolahja- tai ennakkoperintö säännösten käyttäminen. Käytännössä tämä aiheuttaa sen, että myös lapsi jonka isyys olisi vahvistettu, voisi joka tapauksessa vaatia lakiosaansa viimesijaisesti lahjan saaneilta muilta lapsilta.
Testamentilla on mahdollista määrätä jäämistöstä lakimääräisestä perimysjärjestyksestä poiketen. Lapsi jonka isyys mahdollisesti vahvistetaan, voidaan syrjäyttää testamentilla kokonaan perinnöstä. Tällöinkin hänellä on oikeus saada halutessaan lakiosansa, mutta sitä on erikseen vaadittava määräajassa. Lakiosa on myös vain puolet muutoin hänen osakseen tulevasta perintöosasta. Tapauksessanne olisi siis tärkeää laatia testamentti, jos ko. lapsen perintöoikeutta halutaan rajoittaa muiden lasten hyväksi. Ilman testamenttia jäämistö jaetaan tasan kaikkien lasten kesken. Testamentti kannattaa laatia myös sitä silmällä pitäen, että isyys voidaan joissain tapauksissa vahvistaa myös lapsen isän kuoleman jälkeenkin. Testamentin pätevyyden edellytys on, että se on oikein muotomääräysten mukaisesti tehty. Tarvittaessa lakimiehemme voi auttaa teitä testamentin teossa.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.