Olemme mieheni kanssa jättäneet avioerohakemuksen muutama päivä sitten. Nyt sitten täytyisi pähkäillään kaikki raha-asiat/lakiasiat halki. Mitä asioita pitäisi huomioida kun lähdemme jakamaan omaisuutta? Miehelle jäi talo, auto ja käytännössä kaikki itrtainomaisuus kun itse muutin jo 5kk sitten lasten kanssa vuokra-asuntoon. Miten meidän kuuluu tuo omaisuus jakaa ja onko asianajajan palkkaaminen aina välttämätöntä. Pelkään että välit tulehtuvat entisestään jos otamme ulkopuolisen asioitamme jakamaan. Onko olemassa ns ohjenuoraa jonka mukaan voimme omaisuuden jakaa?

1 vastaus


Minilex

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Avioeron johdosta tapahtuvan omaisuudenjakoon ja ositukseen ei tarvita asianajajia, ellei avioparin välit ole niin riitaiset, että asioista ei päästä sopuun. Jos sopuun omaisuuden jakamisesta ei päästä, voidaan ositus joutua hoitamaan tuomioistuimessa. Omaisuuden osituksen hoitaminen kuuluu lähtökohtaisesti avioparin sopimusvapauden piiriin. Tästä johtuu myös se, että avioliiton kestäessä voidaan tehdä avioehtosopimus, jolla suljetaan aviopuolisoilta avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Mikäli tällaista ei ole tehty, lain mukaan kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen.

Avioliittolaki määrittelee omaisuuden osituksessa noudatettavan kaavan. Avio-osuus on puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä. Omaisuuden omistuksen määrittelemisessä käytetään nimiperiaatetta, jonka mukaan se puoliso, jonka nimiin tavara on merkitty, omistaa sen. Nimiperiaate on kuitenkin kumottavissa esitetyn näytön perusteella. Jos ei pystytä näyttämään jonkin omaisuuden kuuluvan jommallekummalle puolisolle, oletetaan heidän yhdessä omistavan sen.

Avioliiton alaisen omaisuuden säästö lasketaan siten, että kummakin puolison varallisuuden summasta vähennetään ensin velat ja sitten kummankin nettovarallisuus lasketaan yhteen. Avio-osa on puolet tästä nettovarallisuudesta. Avio-osa osoittaa kuinka paljon varallisuutta kullakin puolisolla pitäisi tulla osituksessa arvomääräisesti. Tasinko saadaan, kun verrataan avio-osaa ja puolison nettovarallisuutta. Jos avio-osa on suurempi kuin se nettovarallisuus, joka puolisolla on ennen säästöjen yhteenlaskua, laki oikeuttaa puolison saamaan tasoituksena erotuksen toiselta ositustaholta.

Esimerkiksi A:lla on 50 000e talo ja lainaa 40 000e ja B:llä on varallisuutta 40 000e, jolloin yhteinen omaisuuden säästö on 50 000e ja avio-osa siten 25 000e. B maksaa A:lle tasinkoa 15 000e.

Jos kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on yhtä suuri ja yksin kummankin nimissä, osituksessa vain osoitetaan puolisolle hänen omistamansa varallisuus. Ositus on hankalampi hoitaa, jos puolisoilla on omaisuutta, jota ei voi jakaa taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Tällöin tulee sopia lunastuksesta osituksen ulkopuolisilla varoilla tai myydä omaisuutta reaalisen osituksen loppuunsaattamiseksi. Tasinkoa luovuttava päättää millä tavoin hän toteuttaa tasingon. Tasingonsaaja ei siis voi vaatia esimerkiksi talon saamista tasinkona.

Jos teillä ei ole avioehtoa, omaisuus voidaan osittaa edellä mainitun tavoin. Sopimusositus muodostuu sellaiseksi kuin osapuolet sen katsovan itse kohtuulliseksi. Kun jommankumman tulee antaa tasinkoa, voi hän päättää sen toteuttamistavan. Rahalla voi aina maksaa tasingon. Sopimusosituksessa puolisot voivat keskenään sopia omaisuuden käyttämiseen tasinkosuorituksena. Mikäli osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen keskenään, voivat he hakea pesänjakajan määräämistä.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »