Henkilö on eronnut avopuolisostaan kymmenen vuotta ennen kuolemaansa. Onko entisellä avopuolisolla oikeus vaatia hyvitystä kuolinpesältä kuoleman jälkeen, vaikka pysyvästä erosta on aikaa kymmenen vuotta?
Hei, ja kiitos kysymyksestä. Avoliitossa noudatetaan omaisuuden erillisyyden periaatetta, joten kumpikin puoliso omistaa sen omaisuuden, joka hänellä oli ennen avoliittoa sekä sen omaisuuden, jonka hän on saanut tai hankkinut avoliiton aikana. Avopuolisoiden erotessa he eivät voi toimittaa ositusta, eikä varakkaampi puoliso ole velvollinen maksamaan tasinkoa vähävaraisemmalle kumppanille. Erityislailla säännellyn avoliiton päättyessä toinen puoliso voi kuitenkin olla oikeutettu saamaan hyvitystä toiselta puolisolta. Erityislaki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta koskee ensinnäkin avopuolisoita jotka ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta. Toiseksi lain säännökset soveltuvat lyhyemmänkin aikaa yhdessä asuneeseen pariin, jolla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.
Hyvitys on tässä tapauksessa korvauserä, jota toinen puoliso voi vaatia sillä perusteella, että toinen puoliso saisi omaisuuden erottelussa perusteetonta etua hänen kustannuksellaan. Oikeus hyvitykseen syntyy, jos vaatijapuoliso on panostanut yhteiseen talouteen siten, että toinen puoliso on pystynyt tästä johtuen kasvattamaan tai säilyttämään omaisuuttaan, eli hän on hyötynyt puolisonsa antamasta panoksesta. Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan puolison työskentely talouden tai toisen puolison omaisuuden eteen, rahan käyttö yhteiseen talouteen tai toisen puolison omaisuuteen taikka muu näihin verrattava toiminta. Oikeus hyvitykseen voi syntyä vain, kun toisen avopuolison saama etu on vähäistä suurempi. Hyvitystä ei siis makseta, jos avopuolison saama perusteeton etu on vähäinen. Huomionarvoista on, että oikeus hyvitykseen ei voi syntyä pelkästään sillä perusteella, että toinen puoliso saa omaisuuden erottelussa enemmän omaisuutta kuin toinen.
Pesänjakajan ratkaisua hyvityksestä tai kanne hyvityksen saamiseksi voidaan nostaa kolmen vuoden kuluessa avoliiton päättymisestä taikka siitä, kun avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen. Henkilö siis menettää oikeuden hyvitykseen, jos hän ei vaadi sitä kolmen vuoden määräajan kuluessa.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua. Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita 0600 12 450.
Minilex
64 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Hyvitys on tässä tapauksessa korvauserä, jota toinen puoliso voi vaatia sillä perusteella, että toinen puoliso saisi omaisuuden erottelussa perusteetonta etua hänen kustannuksellaan. Oikeus hyvitykseen syntyy, jos vaatijapuoliso on panostanut yhteiseen talouteen siten, että toinen puoliso on pystynyt tästä johtuen kasvattamaan tai säilyttämään omaisuuttaan, eli hän on hyötynyt puolisonsa antamasta panoksesta. Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan puolison työskentely talouden tai toisen puolison omaisuuden eteen, rahan käyttö yhteiseen talouteen tai toisen puolison omaisuuteen taikka muu näihin verrattava toiminta. Oikeus hyvitykseen voi syntyä vain, kun toisen avopuolison saama etu on vähäistä suurempi. Hyvitystä ei siis makseta, jos avopuolison saama perusteeton etu on vähäinen. Huomionarvoista on, että oikeus hyvitykseen ei voi syntyä pelkästään sillä perusteella, että toinen puoliso saa omaisuuden erottelussa enemmän omaisuutta kuin toinen.
Pesänjakajan ratkaisua hyvityksestä tai kanne hyvityksen saamiseksi voidaan nostaa kolmen vuoden kuluessa avoliiton päättymisestä taikka siitä, kun avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen. Henkilö siis menettää oikeuden hyvitykseen, jos hän ei vaadi sitä kolmen vuoden määräajan kuluessa.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.